Neljän kuukauden huipennus oli ovella. Oltiin suunniteltu, että Halong Bayn risteily tulee päättämään konttimatkojen yhteisen taipaleen Aasiassa. Viime vuonna kyseisellä alueella olleena tiesin minne olimme liput ostaneet. Otimme vielä samaiselta yritykseltä risteilypaketin sillä Halon Bayhin kymmenet yritykset tekevät risteilyjä, joista osassa taso voi olla mitä vaan. Halong Bayn alue on yksi maailman seitsemästä luonnon ihmeestä. Toinen luonnon ihme tsekattuna, kohti seuraavia.
Risteily itsessään on tosi lungi ja porukka veneessä määrittää pitkälti tunnelman. Tällä kertaa mukaan mahtui pari perhettä, joista brittiporukka teki suuren vaikutuksen meihin. 5 kuukautta reissun päällä kahden pikkumonsterin kanssa tuntuu ajatuksena mahdottomalta. Harva vanhempi uskaltaa ottaa tuossa vaiheessa elämää täyskäännöksen. Lapset pois koulutusta, opetusvastuu itselle ja elämä pakattuna rinkkaan. Täytyy sanoa, että kyseiset vanhemmat nousi juuri idolilistalle. Reppureissaamista ei tarvitse siis unohtaa kun elämäntilanteet muuttuvat täysin vastuun ollessa toisesta ihmisestä. Usko elinikäiseen matkustamiseen pysyy.
Kokemuksena risteily oli tällä kertaa ristiriitainen. Pientä säätöä ruokien ja luvatun ohjelman kanssa riitti heti satamaan saavuttua ja sieltä lähdettyä. Kättä väännettiin vielä seuraavana päivänä hotellin respassa kyseisen yhtiön edustajan kanssa. Harvoin tulee pidettyä omia puolia näin vahvasti asiakaspalautetilanteessa, kylläkin maltillisesti niin kuin meikän tunnette. Suomessa asian olisin kuitannut pienellä väkinäisellä hymyllä ja hiljaisuudella. Ehkä nämä on niitä asioita, joita maailma on mua rohkaissut.
// Molly – Children Of The Universe