Ihastuminen. Ei ehkä se aihe mistä miesten saunailloissa puhutaan. Mutta omassa mielessä varmasti jokainen meistä kelaa sitä. Itse päivittäin. Tuppaan ihastumaan ja tarttumaan hetkeen helpolla. Ihastukset menevät ja tulevat. Se niissä varmasti siistiä onkin. Tuntea hetken jotain siitä hetkestä poikkeavaa. Hetkellisesti. Toisinaan sama tunne kylläkin kestää päivän kaksi.
Olen alkanut mielessäni pohtimaan mistä jatkuva ihastumiseni johtuu. Spontaanius ja valppauteni ovat johtaneet minut monen moneen tapahtumasarjaan ja tilanteeseen. Helppous ja avoimuus ovat tekijöitä, jotka välillä vievät miestä eikä mies tilannetta. Sosiaalisuuteni ei jätä tilaa kiusalliselle hiljaisuudelle. Ja silmät – täynnä halua nähdä. Yhtälö on varmasti yhtä helppo kuin ala-asteen ensimmäinen laskutoimitus. Tunnetta, sitä elämässä pitää olla.
Ihastuminen itsessään on normaalia ja kiva osa ihmisenä olemista. Kesä antaa loistavat puitteet Suomessa ihastumiselle ja kesä itsessään on jo yksi ihastus, polte vatsanpohjassa. Ikuisen ihastuksen kohdetta tuskin tulee. Tällöin täytyy vain ihastua uudestaan ja uudestaan. Löytää samasta asiasta tai ihmisestä uudemman kerran syy ihastua.
Viimeisin ihastukseni on tämän aamuinen aamupalani: flat white ja voisilmäpulla. Pulla, joka on pehmeämpi kuin vauvan pylly ja voita on varmana puolet voipaketista. Hyvä valinta siis startata aamu on ottaa raitiovaunu 10 Jalavatielle, kävellä tien toiselle puolelle Bon Temps Cafeen ja nauttia voisilmäpulla. Ihastut varmana joko tarjoilijaan tai pullaan.