Aika sen kuin jatkaa juoksemistaan. Lähdin Gililtä siinä uskossa, että ennättäisin vielä käydä kurkkaamassa delfiinit Sanurissa, surffimestat Balin eteläkärjessä sekä tietysti turistirysän Kutalla. Vasta kun avasin kalenterin, laskeakseni viisumin voimassaoloaikaa, huomasin että neljän päivän päästä lähtee jo lento Singaporeen. Päätin siis skipata delffiinit ja surffarit ja ottaa ilon irti vielä auringosta sekä chillata vain. Hyvä näin, sillä päädyin heti ensimmäisenä päivänä pelaamaan biitsiä paikallisten kanssa, jotka osasivat viihdyttää jo pelkällä olemuksellaan meikäläistä. Ensimmäiset biitsit sitten mies muistiin. Tällä kertaa verkkokin oli suhteutettu pelaajien keskipituuden mukaan, joten mikäs siinä oli hyppiessä verkolla. Ylivoima on ylivoimaa ja alivoima on alivoimaa. Tulihan sitä pelattua myös vuoden 2009 Aasian mestarin parinakin. Suosittelen Tuomiojärven kaksikon Koljonen-Piispanen verrytellä jo olkapäitä hyvissä ajoin sillä parivaljakosta Vierimaa-Pesonen toinen on ainakin tikissä tulevaa kesää varten.

Kuukausi Balilla ja Gilillä antoi lämmön ja rusketuksen lisäksi lisäpuhtia loppu reissulle. Odotan tulevaa Vietnamin junareissua yhtä paljon kuin Puumalan joka vuotisia siltakemmakoita. Sponttaaniutta reissusta ei tule varmastikaan puuttumaan. Fidzillä ja Uudessa-Seelanissa jengissä mukana ollut englesmanni hyppää samaan junaan meidän kanssa. Huikeeta! Sitä ennen vietän vielä viikon Singaporessa. Kaupungissa, joka tuntuu kuin kodille. Kiva olla täällä taas.