Kambodzan hiekat on nyt karistettu Vietnamin rajalle. Kambodza pääsi yllättämään täysin. Mielikuva oli jotain paljon rosoisempaa ja hitusen vaarallisempaa. Kylläkään missään vaiheessa en tuntenut oloani uhatuksi, päinvastoin. Ihmisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus merkitsee mulle paljon reissun päällä. Vieraassa maassa kun mennään eikä yhteistä kieltä tunnu löytyvän, osaa arvostaa sitä hymyä joka kertoo enemmän kuin ne muutama englanninkielen sana. Rahalle varmasti on tarvetta tässä maassa mutta huijatuksi tulemisen tunnetta en kokenut lainkaan. Monissa Aasian maissa turisti on yhtä kuin dollari. Mitä enemmän saa nyhjittyä rahaa, sitä maireampi on myyjän hymy.
Kambodzaan jos on meneminen, suosittelen sen tekemään nyt. Poliittinen tilanne on maassa vielä epävakaa, joten rajojen sulkemisen riski on olemassa. Harmi, sillä reppureissaajien parissa Kambodza on nostanut asemiaan paljon. Kiehtova lähihistoria, halvat hinnat, koskemattomat saaret ja monipuolinen ruokakulttuuri saa ainakin meikän palaamaan Kambodzaan.
Vietnamiin saavuttua nousi pinnalle viime vuoden päivät, jotka vietin tässä ruokakulttuurin ehdottomassa ykköskohteessa saksalaisen lääkärin ja britti junnun kanssa. 2 uskomatonta viikkoa täynnä hyviä muistoja vilisee vain mielessäni. Näitä muistoja pääsenkin kuultamaan juhannussaunassa seuraavan kerran kun kaksikko saapuu Suomeen. Nyt on aika ottaa uudestaan seuraavat 2 viikkoa täällä riisihattujen luvatussa maassa. Sen tiedän, että napa tulee paukkumaan kaikista tuoreista yrteistä, nuudelisopista ja kevät rullista.
// Sohn – Artifice