Kesä ja kesäkuu! Tätä kesää on jo tovi päästy fiilistelemään. Kylläkin sillä, että pääsee kaupunkiin. Vähän samanlainen tunne kuin junnuna vuonna -99, kun otettiin lauantaisin bussi laiturilta yksi Jyväskylään, isolle kirkolle. Odotettiin ja jännitettiin. Ai että sitä jännityksen määrää. Osaankohan jäädä oikealla pysäkillä pois? Löydänköhän matkahuollosta keskustaan? Mitä jos eksyn? Tunne on täsmälleen sama tänään kun mietin Jyväskylään menoa kesäksi. Syy jännitykseen ei kylläkään enää ole eksymisen pelko kauppakadulle, enkä kovinkaan suuresti odota jonottavani McDonaldsseja. Syyt ovat ihan muuta. Tajusin tänään etten ole tehnyt suunnitelmia kesälle enkä oikein odotakkaan kesältä sen suurempia. Muutamat festivaalit on jo kalenteriin laitettuna sekä asuntomessut punakynällä merkattuna. Ehkä annan kesän tällä kertaa mennä ja tulla omia menojaan. Tartun siihen kun siltä tuntuu ja päästän irti kun riittää. Yöttömän yön ja kesäteatterin aion kokea. Sen kirjaan ylös tänä vuonna. Kaikki muu tapahtukoon. Ja tietysti, ihmiset teitä odotan eniten.