Ylläri ylläri, vuoden tykätyimpiin kuviin liittyy paljon rakkautta ja vaaleanpunaisia hetkiä. Itselleni tykkäyksien seuraaminen ei ole tärkeää, kun laitan kuvia Instagramiin, mutta toisinaan se on oleellinen osa työtäni. En kuitenkaan tee julkaisuja siinä valossa, että keräisin tykkäyksiä. Instagram-feedini toimii kuvapäiväkirjana, jonne pystyn taltioimaan yksittäisiä hetkiä ja tarinoita, joihin voi palata uudestaan ja uudestaan. 

Ajattelin nostaa näin vuoden viimeisimpinä päivinä kuluneen vuoden kuvia, etunenässä niitä, mistä te olette tykänneet, mutta myös itselleni tärkeitä julkaisuja, sekä tarinoita niiden takaa.

Vuoden tykätyin kuva huokuu Tom of Finlandia. Kuva on Annin ottama ja se otettiin Clarionin ylimmän kerroksen hississä. Olimme odottamassa ovien aukeamista Sky Barin puolelle, kun Anni sai idean ottaa meistä kuvia myös hississä, joka oli täynnä heijastumia. Laitoimme kassin hissin ovien väliin ja muutamassa minuutissa räpsimme joitakin täytekuvia muistikortille. Tom of Finland hetkeä ei suinkaan suunniteltu, vaan se tuli.

Jos jatketaan elokuvateemalla, tulee tästä kuvasta mieleen Brokeback Mountain, ainoastaan stetsonit puuttuvat. Olimme viikon meidän kesämökillämme nauttimassa Suomen suvesta. Päätettiin ottaa kamera matkaan, kun lähdimme käppäilemään mökkitien vartta. Tarkoituksena oli ottaa muutama kuva viljapeltojen keskeltä ja nautiskella hiljaisuudesta. Matkan varrelle sattui tämä ikimetsän palanen, jonka takaa auringon säteet osui tienpientareelle. Yael näki tilaisuuden kuvalle. Kamera kannon päälle, ajastin käyntiin ja poseeraus.

Ah, tämän kuvan takaa löytyy luopumisen tuskaa. Yael oli nimittäin lähtemässä takaisin Amsterdamiin. Päätimme mennä Kiasmaan ennen Yaelin lentokenttäjunan lähtöä saadaksemme ajatuksemme muuhun, kuin lähtemiseen ja siitä tuleviin velloviin haikeuden tunteisiin. Hetkessä oleminen ja siitä nauttiminen on ollut haastavaa aina noina lähdön hetkinä. Päällimmäisenä mielessä on, milloin näemme seuraavan kerran. Kevyt hulluttelu Kiasman osallistavassa näyttelyssä teki hetkelliset hyvää ja sai meidät keskittymään toisiimme.

Tämä kuva on vuoden takaa, kun sain julkaista tämän vuoden suuren uutisen: MUUTAN HOTELLIIN. Kuva on otettu reilussa pakkaskelissä. Hetkeä aikaisemmin olin poseerannut kylpytakki päällä, kasvi kädessä ja sandaalit jalassa lumihangessa. Kyseinen kasvi tarttui matkaani ravintolan pöydältä, lupaa kysymättä ja löytyy vieläkin ikkunanlaudaltani. Ehkä vuoden jälkeen on sopiva hetki palauttaa se paikoilleen.

Tässä on yski niistä kymmenistä salakuvista, joita olen vuoden aikana napsinut meistä. Meillä on aika erilaiset vuorokausirytmit Yaelin kanssa. Itse tykkään aamun ensimmäisistä hiljaisista tunneista, kun kaupunki ja ihmiset vasta heräilevät uuteen päivään. Yael taas nukkuisi mielellään yli kymmenen, jos antaisin. Hän taas nauttii illan hämärästä enempi. On vaatinut paljon Yaelilta, kun hän on maltillisesti jakanut iltaihmisenä nuo kriittiset hetket tällaisen aamuhirmun kanssa.

Tämä oli ensimmäisiä yhteiskuvaussession kuvia, joita Anni otti meistä. Yael oli hetkeä aikaisemmin tanssinut Clarionin uima-altaan reunalla, jonka jälkeen napattiin toisistamme kiinni ja ajattelimme Love Boatia. Naureskeltiin kuvien jälkeen, että tulisko laivayhtiöille laittaa viestiä heidän uusista mainoskuvistaan.

Naurattaa valmiiksi jo tämän kuvan fiilikset. Olin toista kertaa Yaelin luona käymässä ja olimme juhlineet hänen syntymäpäiviään. Yael asuu kahden kämppiksen kanssa. Hetkeä myöhemmin juoksin vessaan eka oksentamaan, jonka jälkeen nostettiin pää pöntöstä ja vaihdettiin toinen pää tyhjennettäväksi. Sanotaanko, että suhteen alkuvaiheella on hyvä ottaa luulot pois niin kumppanilta kuin kämppiksiltä.

Oma ehdoton suosikkikuva ja hetki tältä vuodelta oli mummon luona vierailu. Mummun muisti jo oikeutetustikin on hiukan pätkivä ja valikoiva. Juuri ennen kuvan ottamista mummu kysyi minulta, olinko hänen häissään. Olisinpa ollut, sanoin hänelle. Mummoni meni naimisiin 70-vuotta sitten.