Lomavinkit Helsinkiin – Mun Hesat!

Kaupallinen yhteistyö Helsinki Marketing / My Helsinki

Rakas Helsinki! Jos olisit ihminen, olisit varmastikin nainen. Niin moniulotteinen, älykäs, lämminhenkinen, avarakatseinen ja kaunis. Mutta ennen kaikkea avoin. Sitä sinä olet ollut minulle. Täynnä mahdollisuuksia. Toki, jos olisit mies, olisit tismalleen näitä samoja asioita. Jostain syystä olen mielessäni kuvitellut sinut naiseksi.

En koskaan oikein suunnitellut Helsinkiin muuttoa. Asiat vain tapahtuivat ja yhtäkkiä löysin itseni 10 ratikan varrelta. Ison kaupungin alkuhuuma vei heti miehen mukanaan. Välttelin uomautumista valitsemalla aina uusia reittejä ja hyppäämällä ratikkaan ilman määränpäätä. Tutkin kaupunkia ja erityisesti sen asukkaita. Haistelin eri kaupunginosien tunnelmaa ja hyppäsin keskustan sykkeeseen. Ihailin pukuihin sonnustautuneita liikenaisia ja -miehiä Espalla. Haaveilin asunnosta Skattalta. Koukutuin seuraamaan satoja ja satoja turisteja Senaatintorilla. 

Nykyään moni näistä asioista on jäänyt historiaan ja elämä on arkipäiväistynyt. Ja ihanaa, että on! Arjen löytäminen on hirmu tärkeää. Siis se, että tuntee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Ettei tarvitse, joka päivä miettiä uusia reittejä tai etsiä kahviloita, vaan voi mennä siihen tuttuun ja turvalliseen. Vaihtaa yrittäjän kanssa kuulumiset ja nauttia laadukkaasta kahvista.

Turvallisen arjen löytäminen ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Siihen vaikuttaa niin moni asia, mutta suurimpana varmastikin ympäristö. Vallila, jossa olen asunnut kolme vuotta jo, tuntuu kodilta ja on tuntunut ensikohtaamiselta asti. Varmasti moni meistä pystyy samaistumaan siihen tunteeseen, kun löytää juuri oman näköisen kodin tai asuinalueen. Itse löysin molemmat samasta myynti-ilmoituksesta.

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki

Hesalaisuutta etsimässä

Helsinki on merkittävästi suurempi kirkonkylä kuin yksikään muu suomalainen kaupunki. Erilaisuutta ja moninaisuutta löytyy kaikkialta Suomesta. Helsingissä massan määrä on kuitenkin muita kaupunkeja suurempi, jolloin erilaisuudesta muodostuu helposti normi. Jossain toisella paikkakunnalla voi helposti kokevansa olevan yksinäinen oman erilaisuutensa vuoksi, kun taas Helsingistä saman henkisiä ihmisiä voi löytyä yhden festivaaliväen verran. Erilaisuuden määrä on luonut itselleni turvaa ja luottamusta. Se on myös haastanut omia opittuja ajattelumallejani aivan eri tavalla kuin aikaisemmin elämässäni.

Helsingin eri kaupunginosat ovat kuin omia kyliä. Muuttaessani Helsinkiin, valitsin kaikista asuinalueista rauhallisen ja idyllisen Meilahden. Meilahden sairaala oli itse asiassa ainoa asia, jonka tiesin etukäteen, joten kai ajattelin sen olevan jotenkin cool juttu. ”Uutisista tuttu alue”. Olin myös kuullut, että alueen ikärakenne oli Töölön kaltainen eli vähän varttuneempien ihmisten suosima. Mikäs sen kodikkaampaa kuin pullantuoksuiset naapurit. Meilahdesta löytyy myös Helsingin suurin puistoalue, Keskuspuisto. Luonnonläheisyys oli yksi tärkeimpiä kriteerejä muuttaessani Helsinkiin. 

Fun fact: Törmäsin Meilahdessa useammin villieläimiin kuin kotikylilläni Korpilahdella.

Asuin muutaman vuoden Pihlatiellä. Kerran tilasin taksin Pihlajakadulle ja väitin kiven kovaa kuskille, että ”juu juu Pihlajakadulle”, kunnes hän kohteliaasti kysyi ”vai Pihlajatielle, siihen Kuusitien viereen?”. Asetuttuani Helsinkiin, huomasin kaipaavani ympärille enemmän elämää ja sykettä, mitä Meilahti ei pystynyt tarjoamaan. Monet kerrat kävellessäni Kalliossa terassien ohi, nautin kuinka ihmiset olivat ottaneet kaupungin kadut haltuunsa. Halusin omalta asuinalueeltani juurikin tuollaista elämää.

Lähtökohtaisesti kaikki puisto- ja katutapahtumat ovat enemmän kuin tervetulleita. Kaupunki kuuluu nimenomaan kaupunkilaisille, ei tyhjän pantiksi. Kallio Block Party, Puu-Vallilan kesäkirppikset, Arabian katufestivaalit ja Sompasauna ovat loistavia esimerkkejä, kuinka kaupunkilaisten annetaan olla aktiivisia toimijoita omassa ympäristössään. Kaupunkien tavoitteena tulisikin kannustaa kaupunkilaisia aktiiviseen toimijuuteen ja tarjota parhaansa mukaan resursseja toiminnan tukemiseen. Tämän tyyppinen toiminta luo itselleni viihtyvyyttä ja sitä lähdin hakemaan Töölönlahden toiselta puolen.

Meilahden jälkeen löysin unelmien asunnon Vallilasta, aivan Puu-Vallilan kupeesta. Kävellessäni Puu-Vallilan kapeita katuja, en voi olla ajattelematta Korpilahden vanhaa kylänraittia, jossa puutalot kipuavat kohti kirkon mäkeä. Sattumaa tai ei, Vallilasta löytyy Päijänteentie aivan kotini lähettyviltä. Näin Päijänteen rannalla varttuneena, katu tuo mieleen omat juureni ja muistuttaa minua siitä, mistä minä tulen.

Stadilaisuutta, tai paremmin omaan suuhuni sopivaa hesalaisuutta, pidetään joissakin piireissä coolina juttuna. Hesalaisuus tosin tarkoittaa noin 650 000 eri asiaa, sillä yli puolet helsinkiläisistä on sen kuuluisan junan tuomia. Jos jotain olen oppinut Helsingissä asumisen aikana, on se, ettei ole yhtä tapaa olla helsinkiläinen. Pitkään peittelin omaa maalaisuuttani tai käytin sitä tekosyynä, jos en esimerkiksi tunnistanut stadin slangisanoja tai löytänyt ensimmäisellä yrittämällä perille. Tavoittelin coolin hesalaisen asemaa ja tein asioita, joita kuvittelin kaikkien coolien tyyppien tekevän Hesoissa. Nykyään en kaihda lainkaan sanoa olevani maalta ja näyttäväni juuriani, päinvastoin! 

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki

Helsinki, maailman paras kaupunki

Yael tietää jo, kuinka ylpeä olen Suomesta ja Helsingistä, yhdestä maailman parhaimmasta kaupungista. ”Meillä Helsingissä on sitä, tätä ja tota…” Näillä sanoilla alkavat monet meidän keskusteluista, jotka liittyvät kotikaupunkeihimme. Sanonta ”ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaa” pätee hyvin Helsinkiin. Yllättävän vähän sitä tulee matkailtua omassa kotikaupungissa saati kotimaassa. Lomafiilistä ja nähtävyyksiä tulee usein lähdettyä hakemaan ulkomailta, kun kaikkeen tähän olisi tarjolla myös vaihtoehtoja omasta takaa.

Haluankin jakaa teille omia suosikkikohteitani Helsingistä. Kannustaa meitä kaikkia kotimaan matkailun pariin. Mietit sitten päiväretkeä Helsinkiin, yksittäisiä nollabudjetin kohteita keskusta-alueelta tai emmit Tallinan risteilylle lähtemistä ja etsit varteenotettavaa ”laivasimulaatiota”, nappaa tästä lomavinkit Helsinkiin.

Lomavinkit Helsinkiin – Päiväretki

Tälle päiväretkelle tarvitset mukaasi kypärän, pyörän (Alepa-fillari toimii myös), aurinkovoiteen, rantapyyhkeen, kivan kirjan, kahvitermarin, tanssikengät ja reipasta mieltä. Jos Helsingistä tulisi suositella yhtä kaupunginosaa, olisi se Vallila. Tietenkin! Sen takia päiväretkeni alkaakin Puu-Vallilasta. Vallilasta jos mielii pulahtamaan meriveteen tai nauttimaan hiekkarannasta, suosittelenkin ottamaan suunnaksi kovaa nousua tekevän Herttoniemen. Päiväretken voi myös tehdä ilman polkupyörää. Metro vie, metro tuo!

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki

Puu-Vallila

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki
Helsingin kahvipaahtimon päiväkahvila (Päijänteentie 29)

Tämä on yksi Helsingin sympaattisimmista kahviloista! Sään helliessä suosittelen nappaamaan kahvit mukaan ja kävelemään Vallilan kallioille, jotka löytyvät aivan nurkan takaa. Kallioilta avautuu kauniit näkymät pitkälle Pasilaan asti. Varsinkin koronakevään ajan kallioilla on ollut paljon tunkua ja tunnelma on myös ollut sen mukainen. Vaihtoehtoisesti suosittelen kurkistamaan arkkitehtuurisesti yhden kauneimmista uudisrakennuksista Vallilassa, nimittäin OP:n pääkonttorin. Pääkonttorin edestä löytyy Dallapén puisto, jossa järjestetään kesäsunnuntaisin kirpputori.

Kahvila Päijänne (Päijänteentie 1)

Vallilan todellinen herkku löytyy kahvila Päijänteestä. Heidän porkkanakakku on heittämällä Hesojen maukkain. Korvapuustissakaan ei ole valittamista! Tunnelmaltaan Päijänne on rauhallinen, joten se sopii hyvin työntekoon. Jos ennätit nappaamaan jo kahvit Helsingin kahvipaahtimon päiväkahvilasta, täytä täällä termari kahvilla ja nappaa korvapuustit mukaan rannalle.

Ravintola Tartine (Sturenkatu 36)

Tätä ranskalaista vegaaniravintolaa on kehuttu somessa ja sanomalehdissä. Ja ymmärrän täysin miksi! Tartine avasi pahimpaan korona-aikaan, mutta silti hyllyt olivat tyhjillään noutoruokailijoiden ansiosta. Tartine on ranskalainen voileipä, joka ulkoisesti näyttää aika vaatimattomalle, mutta on sitäkin herkullisempi. Paikan omistajalla on ihana ranskalainen aksentti puheessaan ja onhan se nyt älytön fiilis, kun oman kylän ravintolassa puhutaan ranskaa.

Kirpputori Metka (Hämeentie 76)

Ennen Herttoniemeen siirtymistä,  suosittelen piipahtamaan Hämeentien kirpputori Metkassa, vaikka ainoastaan haistelemassa tunnelmaa, jonka kirppiksen yrittäjä, vanhempi rouva, luo ympärilleen omalla olemuksellaan. Hänen otteessaan palvella asiakkaita on jotain, jonka voisin nimetä suojeltavaksi kulttuuriperinnöksi. ”Kakstuhatta euroo!” kuuluu kovaan ääneen, kun hän naputtelee hintoja kassakoneeseen. Kirpputori itsessään on aika pieni, mutta joka kerta sieltä on jotain lähtenyt mukaan.

Herttoniemenranta

Jos tuntuu, ettei polkeminen innosta tällä kertaa, metro vie ja metro tuo. Herttoniemen metropysäkiltä on kävelymatka rantaan ja upean vehreälle puistoalueelle. Maisemallisesti polkupyöräreitti kylläkin tarjoilee kaunista katseltavaa läpi Kulosaaren, poiketen myös Laivalahden venesatamaan.

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki
Herttoniemen kartanonpuisto

Eksyin tarkoituksenmukaisesti Herttoniemeen löytäen itseni valtavasta puistosta. Kaivoin Google Mapsin esiin tarkistaakseni minne olin saapunut. Puistoa reunusti meri, jossa joutsenet lentelivät ees sun taas. Tuoriniemen koira-aitauksen kohdalta löytyi myös Perttu Häkkisen muistoa kunnioittava iso graffititeos. Puiston keskeltä löytyy ihastuttava Herttoniemen kartano sekä vanha mylly. Harvassa ovat pääkaupungit, joissa 8 kilometrin päässä ydinkeskustasta viljellään maata ja nautitaan maalaismaisemasta. Tämä on juurikin yksi suurimmista syistä, miksi rakastan Helsinkiä: Kivenheiton päässä pääsee nauttimaan kauniista Suomi-miljööstä. Puistosta löytyy monia hyviä paikkoja, joissa pääsee nauttimaan piknikistä. 

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki
Marimekon tehtaanmyymälä (Kirvesmiehenkatu 7)

Herttoniemen tehdasalueelta saattaa bongata yllättävän paljon aasialaisia turisteja Marimekon kassit käsissään. Näky on aika kummallinen, sillä alueelta löytyy autokauppa, tehdasvarastoja ja Mäkkäri. Syy tähän näkyyn on Marimekon iso tehtaanmyymälä, josta löytyy sesongissa olevien tuotteiden lisäksi valtava määrä jo poistuneita tuotteita sekä 2-laatua olevia astioita. 

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki, herttoniemi
Teurastamo (Työpajankatu 2)

Paluumatkalla keskustaan päin suosittelen poikkeamaan Teurastamolla. Alue on kehittynyt viimeisten vuosien aikana todella kivaan suuntaan. Keskeltä Teurastamoa löytyy kaupunkilaisten oma grillauspaikka, jota saa käyttää vapaasti, kunhan on omat polttopuut mukana. Toivotaan, että viime kesän tutut ilmaistapahtumat saavat tänäkin kesänä jatkoa Teurastamolla.

Jädelino (Teurastamo)

Ihana idyllinen jäätelökioski, josta saa italialaista artesaanijäätelöä. Maut vaihtelevat päivittäin ja perinteisen vaniljan ja suklaan lisäksi listalta saattaa löytyä yllättäviäkin makuja, kuten sahramin makuinen jäätelö. Mistä muualta voi saada näin hyvää jäätelöä Helsingistä? Tuskin monesta paikkaa!

B-Side Bar (Teurastamo)

Käsi pystyyn, jos olit B-Side Barin Madonna-bileissä. Sairaan hyvä konsepti! Koko illan ajan kuultiin ainoastaan Madonnan hittejä ja tanssilattialta saattoi bongata eri aikakausien Madonnoja. B-Side Barin terassille paistaa aurinko melkein koko päivän, joten jos etsit ilta-auringossa kylpevää terassia, ota suunnaksi Teurastamo. Terassi sopii myös julkkisbongareille erityisen hyvin!

Musta Härkä (Mäkelänkatu 52)

Jos tanssijalkaa vipattaa oikein urakalla ja Siltaseen on jonoa, ota suunnaksi Musta Härkä. Meno muistuttaa monesti aikoja Pihtiputaan tai Korpilahden paikallisissa. Ikimuistoisimmat baari-illat ovat alkaneet ja päättyneet Mustaan Härkään. Oma ehdoton suosikki baari Helsingissä!

Nollabudjetin kohteita Helsinkiin

Talvipuutarha (Hammarskjöldintie 1 A)

Tämä on yksi oma suosikkikohteistani Helsingissä. Talvella puutarha antaa eskapistisen kokemuksen, kun pääsee sukeltamaan kuuman kosteaan viidakkoon. Nyt kesäaikaan Talvipuutarhan piha-alue tarjoilee kukkien ystäville paljon ihmeteltävää ja ihailtavaa. Siitäkin huolimatta, ettei Talvipuutarhaan ole sisäänpääsyä, en ole törmännyt yleisöryntäykseen siellä. 

Keskustakirjasto Oodi (Töölönlahdenkatu 4)

Oodi on heittämällä yksi Helsingin kauneimmista uudisrakennuksista! Suosittelen kiertelemään ja kaartelemaan Oodissa tovin jos toisenkin. Ihanaa, että Helsingin ydinkeskustasta löytyy paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita ja jonne kaikilla on pääsy. Helsinkiläisten kirjo konkretisoituu nimenomaan Oodissa.

Ps. Oodin alakerran Fazerin kahvilasta on ainakin ennen korona-aikaa saanut edullista aamupalaa. Ja kun sanon edullista, niin Helsingin hinnoissa todella edullista!

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki, oodi
Pasilan katutaidekierros 

Kuin varkain Pasilasta on tullut Helsingin katutaiteen keskittymä. Pasilasta, eli harmaasta betoniviidakosta, voidaan olla montaa mieltä (itsehän tykkään tuosta tunnelmasta), mutta siitä voidaan olla yhtä mieltä, että kaupunginosa tarjoaa parhaimmat katutaideteokset. Harva ystävistäni edes tietää, että Itä-Pasila kuhisee mitä näyttävämpiä graffiteja. Tästä pääset lataamaan kartan Pasilan taideteoksista ja tästä pääset näkemään mistä muualta Helsingistä löytyy katutaidetta.

lomavinkit helsinkiin, pesojoonas, helsinki
Lenininpuisto (Alppila)

Hävettää sanoa tämä ääneen, mutta löysin tieni vasta ensimmäistä kertaa naapurustossa olevaan Lenininpuistoon TÄNÄ kesänä. Puisto on Linnanmäen kyljessä, kallion päällä. Näkymät ovat mielettömät! Loisto spotti piknikille. Puisto on yksi suosikeistani tällä hetkellä. Olen tainnut nauttia jo neljät puisto-oluet siellä. Ainoa miinuspuoli Lenininpuistossa on, ettei sieltä löydy käymälöitä.

Kiasma (Mannerheiminaukio 2)

Tiesitkö, että Kiasman taidemuseoon on vapaa pääsy kerran kuukaudessa? Kiasman tarjonta kestää kansainvälisen vertailun aivan heittämällä. Rakennus itsessään on jo kaunista katseltavaa, mutta suosittelen nappaamaan ilmasperjantaisin lipun ja kurkkaamaan, mitä Kiasmalla on sisällä tarjottavana. Itse en ole mikään ”taideihminen” (mitä ikinä se tarkoittaakaan), mutta tykkään käydä ihmettelemässä, mitä ajateltavaa taideteokset voivat antaa. Ei siis kannata ottaa stressiä siitä, ymmärtääkö taiteesta jotain tai pitääkö siitä löytää jotain tasoja tai merkityksiä. Joskus voi vaan ihmetellä ja kummastella. Antaa ajatuksen lipua eteenpäin.

Myös muut Helsingin museot tarjoavat jonkin verran ilmaisia vapaa pääsyjä.

Lomavinkit Helsinkiin: Itä tutuksi -metrokierros

Jos Kauppakadun Appro tai Hämeenkadun Appro ovat tuttuja juttuja ja maisterin tutkinto niissä suoritettu, suosittelen nappaamaan Itä-Helsingin metrokierroksen haltuun ja korottamaan tutkintoa tohtoriksi. Metrokierros toimii myös Tallinnan risteilyn korvikkeena, kylläkin ilman tax freetä.

Homman nimi on yksinkertainen: ota metro itään, joko Vuosaareen tai Mellunkylään. Pysähdy jokaisella pysäkillä nauttimassa olut tai virvoke paikallisessa pubissa. Voin taata, että saapuessasi Kamppiin koet ja näet laajan kirjon Helsinkiä ja helsinkiläisyyttä. Samoin konkretisoituu oluen litrahinnan muutos matkan edetessä kohti keskustaa. Jos mielit suolaista kesken kierroksen, Siilitien pysäkin kupeesta löytyy Siilinpesä niminen ravintola, jossa suosittelen nappaamaan pizzat!

Itä-Helsinki on mainettaan parempi paikka, jota turhaan kartetaan ja mollataan. Paikallisten yhteisöllisyys oli käsin kosketeltavaa Mellunmäen paikallisessa, kun viereisen pöydän ihmiset tarjosivat suolaista naposteltavaa myös meille, Kallion hipstereille, ja auttoivat toisen pöydän seuruetta löytämään sohvan alle tippuneen kolikon.

Tästä pääset myös kurkkaamaan ison tukun lisää Helsinki-vinkkejä MyHelsingin sivuilta. Sivuilta löytyy myös tapahtumainfoja sekä tuttujen kasvojen suosittelemia Helsinki-kohteita.


Phuket – Thaimaan suurin paratiisisaari

Kävin Phuketissa ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja oli se #nevöforget, ”never again”! Tein silloin aika selväksi mielipiteeni tästä turistien turmelevasta kohteesta. Loin mielipiteeni kuitenkin ainoastaan parin turistirannan perusteella, ymmärtämättä kuinka isosta saaresta onkaan kyse. Saaren päärannat ovat pohjoismaalaisten, venäläisten ja brittien täyttämiä, jokseenkin kyseenalaisia paikkoja, johtuen seksiturismista sekä alkoholin runsaasta kulutuksesta.

Palvelua voit toki noilla rannoilla saada kaikilla ”kotimaisilla” kielillä niin ravintoloissa kuin torikojuissakin. Kadut ovat täynnä kansainvälisiä ruoka- ja hotelliketjuja. Paikallisten ravintolat löytyvät näiden suurten toimijoiden helmasta. Patong, Karon ja Kata Beachit ilmentävät massaturismin kääntöpuolta, johon itsekin olen korteni kantanut kekoon. Näiltä rannoilta on turha lähteä etsimään paikallista kulttuuria tai noh, kulttuuria lainkaan. Paikallista elämää sieltä löytyy, joka kylläkin pyörii pitkälti länsimaalaisten pillin mukaan.

Kun vedetään yli nämä osat Phuketia, saari tarjoaa mitä mielenkiintoisempia paikkoja nähtäväksi. Olin alunperin suunnitellut viettäväni vain muutaman päivän Phuketissa ja jatkavan matkaa alueen lähisaarille. Toisin kuitenkin kävi! Vietin pari viikkoa kierrellen saarta jättäen ympäröivät paratiisisaaret kokonaan seuraavaan kertaan. Tällaiseen ratkaisuun en olisi uskonut lähdettyäni reissuun. Kiitos kuitenkin vanhalle reissututulleni, joka kutsui käymään Phuketissa.

Kokosin teille listan omista suosikeistani ja kohteista, joissa vierailin parin viikon aikana. Toivottavasti nämä paikat antavat intoa lähteä kurkkaamaan saaren päärantoja pidemmälle.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari

Tutustu näihin kohteisiin Phuketissa

Rannat

Patong Beach

Ei. Ei missään nimessä! 

Karon Beach

Sanoisin ei.

Kata Beach

Njääh!

Kata Noi

Ihan ok.

Rawai Beach

Rantakohteena en niinkään suosittele tätä satamakaupunkia, jonka ranta on kuorrutettu pikaveneillä. Aivan Rawai Beachin tuntumassa on kuitenkin paljon hyviä pienempiä rantoja, kuten Nui Beach ja Yanui Beach, jonka läheltä löytyy upea Karon View Point.

Nui Beachille mentäessä, on hyvä huomioida rannalle pääseminen. Nimittäin tie rannalle on todella hasardissa kunnossa. Päätin suistua ”rotkoon” skootterillani, sen sijaan, että olisin kävellyt 400 metriä tai maksanut lava-autokyydistä sinne. Alas meneminen oli vielä ”hallittavissa”, mutta ylös tulemisen kanssa oli pieniä haasteita, joista selvisin onneksi  taluttamalla hitokseen raskaan skootterin ylämäkeä ylös. Nui Beachin erikoisuus on useat kuvien ottopaikat, joista sisäänpääsymaksun yhteydessä myös muistutettiin (”Take a selfie”). Rannalle on tosiaan sisäänpääsy, johon kuuluu wi-fi.

Rawai Beachiltä lähtee useita pikaveneitä viereisille saarille, joihin voit tehdä päiväretkiä.

Rawai Beachin alueelta löytyy myös kaksi isoa cross fit -salia, jos mielii treenaamaan. Muutama joogasalikin tuli vastaan, kun ajelin keskusta-alueen läpi.

Paradise Beach

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari

Olin kaksi yötä Paradise Beach Backpackersissa, joka on osa alueen ranta-aluetta. Ranta ja majapaikka sijaitsevat jyrkän rinteen pohjalla, joten meneminen rannalle on jo itsessään kokemus. Rannalle/majapaikkaan pääsee Patong Beachiltä (Bangla police box) ilmaisella shuttle bus -kyydillä. Bussi kulkee non-stoppina keskustan ja Paradise Beachin väliä aina keskiyöhön saakka. 

Ranta on hyvin pitkälle kaupallistettu ja länsimaalaisten kädenjälki näkyi vahvasti. Muun muassa oman veden vieminen ranta-alueelle oli kiellettyä. Alueelle ei edes saanut viedä vesipulloa, jonka olit ostanut hostellin vastaanotosta puolet halvemmalla hintaa kuin ranta-alueen ravintoloista. Ymmärrän omien virvokkeiden ja ruokien kieltämisen alueelle, mutta veden kieltämisessä menee hyvän maun raja itselläni.

Kaikesta tästä pienestä purnaamisesta huolimatta, ranta oli kuitenkin todella toimiva ja kokemisen arvoinen paikka. Varsinkin päärannasta kun menee pientä polkua pitkin pienemmälle rannalle (50metriä), sai omaa tilaakin vähän enempi. Jos majoitut rannalla, majoituksen hintaan kuuluu rantatuoli.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari

Nai Yang Beach

Oma ehdoton suosikkirantani saarella on Phuketin kansainvälisen lentokentän kupeesta löytyvät Nai Yang Beach ja sen vieressä olevat Mai Khao Beach ja Naiyang Beach. Rantaviiva on tuhottoman pitkä ja hiekka on niin hienoa, että sitä saa tuliaisiksi asti haluamattaan. Ranta on pitkälti koskematon, muutamia rantatuoleja ja aktiviteettejä kylläkin on tarjolla. Rannan erikoisuuksiin kuuluu laskeutuvat lentokoneet, jotka ovat melkein käden ulottuvilla.

Nai Yang Beach on osa Sirinatin kansallispuistoa, joka tuo omanlaista viihtyvyyttä alueelle muuten niin vilkkaiden rantojen joukkoon. Thaimaassa on käytäntö maksaa aina kansallispuistoalueella olemisesta. Maksun voi kylläkin välttää, sillä joka sisääntulossa ei ole lipuntarkistusta. En tiedä mikä logiikka tässä on, mutta näin vaan asiat ovat.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari,

Majapaikat

Roost Glamping

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari, roost glamping

Yksi mieleenpainuvimmista öistä oli ehdottomasti Rawai Beachin läheisyydessä olleessa Roost Glamping -telttakylässä. En ole mikään ulkoilmaihminen ja ajatus siitä, että nukkuisin vapaaehtoisesti teltassa, josta vielä maksan jotain, on aika kaukainen. Tällä kertaa telttaan oli kannettu matkapatjan sijaan runkopatja sekä vedetty sähköt, joten mikä ettei! Roost on australialais-uusi-seelantilais-thaimaalaisomisteinen majapaikka, joka avasi telttansa luukut vasta viime vuoden puolella. 

Roostista löytyy upea uima-allas, nuotiopaikka sekä laadukas ravintola, josta saa Instagram-kelpoisia smoothie bowleja. Telttamajoituksen voi jakaa neljän hengen kanssa (dormi) tai sitten ottaa omalla kylpyhuoneella varustettu teltta esimerkiksi kahdelle. Voisin kuvitella kuinka ällöromanttista puuhaa olisi nukkua teltassa mielitietyn kanssa tai kuinka lungia kaveriporukalla ottaa haltuun yksi iso teltta. 

Kitara, vaahtokarkit ja nuotio, ai vitsit soikoon! Kaikki tämä siis löytyy Roost Glampingistä.

Paradise Beach Backpackers

Tykkäsin kovasti tämän paikan surffihengestä. Itselle tuli sellainen fiilis, että paikassa on tosi hyvä yhteishenki reissaajien kesken, vaikken ollut sen suuremmin kontaktissa monenkaan reppureissaajan kanssa täällä. Hostellilta kulkee non-stop -bussi Patong Beachille aina puoleen yöhön asti. Erittäin kiva lisä majoitukseen! Ainoa huono puoli majapaikassa oli paperiakin ohuemmat seinät sekä ravintola sulki ovensa jo ennen seitsemää. 

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari

Our Nomad (Phuket Town)

Leuka loksahti alas, kun bongasin tämän helmen Booking.com:ista. Jo pelkästään tämän majapaikan näkeminen oli riittävä syy matkustaa Phuket Towniin. Paikan päälle päästyäni tapasin myös hotellin omistajan. Nuori mies, joka oli hakenut ideoita ja inspiraatiota sisustukseen ja tunnelmaan Norjasta ja Ruotsista. Harmikseni kaikki hotellihuoneet olivat varattuina, joten tällä kertaa jouduin ”tyytymään” dormiin.

Hotellin aulasta löytyi myös kahvila, joka tarjoili Chiang Maissa viljeltyä kahvia, joka on paikallisessa paahtimossa paahdettua. Hotellin palvelu saa kanssa erityismaininnan. Olin alunperin suunnitellut lähteväni Phuket Townista lähialueen saarille, mutta henkilökunta suositteli nimenomaan ottamaan suunnaksi saaren eteläosan, josta löytyy monia pieniä rantoja ja paikallista menoa.

Panphuree Residence

Etenkin jos olet lentämässä Phuketista takaisin Suomeen ja haluat hemmotella itseäsi valkoisten lakanoiden lisäksi kattouima-altaalla ja loistavalla palvelulla, suosittelen kurkkaamaan tämän hotellin. Sain huoneen alle 30€ hintaan, sisältäen lentokenttäkuljetuksen. Huone oli todella siisti, iso ja kaunis. Samoin infinity pool teki vaikutuksen. Kerrankin nettisivuilla olevat kuvat vastasivat todellisuutta. Hotellilta saa käyttöön ilmaseksi myös polkupyöriä, joten rannalle ajelee alle 10 minuutissa.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari, pesojoonas

Liikkuminen saarella

Saaren länsirannikkolla kulkee bussilinja (ilmastoidut bussit), johon on mahdollista ostaa kertalippu (150 bathia) tai sitten kortin, jolle voi ladata arvoa, jolloin yhden matkan hinta on aina 50 bathia (jos ymmärssin kuskin puheesta oikein). Kortin aloitushinta taisi olla 300 bathia, johon kuului jonkin verran arvoa. Kielimuurin takia jäi hiukan epäselväksi, kuinka suuren osan tuosta 300 bathista voi käyttää bussimatkoihin. Mutta jos päätät viettää länsirannikolla enemmän aikaa, suosittelen nappaaman kortin ja tutustumaan alueen rantoihin bussilinjaa hyödyntäen. Edulliset paikallisbussit eivät valitettavasti kulje länsirannikkoa pitkin, mikä oli jokseenkin ihmeellistä.

Paikallisbussien keskus on Phuket Townissa, josta pääsee aika lailla joka suuntaan pikkurahalla. Matkat saattavat toisinaan taittua hitaasti riippuen, kuinka paljon ihmisiä tulee ja menee kyydistä. Suurin osa matkoistani taittui suhkot nopeasti ja vaivattomasti. Ilmastointia näillä bussimatkoilla ei tarvitse miettiä.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari

Taksien hinnoista varoiteltiin useilla sivustoilla. Puhuttiin jopa Phuketin ”taksimafiasta”, joka on nostanut hinnat korkealle. Välttelin taksien käyttöä juurikin tämän mielikuvan sekä korkeiden hintojen takia. Sisämaassa hyödynsin Crab-sovelluksen kautta tilattuja mopotakseja, joiden hinnat ovat edullisemmat kuin autokyytien.

Vuokrasin saarella ollessani muutaman kerran myös skootterin. Suosittelen, jos vain uskallusta riittää hyppäämään skootterin selkään ja ajelemaan rannalta toiselle. Skootteri mahdollistaa vapaan liikkumisen ja lyhyessä ajassa ennättää tutustua useaan rantaan. Voisin myös kuvitella, että skootterin vuokraaminen viikoksi tai kahdeksi voisi olla toimiva tapa tutustua koko saareen. Liikenne saarella on aika rauhallista, varsinkin poistuttaessa päärannoilta, joten ruuhkia ei ainakaan tarvitse jännittää.

Nähtävyydet ja aktiviteeti

Phuket Town

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari, phuket town,

Ehdoton saaren suosikkikohteeni! Kulttuurin täyteinen vanha kaupunki ruokkii silmiä, sielua ja mahalaukkua. Vanhan kaupungin kadut ovat puolillaan ihastuttavia ja värikkäitä taloja, joissa jokaisessa haluaisi vierailla. Phuket Townin ravintola- ja kahvilatarjonnassa näkyi myös thaimaalaisten osaaminen. Kahvilat ovat hyvin pitkälle konseptoituja ja tarkkaan mietittyjä. Moni kahvila oli täynnä pieniä upeita sisustuselementtejä, joista olisi vain halunnut napsia loputtomiin kuvia. Ravintolatarjonnasta taas kertonee, että kaupungista löytyy muutama Michelin tähden saanut keittiö. 

Surf & Turf by Soul Kitchen on yksi näistä maininnan saaneista ravintoloista. Harvoin pääsee 25€ syömään alkuruoan, pääruoan ja lasillisen viiniä Michelin tähden ravintolassa. Vitsit soikoon mikä makuelämys. Erityisesti tykkäsin paikan tunnelmasta, joka oli salliva ja helposti lähestyttävä. Ihmisiä oli laidasta laitaan.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari
Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari, phuket town

Phuket Townin ehdoton hyvä puoli on myös kaupungin leppoisa ilmapiiri. Suurin osa pakettimatkustajista, joita saaren päärannat ovat täynnä, eivät ole löytäneet vanhaan kaupunkiin, joten kaduilla riittää tilaa kävellä. Phuket Townin aivan vierestä löytyy saaren isoin kauppakeskus Central Phuket. 

Suuri Buddha-patsas ja Wat Chalong

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari

En ole kovinkaan suuri nähtävyysbongailija, joten joudun ”pakottamaan” itseni tarttumaan nähdäkseni saaren puhutuimmat nähtävyydet. Saaren yksi suosituimmista nähtävyyksistä on suuri Buddha-patsas, joka istuu jykevästi mäen huipulla. Patsas on massiivinen, 45 metriä korkea ja näkymät mäen päältä ovat myös mieleenpainuvat. Mäen reunoilta löytyy useita ravintoloita, joissa suosittelen pysähtymään.

Saaren kuuluisin temppeli on Wat Chalong. Jos thaimaalaiset temppelit eivät vielä ole tuttuja, niin tästä on hyvä aloittaa. Temppeleihin mentäessä on hyvä muistaa oikeanlainen pukeutuminen (olkapäät ja polvet tulee peittää). Itselleni monet näistä temppeleistä on vähän ”same same and still same”. Kauniita ne ovat kuin mitkäkin, mutta 10 temppelin jälkeen kaikki vähän samalle. Buddha-patsaan ja Wat Chalongin temppelimatkan pystyy hyvin yhdistämään samalla reissulla.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari
Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari

Vesiputoukset

Saarelta löytyy useita vesiputouksia. Kannattaa kuitenkin kysyä paikallisilta, mikä tilanne on vesiputouksien suhteen, sillä näin kesäaikaan luonto on aika kuiva ja käytännössä putouksilla ei ole mitään nähtävää. Sadekauden aikaan ja heti sen jälkeen tilanne voi olla täysin toinen.

Ladyboy show

Oma ehdoton suosikkini Thaimaassa on ladyboy showt! Jos eteesi tarjoutuu tällainen mahdollisuus, tartu! Patong Beachin baarikadulla et voi olla myöskään törmäämättä ping pong show tarjouksiin. Jokseenkin kyseenalaisia, mutta näkemisen arvoisia. Jos päätät mennä katsomaan ping pong showta, tee selväksi kuinka paljon maksaa sisään ja mitä maksaa yksi juoma. Tällöin vältyt turhilta yllätyksiltä shown jälkeen.

Saarelta löytyy myös mahdollisuus päästä näkemään elefantteja. Itse välttelen nykyään matkoillani eläintarhoja ja etenkin norsufarmeja, sillä ne eivät välttämättä ole eettisesti kestävällä pohjalla toimivia. Suosittelen ottamaan aina mahdollisimman paljon selvää yrityksen taustoista ja siitä, millaisissa oloissa elefantit tai eläimet elävät. Moni paikka ainakin Phuketissa näytti ulospäin tosi kyseenalaiselle.

Phuket - Thaimaan suurin paratiisisaari, pesojoonas

Ihanaa reissua ja saa laittaa kysymyksiä tulemaan, jos mielit Phuketiin ja tarvitset apua.


Reissukuulumisia – Köyhyyden ja koronaviruksen keskellä

Maailma heitti kuperkeikkaa hetkessä, etenkin Euroopassa asiat eskaloituvat nopeasti kuluneella viikolla. Muutokset tuntuvat tapahtuvan tunneissa, ei edes päivissä. Tsemppiä hurjasti kaikille ja ollaan toistemme tukena! Kriisien keskellä on tapahtunut ennenkin paljon kauniita asioita.

Miten maailma sitten makaa auringontasaajalla? Jos en lukisi kotimaisia uutisia ja seuraisi sosiaalista mediaa, en välttämättä edes tietäisi koronaviruksesta ja sen laajuudesta paljoakaan. Elämä turistin silmin, niin Myanmarissa kuin Thaimaassa, on jatkunut kutakuinkin muuttumattomana. Kauppakeskuksissa, satamissa ja lentokentillä saatetaan mitata lämpötila ohimolta ja käsidesipurkkeja on ilmaantunut moniin paikkoihin. Bangkokin metroon oli myös ilmaantunut videoita, kuinka julkista liikennettä putsataan päivittäin ja kehotukset käsihygieniaan.

Suurin muutos, joka on pitkälti koronaviruksen seurausta, on kiinalaisten katoaminen katukuvasta. Tai tässä tapauksessa rantakuvasta. Toki turismin määrä on muissakin kansalaisuuksissa vähentynyt, mutta kiinalaisten turistien määrä on valtava maailman mittakaavassa, joten heidän poissaolo on varmasti huomattu ympäri maailmaa.

Myanmar, Mandalay

Myanmar – Kasvotusten köyhyyden kanssa

Myanmar, Yangon

Oma olotilani on tällä hetkellä kovin levollinen. Toki parantelen vielä itseäni Myanmarista saadusta flunssasta. Hostellissa joku oli yön aikana kääntänyt ilmastoinnin pakkasen puolelle ja oma punkkani sijaitsi suoraan laitteen vieressä. Vitsit kuinka aamulla ärsytti yksittäisten ihmisten itsekkyys ja ajattelemattomuus. Kyseinen henkilö oli ennättänyt aamulla lähteä, joten en päässyt kysymään, miksi hän oli päättänyt muilta kysymättä laskea useammalla asteella ilmastoinnin lämpötilaa, johon kaikki muut olivat tyytyväisiä nukkumaan mennessä. 

En ehkä olisi ollut näin nuiva tilannetta kohtaan, jos olisin ollut muualla kuin Myanmarissa, sillä olin valmiiksi hiukan väsynyt ja stressaantunut kulttuurishokista, joka iski vasten kasvojani saavuttua Yangoniin. Kontrasti Thaimaan hiekkarantoihin oli valtava. Vaikka tiesin osittain mitä vastassa tulee olemaan, ei mieli ja sielu vain pysyneet matkassa. Olen nähnyt Indonesian ja Kambodzan pääkaupungit ja Yangon ei niinkään eronnut niistä. Näky ei siis ollut uusi minulle.

Myanmar, Yangon
Myanmar, Yangon
Myanmar, Yangon

Myanmar, maa, jossa ei voi välttää suoraa katsekontaktia köyhyydeltä. Paikoitellen se oli käsin kosketeltavaa, esimerkiksi silloin kun hostellissa työskenteli kaksi lasta tai joukko kerjääjiä seurasi minua. Köyhyys näkyy myös heikossa perusinfrassa sekä jatkuvassa korruption epäilyksen tunteessa. Suurilta kontrasteiltakaan maassa ei voinut välttyä. Yhtenä hetkenä eteesi saattaa ilmaantua uudenkarhea Hummeri tai nurkan takaa avautua näkymä uuteen hotellirakennukseen kiiltävine marmoripintoineen.

Koen olevani tosi empaattinen ihminen ja myötäelän niin ystävieni ylä- ja alamäkiä kuin täysin tuntemattomien. Koin saavani jonkinlaisen myötätuntouupumuksen Myanmarissa, joka alkoi kuormittamaan mieltä sen verran paljon, että ostin uudet aikaisemmat lennot pois maasta. En sano, ettenkö menisi uudestaan Myanmariin jos tilaisuus kävisi. Myanmar oli tällä kertaa oli vain huonojen sattumuksien ja kokemuksien sarja, joka laski yleistä fiilistä.

Harvoin ostan reppureissuiltani tuliaisia itselleni tai muille, mutta myanmarilaisten tarinat ja koko lähihistoria sai minut jokseenkin tunteiden valtaan ja ostin noin 150€ paikallisten tuottamia käsitöitä maalauksista hopeakoruihin. Maan poliittinen tilanne on vieläkin kriittinen, mutten jättäisi sen takia matkustamatta maahan, sillä turismin kautta paikallisilla on mahdollisuus parantaa elinolojaan. Otto Lilja kirjoitta hyvin aiheesta Instagramin puolella.

Myanmar, Yangon
Myanmar, Yangon

Kaakkois-Aasian turvasatama

Bangkokista on tullut jonkinlainen Aasian tukikohta minulle, turvasatama. Ennen se oli Singapore, mutta nyt en ole siellä vuosiin päässyt käymään, joten Bangkok on napannut tämän tittelin. Monesti Kaakkois-Aasian turistikohteissa ei aina voi olla varma mitä tulevan pitää ja miten asiat toimivat. Rakastan juurikin tätä puolta Kaakkois-Aasiassa. Toisinaan kylläkin iskee tarve saada asiat järjestykseen ja Bangkokin kadut tarjoavat tätä. Toki Bangkokin kokoisesta kaupungista löytyy hulvatonta thaimaalaista menoa myös.

Saavuin eilen Koh Sametin saarelle, joka taitaa olla yksi lähimpiä saaria bangkokilaisille, joten saari tunnetaankin paikallisten viikonloppulomakohteena. Saavuttuani satamaan, haistoin heti saaren leppoisan tunnelman. Saaren ainoata katua koristelee pienet idylliset liiketilat, joista päivittäin ihmiset jaksavat tervehtiä ja toivottaa aurinkoista päivää. Päiväsaikaan rannan valtaavat auringonottajat ja kymmenet innokkaasti häntiään heiluttavat koirat. Auringon laskettua mäen taakse, ravintolat levittävät kalusteensa rantaviivan tuntumaan.

Myanmar, Mandalay
Myanmar, Mandalay
Myanmar, Mandalay
Myanmar, Mandalay
Myanmar, Mandalay

Tällä hetkellä reissuani on vielä kolme viikkoa edessä päin, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Jos ei, sitten tulee huhtikuun alussa katsoa tilannetta uudemman kerran ja miettiä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Olen siitä onnekkaassa tilanteessa, että työni kulkevat mukanani ja pystyn suurimmalta osin hoitamaan niitä myös täältä käsin, jos tilanne sitä vaatii.

Olen aika rauhallisin ja luottavaisin mielin tulevaisuuden suhteen, joten eletään päivä kerrallaan. Yritän kaikesta tästä kamalasta tilanteesta huolimatta nauttia tästä hetkestä ja ennen kaikkea olla läsnäphuket. Iso tsemppihalaus kaikille! Yhdessä me tästä selvitään.

Myanmar, Bagan
Myanmar, Bagan
Myanmar, Bagan
Myanmar, Bagan

Kuvat Myanmar: Yangon, Mandalay ja Bagan.


Vanhoja reissukuvia – yö vuorella ja minipossun tuima

Voihan itku soikoon! Kävin läpi vanhoja reissukuvia ja täytyy sanoa, että niin paljon hyviä muistoja ja tunteita nousi pintaan. Lähdin 2014 toiselle pidemmälle reppureissulleni hyvän ystäväni Siskon kanssa. Teimme puolivuotta tiiviisti töitä yhdessä milloin missäkin. Otimme joulun alla rinkat selkään ja lensimme Indonesian pääkaupunkiin uudeksi vuodeksi.

Kokosin tämän reissun kaikista kuvista omat suosikkini teille. Tuli ihan sellainen fiilis, että olisi kuratoinut pienen näyttelyn. Löysin myös vanhoista kirjoituksistani päiväkirjamerkintöjä tältä reissulta (äks dee äks dee). Minulla oli tuolloin mukana pieni almanakka, johon kirjoitin jokaisen päivän kohdalle yhden tai kaksi asiaa päivältä. Näitä merkintöjä pääset lukemaan tästä.

Rinjani vuori

Ristus mikä savotta oli päästä mäen huipulle. 9 tunnin kipuaminen ylös ja tunti alas. Vuoren huipulta aukeaa uskomattomat näkymät järvelle, joka löytyy vuorelta. Asia, jota en ymmärrä: miten järvi on voinut muodostua huipulle? Mistä vesi sinne tulee? Vietimme yön teltassa myrskytuulen keskellä ja aamulla herättyämme meidät ympäröi usvan peittämä maisema.

vanhoja reissukuvia
Sisko El Nidossa

Filippiinien yksi väriläiskista, El Nido. Kaupungissa oli aistittavissa Espanjan siirtomaa-aikoja. El Nidon merivesi oli kristallin kirkasta ja laguunit kauniita kuin suomalaiset viljapellot kesän lopussa.

Phnom Penh

Niin kaunis ja samaan aikaan rujo Kambodzan pääkaupunki Phnom Penh. Kaupungin erikoisuus oli pitkälle kehittynyt ravintolakulttuuri. Vaikka moni muu asia oli kehityksessä jäljessä, löytyi kaupungista mielettömiä makuelämyksiä.

S-21 vankileiri Phnom Penh

Kambodzan lähihistoria on verinen ja raaka. Sen läsnäololta on vaikea välttyä, mutta sitä on myös turha vältellä. S-21 vankileiri sekä Killing Field olivat pysäyttäviä kokemuksia molemmat, jotka jättivät ainakin minuun pysyvän jäljen.

vanhoja reissukuvia
Vietnam, maaseutu

Otimme Siskon kanssa moottoripyörät kuskeineen alle ja lähdimme kurkkaamaan mitä Vietnamin maaseudulla oli annettavaa. Jos budjetti ja aikataulut antavat myöten, suosittelen ehdottomasti ottamaan “Easy Riderin” alle ja kurkkaamaan kauniin ja koskemattoman maaseudun pienine kylineen ja vierailemaan rasnkalaishenkisessä Da Latissa.

Vietnam

Vietnamissa oli meneillään tuolloin maan yksi suurimmista moottoritieurakoista, jota toteutettiin pitkälti käsityönä. Ja kun sanon käsityönä, tarkoitan sitä kirjaimellisesti. Isot kivenlohkareet naputeltiin käsin pienemmiksi palasiksi, jotta niiden siirtäminen onnistui. Kiven palaset päätyvät talojen pohjustuksiin. Olisi mielenkiintoista kuulla, onkohan valtava urakka valmistunut jo.

vanhoja reissukuvia, vietnam
Vietnamin maaseutua

Paikallinen vihanneskauppias työssään. Joen veden väri iski silmään ja pyysin moottoripyörän kuskia pysähtymään kuvaa varten. Tämä on yksi mun lemppari kuvista mun reissuilta. Mitä mieltä olette, tulisko tehdä juliste tästä?

Hoi An, Vietnam

Jos matkustat Vietnamiin, suosittelen suuntaamaan Hoi Anin vanhaan kaupunkiin, joka on myös Unescon kulttuuriperintökohde. Kaupungin kapeilla kaduilla ei ole autoja lainkaan, joten mieli lepää jo sen puitteissa. Kadut ovat täynnä keltaisia väriläiskiä ja pieniä idyllisiä ravintoloita. Hoi Anista löytyy myös Vietnamin parhaimmat räätälit.

vanhoja reissukuvia, hanoi
Hanoi

Jos yhteen kuvaan pystyy tiivistämään Vietnamin pääkaupungin, olisi se tämä. Missään muualla maailmassa en ole nähnyt näin ruuhkaista liikennettä kuin Hanoissa. Kadun ylitys ruuhkien aikaan tapahtuu laittamalla silmät kiinni ja kävelemällä tien yli. Kyllä, luit aivan oikein. Skootterikuskit yksi toisensa perään hidastavat katuja ylittäviä ihmisiä.

Ha Long Bay

Ha Long Bay on yksi maailman seitsemästä luonnonihmeestä ja syystäkin. Taianomainen yhden yön risteily elokuvamaisiin maisemiin on säilynyt sydämessäni. Sekä korurasiassani. Nappasin nimittäin simpukan sisältä helmen itselleni. Alueella viljellään simpukan helmiä. Viljelyihin pääsee myös tutustumaan risteilyn aikana. Jos mieli alkaa tehdä pientä suolaista tai makeaa, kauppaveneet kiertelevät alueella.

vanhoja reissukuvia
Barcelona

Aasian reppureissun jälkeen otin suunnaksi Länsi-Euroopan ennen kotiinpalua. Barcelonan kaduilla ei pystynyt välttämään 2010-luvun laman jälkiä, massaturismista huolimatta. Toivottavasti kaupunki on elpynyt jo sekä saanut kasvavat turistimäärät kuriin.

vanhoja reissukuvia, bilbao
Bilbao

Baskimaan pääkaupunki Bilbao on sekoitus modernia arkkitehtuuria ja vanhaa teollisuutta. Saavuin pääsiäiseksi kaupunkiin, joka on vahvasti katolilainen. Todistimme näiden poikien ja tuhansien muiden kanssa pääsiäiskulkuetta, joka omaan silmään vaikutti hieman pelottavalle. Kulkueessa olevilla ihmisillä oli päällään pitkät kaavut, kasvot peittävä suippomallinen huppu.

San Sebastian

Bongasin tämän suloisen näyn San Sebastianin sateisilta kaduilta. Kaupunki on yksi mieluisimmista Espanjassa. San Sebastianin pääkatu on upean hiekkarannan varrella ja vanhan kaupungin pintxokset sulattavat kielen. Jos mielit kaupunkilomalle, suosittelen vierailemaan Sansessa.

Bordeaux

Ranska yhdessä kuvassa. Ei lisättävää!

vanhoja reissukuvia, pariisi
Pariisi

Jostain kumman syystä Eiffel-tornin näkeminen ottaa joka kerta mahanpohjasta. Parasta kaupungissa on, kun ei koskaan tiedä mistä suunnasta Eiffel-tornin voi bongata seuraavaksi. Tämän kuvan otin, kun aivan sattumalta käännyin katsomaan taakseni ja siellähän se oli.

Oliko jokin näistä kuvista sun lemppari? Laita ihmeessä kommenttia!


Kirjavinkit aloittelevalle ja kokeneelle lukijalle

Tuntuu, että kirjat ovat nousseet ensimmäistä kertaa (vihdoinkin) pysyvämmin osaksi arkeani. Lukuintopiikkejä on ollut useita kertoja, mutta into on kadonnut yhtä nopeaan kuin tullutkin. Yleensä lukuinnon tukahduttamiseen on riittänyt ainoastaan yksi huono lukukokemus. Kirja, joka ei vain ole lähtenyt lentoon tai on ollut vaikeaa luettavaa.

Kirjojen kesken jättäminen tuntuu brutaalille kirjoittajaa kohtaan, vaikkei hän edes tiedä, että luen hänen kirjaansa saatika jätän kesken sen. Elokuvien ja TV-ohjelmien kohdalla asian laita on aivan toinen. Vielä herkemmällä liipaisin on Ihmisten Instagram stoorien kohdalla. Kirjassa on jotain selittämätöntä arvokkuuden tuntua, ehkä jopa jotain symboliikkaa, minkä takia niiden kesken jättäminen tuntuu väärälle.

Viime vuonna luin ennätysmäärän kirjoja, jos ei lasketa ammattikorkeakouluaikoja, jolloin opintojen eteneminen oli riippuvainen luettujen kirjojen määrästä. Viime vuoden saldo oli 13 kirjaa, eli kirja per kuukausi. Tahti on sen kuin vain kiihtynyt, sillä tällä hetkellä  luettujen kirjojen määrä on seitsemän ja kaksi opusta olen jättänyt kesken. Edistystä siis silläkin rintamalla.

Kokosin kirjavinkit teille viime aikaisista luetuista kirjoistani. Tämän lisäksi pyysin ”kirja-, kirjoitus- ja elämämentoriltani” omat, kirjallisuuteen ehkä keskivertotallaajaa enemmän vihkiytyneen kirjavinkit. Veera Kaukoniemi on hyvä ystäväni, copywriter ja kirjallisuustieteen maisteri. 

Hän on myös se henkilö, jonka puoleen olen aina kääntynyt, kun joku kirja tuottaa haasteita minulle tai en vain ymmärrä kirjan juonta. Somessa paljon nosteessa ollut Emmi-Lii Sjöholmin Paperilla toinen, on hyvä esimerkki kirjasta, joka lähti lukukokemuksena kuin purkka tukasta. Veera osasi hyvin avata mahdollisia syitä tähän. 

Veera lupasi myös vinkata omat suosikkinsa ja mihin näissä kirjoissa ehkä kannattaa hänen mielestään kiinnittää huomiota, jos haluaa löytää niistä jonkun syvemmän tason. Veeran ajatuksia kirjallisuudesta ja genrevihasta voit kuunnella Takakansi-podcastista, jossa hän vieraili viime vuonna.

Veera hostaa myös ajoittain matalan kynnyksen kirjallisuustapahtumia kalliolaisessa Riski Sip & Shop -baarissa Helsingissä

Joonaksen kirjasuositukset

Suvi Vaarla: Westend (WSOY)

Kirjoitinkin pidemmän kirjoituksen Westend-kirjasta jo viime vuoden puolella. Lyhykäisyydessään kirjasta: Kirja on yksi parhaimmista lukemistani (ja samalla muistaakseni myös yksi ainoista) teoksista, joka on vahvasti sukupolvikokemuksellinen.  90-luvun laman lapsena kirja antoi aikamatkan ruskean eri sävyisiin hetkiin ja Marie-keksien makuisiin vuosiin. Olen itse syntynyt 1988, joten nuoren ikäni vuoksi lama ei jättänyt sen kummempia jälkiä mieleeni. Lapsuudestani muistan kuitenkin tuon henkisen raskauden ja taakan, jonka varmasti jokainen vanhempi ihminen tuntee vieläkin mielessään tai maksaa kallista hintaa vieläkin

Uskomatonta miten kirja sanoitti hyvin mielen päällä olleita ajatuksia lapsuudesta, joita minulla on noilta ajoilta mutta en ole osannut sanoittaa niitä oikein. Paljon siis kysymysmerkkejä ja ihmetyksiä, niukkuutta ja häpeää, yhteisön voimaa ja yksilöiden romahduksia. 

Olga Kokko: Munametsä (S&S)

Hervoton on oikea sana kuvaamaan tätä jokseenkin ironista teosta. Tietyllä tapaa pystyn samaistumaan kirjan stereotyyppiseen helsinkiläiseen hahmoon, joka löytää unelmaduuninsa, mistäs muualtakaan kuin mainostoimistosta, ja jonka elämä on täynnä ”kalliolaisia mieltymyksiä”. Jos jotain niin kirja ainakin laittoi nauramaan itselleen (joka on aina tervetullutta) ja muistuttamaan ettei kaikkea kannata ottaa niin vakavissaan. 

Jos Henriikka Rönkkösen Mielikuvistuspoikaystävä iski nauruhermoon, suosittelen nappaamaan tämän teoksen lukuun. Teoksissa on aika paljon samanhenkisyyttä. Kepeää, humoristista ja nopeaa luettavaa.

Tämän tyyppisiä kirjoja olisi vaihtelun vuoksi myös kiva lukea miespäähenkilön kertomana. Toki en osaa sanoa, toimisiko se lainkaan tai mitä se vaatisi toimiakseen. Jos on vinkata teoksista, jossa kieriskellään sinkkumiehen itsesäälissä ja yhden illan hairahduksissa, kertokaa ihmeessä!

Max Seeck: Uskollinen lukija (Tammi)

Okei, ehdottomasti viime vuoden yksi parhaimmista lukemistani kirjoista. Kirjat harvoin koukuttavat minua, mutta tämän teoksen kohdalla odotin iltaa, jolloin pääsin taas käsiksi ratkomaan murhamysteeriä. Kirja meni sen verran ihon alle, että murhan ratkominen jatkui myös unissa.

Kirja on kohtuullisen raaka, joka tuntuu hassulle, että jopa kirjoissa voisi olla suositusikärajat. En suosittele lukemaan teosta, jos esimerkiksi ruumiin polttaminen saattaa aiheuttaa jokseenkin ikäviä tuntemuksia. Rakastin Saw elokuvia, joissa raaka ja repaleinen mielikuvitus riuhtoi ihmisiä mitä kuvottavimpiin kuolemiin, ja joissa taisteltiin aikaa vastaan. Uskollisessa lukijassa on samoja psykologiselle trilleri ominaisia piirteitä. 

Suosittelen tekemään mind mapia kirjaa lukiessa. Tulee hetkellisesti pieni tunne, että olisi itsekin Keskusrikospoliisissa töissä.

Eino Nurmisto: Homopojan opas (Otava)

Kirja, jonka olemassaoloa olisin varmasti kaivannut nuorena poikana. Onneksi teos on vihdoinkin puskettu ulos, kiitos Einon. Kirja on kirjoitettu nuorille pojille, jotka tutkiskelevat ja hakevat omaa seksuaalisuuttaan. Niille, jotka eivät välttämättä sovi annettuun muottiin tai ei saa koulun terveystiedon tunneilta vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin seksuaalisuudesta. Kirjassa on myös oma osionsa homopojan vanhemmille ja lähipiirissä oleville, mikä antaa näkemystä uuden, ehkä vähän haastavan asian käsittelyyn.

Ostin kyseisen teoksen fyysisenä kappaleena mutta päädyin kuitenkin kuuntelemaan sen. Kirja saattaa jopa toimia kuunneltuna paremmin, sillä lukijan ääni muistuttaa pelottavan paljon samalle kuin itse kirjailijan, Einon. Suosittelen siis ottamaan muutaman Instagram stoorin Einolta alle ennen kuin sukellat peppuseksin saloihin.

Blogissani löytyvä ”Dear Eino, sattuuko eka kerta perseeseen” on yksi luetuimmista postauksistani. Aihe siis puhuttelee, eikä vain homopoikia. 

Tiia Forsström: Ammattirakastaja (Like)

Koin olevani seksuaalisesti aika avoin sekä avarakatseinen, kunnes kuuntelin Tiia Forsströmin kirjoittaman kirjan seksityöntekijän arjesta Suomessa. Huomasin kirjan edetessä, kuinka saatoin häpeissäni välillä katsoa ettei kukaan huomaa, mitä kirjaa oikein kuuntelen. Toisinaan taas sain itseni kiinni pinttyneistä ennakkoluuloistani. Kun taas toisinaan nousin seisomaan nyrkki ojossa, puolustamassa seksityöntekijöiden oikeuksia ja vaatimassa heille kuuluvaa arvostusta. Myötäelämässä niiden ihmisten rinnalla, joilla ei ilman seksityöläisiä olisi mahdollisuutta kokea ihmisen kosketusta tai tulla edes nähdyiksi kokonaisina ihmisinä.

Kirja ei ole pelkkää seksityön glorifiointia, vaan siinä on hyvin otettu huomioon alalla olevat haasteet ja ongelmakohdar, joita ei pidä unohtaa. Uhkakuville ei myöskään saa antaa liian suurta valtaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, varsinkin jos ne pohjautuvat tunteisiin, ei faktaan. Forsström kertoo kirjassa paljon omakohtaisia kokemuksia sekä tuoden myös muiden alalla olevien näkemyksiä esiin. Kirja suorastaan pakottaa kohtaamaan omia ennakkoluuloja ja asettumaan toisten ihmisten asemaan.

Teos on hurjan rohkea, mikä toivon mukaan avaa niin yhteiskunnallisen kuin poliittisen keskustelun. Forsström taitaa olla ensimmäinen suomalainen, joka puhuu avoimesti omilla kasvoillaan seksityöläisen työstä.

Pajtim Statovci: Bolla (Otava)

Bolla on ensimmäinen ”korkean profiilin” kirja, jonka olen lukenut. Finlandia-voittaja, kirjojen Oscar- tai Jussi- pystin saaja. Tällaiselle aloittelevalla lukijalle Bollan kaltaisessa moniuloitteisessa teoksessa saattaa moni kerros jäädä huomioimatta. Niin kävi myös Bollassa. 

Kirja on kauniisti kirjoitettu ja suosittelen mieluummin lukemista kuin kuuntelemista. Olosuhteiden sanelemana kuuntelin kirjan reissun päällä ja olisin halunnut monessa kohtaa kelata taaksepäin, pysähtyä miettimään hyvinkin yksityiskohtaisesti kuvattuja kohtauksia, tunnustelemaan hienovaraisia ja vähäeleisiä tunteita, pieniä nyansseja. 

Bolla avaa ikkunan itäeurooppalaiseen, rösöiseen sodan runtelemaan maailmaan. Samalla tirskitelykerralla pääsee käsiksi itsensä hyväksymisen kivuliaisiin tunteisiin, hylkäämiseen ja pakenemiseen. Paikoitellen koin oloni aika haavoittuvaiseksi kirjaa lukiessani.

Kirjan lopetus oli alkuun pettymys. Miksi ihmeessä kirja loppui niin kuin se loppui. Miksi se ei loppunut niin kuin odotin sen loppuvan. Hetkellinen tyhjä olo vaihtui oivallukseen, kun kysyin Veeralta, osaisiko hän kertoa, mitä kohtaa lopusta en ymmärtänyt. Muutaman Whatsapp-viestin jälkeen koin suuren ahaa-elämyksen. Piru vie, miten loistokas teos!

Ystäväni Veera Kaukoniemen kirjavinkit

Kirjavinkit aloittelevalle ja kokeneelle lukijalle
Kuva Sami Laakso

Neil Gaiman: American Gods (Headline Book Publishing, 2001)

Kukaan ei yhdistä mytologisia elementtejä, matkakertomusta ja pohdintaa maailman sekä ihmismielen tilasta niin kuin Neil Gaiman. Olen valmis tappelemaan jokaisen kanssa, joka uskaltaa olla eri mieltä.

Mies nimeltä Shadow vapautuu vankilasta ja kohtaa hämärältä vaikuttavan herra Wednesdayn, jolla on jos jonkin sortin bisneksiä käynnissä pitkin Amerikkaa. Bisneksiin on sotkeutunut vanhoja jumalia, joilla on vaikeuksia sopeutua nykyaikaiseen maailmanmenoon ja siihen, että nykyihmisiä ei jumalat enää niin kiinnostele.

American Godsin kieli on niin mestarillista ja henkilöhahmojen kirjo on niin laaja ja uskomaton, että petyn joka kerta kun kirja loppuu. Olen lukenut American Godsin neljästi ja löytänyt siitä jokaisella lukukerralla jotain uutta ihmeteltävää. Kaikki Neil Gaimanin romaanit ovat jättäneet minuun pysyvän jäljen ja haluaisin suositella niistä jokaista, mutta American Gods on mielestäni hänen kattavin taidonnäytteensä. 

Jos tämän perusteella innostuit ehkä tutustumaan Gaimanin tuotantoon, mutta olet kiireinen hybridisuorittaja, jota vaivaa länsimaisen ihmisen pahin vitsaus eli keskittymiskyvyttömyys, kannattaa aloittaa Gaimanin lukeminen Fragile Things -novellikokoelmasta. Siitä sitten pikkuhiljaa kovempiin aineisiin kuten Neverwhereen ja American Godsiin.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: sekularisaatio, avioliitto instituutiona post mortem, valtarakenteet, amerikkalaisen yhteiskunnan monimuotoisuus

Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö (Den amerikanska flickan. Suomentanut Liisa Ryömä. Teos, 2004)

Miten joku voi kirjoittaa näin upeasti? Sitä saa kyllä ihmetellä Amerikkalaisen tytön alusta loppuun. Fagerholmin kaunista kieltä kehutaan usein, niin kehutaan nyt tässäkin. Fagerholm on mestari luomaan vaihtelevia tunnelmia ja paikkoja, joihin samaan aikaan sekä tekee että ei tee mieli mennä tutustumaan.

Amerikkalainen tyttö on murhamysteeri, mutta se on ihan tosi paljon kaikkea muutakin. Eri aikakaudet ja ihmiskohtalot sekoittuvat yhteen ja luovat kokonaisuuden, joka on välillä pakahduttavan kaunis, välillä pelottava ja synkkä. Välillä taas tuntuu, että on lukijana vähän salaa tirkistelyhommissa. Ainoa mikä tässä harmittaa on se, ettei oma ruotsinkielentaitoni riitä lukemaan teosta alkukielellä.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: idyllit ja niiden ylläpitämiseen tarvittavat kulissit, kasvamisen vaikeus rajoittavissa ympäristöissä, hyväksikäyttö

Joonas Konstig: Kaikki on sanottu (Gummerus, 2011)

Kolme isänsä yllättäen menettänyttä aikuista lasta käy läpi suruprosessiaan. Kaikki ovat hukassa omalla tavallaan.

Näin monta erilaista suremisen ja menetyksen käsittelemisen tapaa voisi olla vaikea laittaa samaan romaaniin, mutta Konstig onnistuu siinä superhienosti. Teosta voisi pitää melkein pakollisena tukikeppinä ja luettavana kaikille, jotka ovat menettäneet jonkun. Kaikki on sanottu on niin täynnä ihmisyyttä ja kaikkia mahdollisia tunteita epätoivosta iloon, että sitä lukiessaan ei tunne olevansa käsittelyvaikeuksiensa kanssa ainakaan yksin.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: surun käsittelemisen tavat ja oheistoiminnot, joilla ihmiset koittavat helpottaa suruaan, problemaattiset perhedynamiikat, yksinäisyys

Bram Stoker: Dracula (1897)

Mikä kirjavinkkilista se semmoinen on, jossa ei kehoteta lukemaan klassikkokauhua? Monen mielestä tämä on se ainoa oikea vampyyriromaani, jonka jälkeen on tullut vain puoskarointia ja halpoja kopioita. Ei nyt mennä tässä ihan niin pitkälle kuitenkaan, mutta en aio myöskään kiistää, etteikö Dracula olisi vaikuttanut länsimaiseen kauhukirjallisuuden traditioon erittäin merkittävästi. Mielenkiintoista tässä on myös kertomisen muoto: romaani rakentuu muun muassa päähenkilöiden päiväkirjamerkinnöistä.

Sen lisäksi, että Dracula on ihan vaan jännä ja viihdyttävä teos, on se myös mielettömän hieno tutkielma aikansa asenteista esimerkiksi naisia (hysteerisiä ja heikkoja otuksia, joiden kalvakoita kasvoja tulee miehen kaukaa ihaileman) ja seksuaalisuutta (väärin! Petollista! Tuhmaa!) kohtaan.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: naiskuva, seksuaalisuus ja hirviöt allegoriana haureuden tekemiselle, uskonto, ajan brittiläinen ylimielisyys muita kansoja kohtaan

Gail Honeyman: Eleanor Oliphant is Completely Fine (Pamela Dorman Books, 2017)

Päähenkilö Eleanor on erikoisen oloinen ihminen, joka asuu yksin, juo paljon viinaa eikä osaa kommunikoida muiden kanssa. Aluksi lukeminen tuntui oudolta – mistä tässä oikein niin kuin puhutaan? Miksi neuroottista käytöstä pitää kuvata näin… osoittelevasti?

Kun malttaa lukea rauhassa eteenpäin, alkaa avautua mitä Eleanorille on tapahtunut, mitä traumat ja mielenterveysongelmat ovat hänelle aiheuttaneet ja miten vaikeaa voi olla muodostaa ihmissuhteita ja mielekästä arkea, kun maailma on aina kohdellut kaltoin. Eleanorille kuuluu ihan hyvää on matka ihmismielen syövereihin ja sieltä pois. Tämän lukeminen voisi toimia hyvänä väylänä monille erilaisuuden ymmärtämiseen ja sen tajuamiseen, että ihan kenen tahansa menneisyydessä voi olla tosi hirveitä asioita, jotka vaikeuttavat elämää tavoilla, jotka eivät aina näy ulospäin.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: traumojen hoitamatta jättämisen vaikutukset, perhedynamiikat, ennakkoluulot

Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo (Like Kustannus, 2019)

(Tunnustus: ajattelin koko ajan Helsingin Merihakaa kun luin Kerrostaloa, vaikka se sijoittuukin täysin fiktiiviseen pikkukaupunkiin jossain päin Suomea.)

Kerrostalo samaan aikaan sekä on että ei ole dystopiaromaani, mikä tekee siitä erityisen hienon kuvauksen rappeutuneesta yhteisöstä betonilähiössä. Melkein kaikilla on joku kytkös toisiinsa, jokainen tuntee jonkun, joka on ollut jonkun kanssa, joka on jotenkin merkittävä. Kukaan ei ole merkittävä. Huumekauppa rehottaa, ihmisillä on hirveää. Kaikki tuntuu jollain tavalla liian ajankohtaiselta ja tutulta.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: yhteiskuntakritiikki, raha ja sen vaikutus ihmisiin, addiktiot, heitteillejättö

Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet (WSOY, 2019)

Veteen syntyneet on kirjoittajansa esikoisteos ja sellaiseksi poikkeuksellisen eheä kokonaisuus. Esikoisromaaneissa monesti vähän haetaan omaa tyyliä, juoni saattaa vähän lässähtää, jotain tuntuu puuttuvan. Mikään näistä ei pidä Veteen syntyneiden suhteen paikkaansa.

Veteen syntyneet on synkkä, surullinen ja herkkä, ja siinä on käytetty aivan mielettömän kaunista kieltä. Kirjassa käydään läpi tosi rankkoja aiheita, mutta niiden käsittely on helpompaa lukijalle ja aiheet ”pehmenevät”, kun mukana on mystisiä elementtejä. En tosiaan ole mikään maailman suurin genrerajojen ystävä, mutta sanoisin että Veteen syntyneet voidaan hyvällä omallatunnolla laskea maagiseksi realismiksi, jota Suomessa ei ole kirjoitettu ainakaan yhtään liikaa. Harvoin näkee, että mieskirjailija pystyy näin taitavasti kirjoittamaan naiskertojan äänellä.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: kosto, lapsuustraumat, kotiseuturakkaus ja/tai sen puute, perhesuhteet, väkivalta vallankäytön välineenä, maaginen realismi keinona käsitellä vaikeaa aihetta

Väinö Linna: Sotaromaani (WSOY, 2000)

Sotaromaani on lyhentämätön versio vuonna 1954 julkaistusta Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. (Moni varmaan miettii, että onko se nyt ihan tosissaan, Väinö Linnaa suosittelee millenniaaleille LOL). Olen tosissani. Sotaromaani on nerokas teos. Ei sovi ihmisen tätä kansakuntamme tukipilaria väheksymän. Se on kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja sellaisenaan jo mittaamattoman arvokas. Sotaromaani on myös hauska, koskettava, jännittävä ja surullinen. Kieli on rikasta ja hahmogalleria käsittämättömän upea.

Sotaromaani on myös äärettömän mielenkiintoinen katsaus aikakauden poliittiseen ilmapiiriin ja sensuuriin, sillä nykyihmisen näkökulmasta kohdat, jotka Tuntemattomasta sotilaasta oli karsittu pois, ovat osittain lievää huvitusta herättäviä, osittain ihmetystä aiheuttavia. Osa taas on todella merkityksellisen tuntuisia havaintoja sodan mielettömyydestä ja luokkaeroista. Tuntemattomasta sotilaasta poistetut kohdat on merkitty Sotaromaaniin selkeästi kursiivilla, ja niitä on jännä bongailla menemään.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: sodan mielettömyys, luokkaerot, sensuuri

Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta (La Vérité sur l’Affaire Harry Quebert, 2014. Suomentanut Anna-Maija Viitanen)

Muistan, kun luin tätä ensimmäisen kerran ja jossain parinsadan sivun kohdalla aloin melkein itkeä, kun tajusin miten paljon lahjakkuutta ja työtä tämän kaltaisen teoksen kirjoittaminen vaatii. Tiivistetysti sanottuna tämä on romaani kirjoittamisesta, murhasta, rakkaudesta ja pikkukaupungin sekopäisistä asukkaista, joista jokaisella on jotain tekemistä toistensa ja murhan kanssa. Juoni yllättää koko ajan uudelleen ja uudelleen. Teos on nykymittakaavalla pituudeltaan melkoinen järkäle, mutta kerronta vie niin mukanaan, että hämäläisiäkään ei haittaa.

Todella paljon lukeva ystäväni tosin vihaa tätä teosta intohimoisesti. Hänestä se on ärsyttävä ja laahaava ja juonikin jotenkin vähän ankea. Ymmärrän kritiikin. No en oikeasti ymmärrä, hyväksynkin vain puolittain. On totta, että Joël Dickerin tapa kirjoittaa on vähän maneerinen ja kikkaileva. Tässä se ei mielestäni haittaa, vaan tukee polveilevaa kerrontaa. Quebertin myöhemmät teokset sen sijaan eivät ole mielestäni mitään tähän verrattuna, enkä välttämättä haaskaisi aikaani niiden lukemiseen. Mutta jos samat maneerit maistuu teos toisensa jälkeen, niin mikäs siinä. 

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: idolisoimisen ongelmallisuus, ulkopuolisuus, epäfunktionaaliset yhteisöt

Anna Gavalda: Lohduttaja (La Consolante, 2009. Suomentanut Lotta Toivanen)

Keski-ikäinen mies on onneton. Vaimo vihaa, teini-ikäinen tytärpuoli pitää ärsyttävänä, työ on perseestä. Sitten menneisyys alkaa koputella ovelle ja on pakko alkaa ajatella asioita, joita ei ole pitkään aikaan halunnut ajatella. Jokainen meistä kaipaa vaikeissa tilanteissa lohduttajaa, ja eri elämänvaiheissa sen kunniatehtävän saattaa saada yllättäväkin ihminen.

Teoksessa on lopulta tosi lohdullinen tunnelma, vaikka päähenkilö käykin läpi kaikenlaista tunnetilaa melkoisen itsereflektion kautta. Tekee mieli itsekin lähteä Ranskan maaseudulle toikkaroimaan ja etsimään itseään. Anna Gavaldalla on mahtava kyky kertoa ihmisten pienistä ärsyttävyyksistä ja isoista tunteista vähän toteavaan tyyliin: elämä on tällaista, ja on näitä kaikki tunteita, mutta hei… kyllä me pärjätään.

Kiinnitä huomiota vaikka näihin: surutyötä on monenlaista, perheiden monimuotoisuus, ranskalaisen yhteiskunnan asettamien normien kapeus

Löytyikö listalta uutta luettavaa? Mitä kirjoja sinä suosittelisit?


Koh Phayam vinkit – Rento hippisaari

Koh Phayam on entisten ja nykyisten hippien ja elämäntapamatkustajien ”päätepysäkki”, mutta ennen kaikkea saari kaikille meille, jotka nautimme rauhasta ja ajantajun kadottamisesta. Kuulin saaresta ystävän ystävältä, joka oli kymmenvuotta sitten vieraillut saarella. Silloin vielä Suomen mediassa ei oltu noteerattu kyseistä saarta. Saarelta ei myöskään silloin löytynyt pankkiautomaattia, saatika kelvollosia teitä skoottereille.

Moni asia saarella on vuosien aikana muuttunut ja korkean profiilin majapaikatkin ovat löytäneet saarelle. Se, mikä varmasti on pitänyt pintansa on kepeä ja huoleton tunnelma. Saari tarjosi täydellisen aloituksen rantalomalle.

Tässä Koh Phayam vinkit teille!

Koh Phayam vinkit

Miten pääset perille?

Koh Phayamille pääsee nopeasti (30 minuutissa) tai vähän vähemmän nopeammin (2 tuntia) Ranongin satamakaupungista. Lauttoja lähtee aamusta (ensimmäinen lautta lähti 8) alkaen 30 minuutin välein. Hitaampi lautta menee ainoastaan pari kertaa päivässä. Hintaa nopeammalle lautalle tuli 350 bathia, ja hinta oli kaikkialla sama. Hitaampi lautta oli huomattavasti halvempi (alle 200bathia), joten se sopii hyvin budjettimatkailijan lompakkoon.

Itse olin yhden yön Ranongissa, kun halusin päästä tutustumaan paikan kuumiin lähteisiin. Kuumat lähteet olivat muutamassa tunnissa koettu ja nähty, joten olisin ennättänyt päivän viimeisimpään hitaaseen lauttaan (klo 14) Koh Phayamille. Ranongissa itsessään ei ollut nähtävää eikä koettavaa.

Ranong

Saavuttaessa Koh Phayamille, satamasta löytyy kyyditsijöitä. Skootteritaksi saaren toiselle puolen, Ao Yai (Long beach) beachille oli 100 bathia menosuuntaan ja takaisin 70 bathia.

Skootterivuokrat ovat 100-200 bathin luokkaa per päivä, riippuen kuinka moneksi päivää vuokraa. Suosittelen ainakin yhdeksi päivää ottamaan skootterin, jolloin pääset näkemään saaren eri rantoja vaivattomasti. Ajaminen on paikoitellen huonoista teistä huolimatta helppoa, sillä liikenne on vähäistä ja nopeudet eivät päätä huimaa. Bensan litrahinta oli 35 bathia ja sillä ajelee saaren läpi muutamaankin otteeseen.

Koh Phayam vinkit
Koh Phayam vinkit

Rannat

Ao Khao Kwai eli Buffalo Bay on saaren toinen ”päärannoista”. Kävin päiväseltään rannalla juuri laskuveden aikaan, jolloin vettä todenteolla tuli metsästää. Ihastuttavan pieni ja ennen kaikkea rauhallinen ranta verrattuna saaren päärantaa, Long Beachiin.

Long Beach on nimensä mukaan reilun pituinen, noin kaksi kilometriä pitkä.  Vaikka ranta on vilkkaampi kuin Buffalo Bay, en sanoisi sitä kuitenkaan vilkkaaksi. Rannalta löytyy muutamia rantatuoleja, mutta muuten hiekkaranta on annettu olla sellaisenaan. 

Koh Phayam vinkit

Long Beachiltä löytyy monia majapaikkoja ja heidän ravintoloitaan. Ruotsalaisessa omistuksessa olevasta Koh Phayamin Lodgesta voi myös vuokrata surffilaudan. En ole mikään surffari, mutta ainahan voin suositella aaltoja. Uskoisin, että saaren aallot sopivat aloittelevalle surffarille hyvin. Ainakin tähän aikaan vuodesta, eli helmikuussa.

Long Beachillä aktiviteettien määrä on pysynyt matalana, joka oli tällaiselle passiiviselle auringonottajalle kuin unelma. Laskuveden aikaan rantaviiva katoaa muutaman kymmenkunta metriä, mutta palaa kuuden tunnin päästä takaisin paikoilleen.

Majoitus

Koh Phayam vinkit

Saarelta läytyy jokaiselle kukkarolle jotakin. Kun suuntaan reissuillani pienille saarille, on minulla tapana varata majoitus booking.com:in kautta ainoastaan yhdeksi yöksi. Paikan päälle saavuttuani, käyn kiertelemässä potentiaalisia majapaikkoja, jotta näen todellisuuden ja saan paremman kuvan saaresta. Monesti varaussivustoille on laitettu kiilloiteltuja kuvia majapaikoista. Toisekseen, kasvotusten pystyy neuvottelemaan hintoja, varsinkin jos aikoo viettää pidemmän aikaa samassa majapaikkaa.

Koh Phayamilla päädyin saaren vilkkaammalle rannalle, josta löysin Smile Hut nimisen bungalow-kylän. Paikkaa ei löytynyt eri varausjärjestelmien sivuilta, koska majapaikan omistaja ei halunnut tukea kansainvälisiä sivustoja. Smile Hut on perheyritys, joka on toiminut jo 17 vuoden ajan. 

Sain neuvoteltua rantanäkymällä olevan bungalowin 900 bathia / yö, kun varasin viikoksi. Bugalowista löytyi parisänky hyönteisverkolla, tuuletin ja kylpyhuone. Kaikki oleellinen. Smile Hutissa säännöstellään sähköä. Sähköt ovat päällä iltakuudesta auringonnousuun. Bungalowista ei löydy pistorasioita, vaan akkujen lataus tapahtuu päärakennuksessa, johon pystyi aika huolettomasti jättämään puhelimet päiväsaikaan ladattaviksi.

Paikan pitäjä, ihastuttava rouva, antoi läksiäismuistoksi pienen pussukan, jossa oli bathin kolikko tuomaan onnea nyt ja tulevaisuudessa. Ihana pieni teko, joka jää varmasti mieleeni pitkiksi ajoiksi.

Koh Phayam vinkit

Lisää majapaikkasuosituksia voi lukea minnethaimaassa -sivustolta. Muutenkin suosittelen korvamerkkaamaan tämän sivuston. Mieletön tietopankki!

Jos päädyt ottamaan majapaikan saaren sisäosasta, jossa hinnat ovat vähän halvemmat, varaudu budjetoimaan skootterin vuokraaminen, jos mielit rannalle.

Ravintolat

Koh Phayam vinkit

Vietin viikon saarella, enkä saanut aikaiseksi vierailla Koh Phayamin kuuluisimmassa kasvisravintolassa Cha Chai Homessa. Laiskuus, se ottaa joskus yliotteen. Ravintola on kuulemma yksi Thaimaan parhaimmista kasvisruokaa tarjoavista. Sekin vielä! Käännetään puikkoja riisikulhossa oikein kunnolla.

Oma suosikkini oli Baan Nam Cha. Viherkasvien valtaama ravintola tarjosi paikallisten annosten lisäksi kivalla thaimaalaisella twistillä olevia kansainvälisiä herkkuja. Esimerkiksi täytetyissä tortilloissa ei ollut säästelty thaibasilikaa lainkaan. Paikan palvelu on sulavan ja vähäeleisen tarjoilijan sekä paikan pyörittäjän, rastapäisen isännän, mahtavaa sanatonta viestintää toisilleen sekä asiakkaille. 

Koh Phayam vinkit

Toinen suosikkipaikoistani oli Highway Star. Listalta löytyi thaiherkkujen lisäksi burmalaisia perinneruokia. Kävin muutamat aamupalat myöskin nauttimassa täällä ja maapähkinäsmoothie oli tuhti ja maukas kokemus. Samoin kolmen juuston leivät. Mieletön rasvapommi, jolla jaksoi loikoilla koko päivän.

Japanese Bakery, kahvila jota ihmettelin Instagram stoorien puolella, on tarjonnut tämän reissun ehdottomasti parhaimman jälkiruoan. Perheen pyörittämä kahvila-konditorio oli ihanan idyllinen, ja muutenkin oli kiva seurata, kuinka perheen äiti teki hieman kotitekoisessa keittiössä ihmeitä. Paikan korvapuustit eivät kylläkään vakuuttaneet. 

Jos vaan jalat kantavat tai skootteri vie, suosittelen vierailemaan myös Eagel Barissa, joka sijaitsee saaren länsirannikolla, pienen kävelymatkan päässä. Paikan päältä aukeaa mielettömät maisemat Buffalo Baylle.

Smile Hutin edustalle aukeaa auringonlaskun aikaan pieni rantabaari, josta sai 100 bathin hintaan muutamia drinkkejä. Aivan mieletön spotti nauttia kylmän huurteinen mojito!

Saarella on live-musiikki tarjolla viikon jokaisena iltana. Kysy vain paikallisilta, missä baarissa tapahtuu milloinkin niin he osaavat kertoa.

Koh Phayam vinkit

Muuta huomioitavaa

Saarelta löytyy nykyään pankkiautomaatti, joten Ranongista asti ei tarvitse kantaa seteleitä sukan varressa. Monissa paikoissa ei kuitekaan käy kortti ja niissä joissa käy, tulee loppusumman päälle hieman ekstraa.

Sähköä tosiaan säännöstellään monessa paikkaa. Tämä ei kuitenkaan näkynyt arjen tasolla oikeastaan lainkaan.

Hyttysmyrkky on suotava väline saaren itikoita vastaan, jotka hyökkäävät heti auringon kaikottua. Omat nilkat syötiin heti ekana iltana, jonka seurauksena viikkoa myöhemmin kävin hakemassa antibioottikuurin tulehduksen takia. Kyllä, raavin puremat auki moneen kertaan. 

Auringonlaskun lisäksi suosittelen nauttimaan tähtitaivaasta, joka oli omaan mieleen. Toki yöllä kannattaa myös kokeilla onnea ja pulahtaa mereen katsomaan, jos kiiltomatonen serkut ovat ajelehtineet rantaveteen.

Koh Phayam vinkit, pesojoonas

Jos mielesi tekee laiskotella ja nautti yksinkertaisesta arjesta, suosittelen ehdottomasti matkaamaan Koh Phayamille.


Koh Phayam – Tylsyyden huipentuma

Ennen kuin päätin tulla Koh Phayam nimiselle saarelle, luin Internetistä, että saarella on ainoastaan yksi nähtävyys, jonka kylläkin näkee jo saavuttaessa saarelle. Saaren muutkin aktiviteetit ovat kiven alla: snorklaus- ja sukellusretkiä tehdään joitakin viikossa viereisille saarille. Joitakin. Saarelta ei löydy autoja lainkaan ja liikkuminen tapahtuu jalan tai skoottereilla. Iltaelämää on jonkin verran, mutta suurimmassa osaa majapaikkoja ja ravintoloita sähkönjakelua säännöstellään, joten ravintolat eivät ole kovinkaan myöhään avoinna. Internet-selailun viimeinen lause kuului näin: ”Koh Phayam on hyvä paikka olemiseen.” 

Ja sitä se on ollut. Alun ensimmäistä ”touhupäivää” lukuunottamatta askelmani on hidastunut päivä päivältä. Kilpailen samassa ikämiessarjassa majapaikkaa pyörittävän viehkeän rouvan miehen kanssa. Hitaasti, mutta varmasti. Siinä missä hän makaa puolet päivästä ravintolan riippukeinussa, minä taas hoidan oman osuuteni rannalla pyyhkeen päällä. En olisi uskonut, että tylsistyn näin nopeasti. Kahdessa päivää! Viime reissulla tylsyyden saavuttaminen otti viikon, ja silloinkin olin ilman puhelinta ja peiliä.

Päiväni koostuvat lähinnä ruokailuista, kirjoista ja lyhyestä työnteon hetkestä sekä rannalla makoilusta. Herätys tapahtuu ilman kelloa aika tarkalleen seitsemän aikaan aamusta. Lyhyt venyttely- ja lihashuoltohetki rannalla, joka lempeine aaltoineen heräilee uuteen päivään. Majapaikkani vierestä löytyy idyllinen japanilainen kahvila. En tiedä mikä paikasta tekee japanilaisen, ehkä omistajan sukujuuret tai jokin pieni yksityiskohta, jota en ole vielä pienestä puutarhasta tai valikoimasta löytänyt. Kahvila itsessään saa jo hymyn suupieliin. Siellä naukkaan päiväkahvini. Kellon lähestyessä kuutta, bungalowini vieressä oleva rantabaari avaa luukkunsa auringonlaskua ihailemaan tulleille turisteille. Auringonlaskut ovat taattuja täällä, suorastaan luvattoman kauniita. 

Bungalowin terassilta löytyy riippukeino, jossa nytkin kirjoitin tätä. Riippukeinussa on jotain samaa, mitä oli lapsena, kun hyppäsi auton takapenkille, jonne nukahti yhdessä tuokiossa. Pieni heijaava liike, silmien ummistus ja päiväunet ovat taatut. Meren pauke ja eläinten säestys rikkovat hiljaisuuden. Turistien ääniä täällä kuule yllättävän vähän. Meno on  rauhaisa ja uskon, että juuri sitä täältä ihmiset ovat myös tulleet hakemaan. Illallinen, hampaiden pesu ja päivä onkin tapeltu.

Koh Phayam - Tylsyyden huipentuma
Koh Phayam - Tylsyyden huipentuma

Olemista ja ihmettelemistä

Tylsyyden saavuttaminen on itselleni jonkinlainen juttu, mitä lähden usein hakemaan rantalomilta. Mitä vähemmän häiriötekijöitä ja houkutuksia sitä miellyttävämpi kohde. Bangkokissa tapaamani saksalainen tyttö ihmetteli, miksi en tykkää bilettämisestä. En sanonut ettenkö tykkää siitä, en vain hae tältä reissulta sitä. Samaan hengenvetoon hän ihmetteli, kun kukaan ei polta tupakkaa Bangkokin kaduilla. Tervetuloa Saksa vuoteen 2020! En todenteolla kaipaa discovaloja, tupakanhajuisia hiuksia tai ämpäreistä tarjottavia vodkapaukkuja. Jos kaipaisin, olisin varmasti löytänyt itseni muualta kuin Koh Phayam -saarelta.

Ajatus karsimisesta houkuttaa. Kai se on jonkinlainen vastaliike sille, mitä arki Suomessa on. Ainakin viimeiset vuodet ovat olleet aika täyteläisiä, kuin liukuisi pallomereen, jonka jokainen pallo on mahdollisuus, joka on vieläpä käden ulottuvilla. Toki karsimista on monenlaista. Jo itsessään rinkka pakotti karsimaan mukaan otettavien tavaroiden määrää noin 20 kiloon. Yksin matkustaessa sosiaalisuutta pystyy karsimaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. 90% ympärillä kuulemastani on sellaista, mitä en ymmärrä, jolloin minulla ei myöskään ole pääsyä noihin keskusteluihin, ei edes hiljaisena sivustaseuraajana. Toki hiljainen sivustaseuraaja olen, joka ei ymmärrä mitä edes seuraa. 

Rakastan, kun hiljaisuus pakottaa minut puhumaan itsekseni. Miettimään asioita ääneen, jotta saan rikottua hiljaisuuden ja käyttämään kieltäni. Puhumaan vain puhumisen ilosta ja siitä, että pystyn puhumaan. Hiljaisuus myös pakottaa keskittymään ja kuuntelemaan. Kuuntelemaan itseäni. Huomaan välillä ottavani aikaloikkia mitä ihmeellisimpiin muistoihin  vuosien varrelta.

Koh Phayam, pesojoonas

Ennen kaikkea suurin karsiminen tapahtuu arkisissa asioissa, kun mitään ei pidä tehdä. Päiviä rytmittää lähinnä nälän tunne sekä illan tullen väsymys. Kaikki muu päivän aikana on ekstraa. Olemista ja ihmettelemistä. Juuri niitä asioilla, joiden pariin pääseminen kotona tuntuu haastavalle, sillä täytettä arkeen löytyy joka nurkan takaa tai jos ei nurkan takaa, niin aina voi jonkun kaapin kääntää ympäri ja siivota pölyt. 

Tykkään tästä vaihtelusta, jonka rantaloma antaa. Asiat yksinkertaistuvat itsestään ja luonto ohjaa päivän kulkua. Tylsyys tuo merkityksen tunteen. 

Kaikki on enemmän kuin hyvin.


Maailman suurimmat markkinat – Chatuchak

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak

Se, mitä et löydä Chatuchak -markkinoilta, et vain ole vielä löytänyt sitä. Maailman suurimmat markkinat aka. Chatuchak, on yksi Bangkokin erikoisuuksista ja vierailemisen arvoinen paikka. Markkinat ovat avoinna ainoastaan viikonloppuisin.

Kävin muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran markkinoilla ja taisin viettää muutaman tunnin siellä. Tällä kertaa meni hetkessä kolme tuntia ja tuntuu, että vieläkin jäi näkemättä asioita. Toki markkinat alkavat toistamaan itseään aika nopeasti, sillä monissa kojuissa myydään sitä samaa rihkamaa, mitä saa joka nurkalta, mutta aina tasasin käytävävälein sitä törmää mielenkiintoisiin kojuihin.

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak

Alueella on eri arvioiden mukaan 9 000-15 000 myyjää. Aivan käsittämätön määrä ja vielä poskettomampi on se tavaran määrä. Sitä helposti hullaantuu tuollaisessa ”ostosparatiisissa”. Tein itselleni selkeät osto-ohjeet (ei väärennettyjä vaatteitta) ja kauppalistan (shortsit, lounas, kahvi ja jälkkäri) ennen markkinoille menoa. Tämä hillitsi ainakin omaa ostokäyttäytymistä. Toki en löytänyt shortseja (jep niinkin voi käydä valikoiman laajuudesta huolimatta), mutta löysin paikallisen suunnittelijan kauluspaidan (kauluspaita, mikä parhain ostos reppureissulle).

Oma suosikkini Chatuchak -markkinoilla on vintage-kaupat, joita riittää isoksikin työmaaksi. Tuotteet ovat himpun arvokkaampia verrattuna uusiin Abidaksiin ja Puumiin, mutta tuotteet ainakin kestävät (esim Leviksen farkkuvalikoimat ovat todella laajat) ja ovat aitoja (näin ainakin haluan uskoa). Tällaisia vintage- ja kierrätyskauppoja toivoisi Suomenkin kauppakeskuksiin. Korkeat vuokrat taitavat olla suurin syy niiden puuttumiseen?

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak

Chatuchak -markkinoille on helppo saapua. Itse tulin Skytrainilla Siamin asemalta Mo Chitin asemalle, josta oli vain sadan metrin kävelymatka pääkallopaikalle. Sininen metrolinja tuo taas suoraan markkinoille. Kirjaimellisista suoraan. Crab-sovelluksen kautta voi myös katsoa skootteri- tai taksikyytiä alueelle. Alueelta löytyy useita ravintoloita, jotka ovat  osittain keskellä aluetta, mutta myös kojujen välissä. Paikan päältä löytyy useita pankkiautomaatteja, jos näyttää sille, että käteiselle on tarvetta. Osassa kojuja käy pankkikortti, mutta suurin osa ottaa vastaan ainoastaan kahisevaa.

Useat lähettifirmat myös tarjoavat palveluitaan alueella. DHL:n piste löytyy markkina-alueelta ja muilla firmoilla näytti olevan viereisessä kauppakeskuksessa omat pisteensä. 

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak, Bangkok

Markkinoilla vierailee arviolta 200 000 ihmistä päivän aikana. Ystäväni isää lainaten: ”Siellä missä ihmisiä, siellä myös taskuvarkaita!” Kannattaa tosiaan pitää kantamuksistaan huoli, sillä ahtailla käytävillä helposti saattaa ”törmätessä” lähteä lompakko taskusta vieraan matkaan.

Ennen kaikkea on hyvä muistaa, että maltti on valttia täälläkin! Se mitä et tiennyt tarvitsevasi, tuskin tulet tarvitsemaankaan.


Ensimmäinen viikko Thaimaassa – Bangkok

Terveiset Ranongin satamakylästä! Matka Ko Phayamin saarelle on lauttamatkaa vaille valmis. Saavuin aamusta ennen kukon kiekaisua Bangkokista Ranongiin, ja kolme tuntia myöhemmin pääsin vihdoin nauttimaan aamun ensimmäisen kupin kahvia, kun kahvilat avasivat ovensa. Bussimatkan piti kestää 10-12 tuntia, mutta olimmekin hyvissä ajoin perillä 9 tunnin matkustamisen jälkeen. En sanoisi, että yön aikana tuli nukuttua kovinkaan syvää unta, sillä samaan aikaan, kun näin unia, tiedostin erittäin hyvin istuimen käsinojan alaselässäni.

Bangkok oli reissuni aloitus kohde, jossa halusin viettää useamman päivän metsästäen shortseja (Suomesta oli vaikea löytää tähän aikaan vuodesta shortseja ja kesävaatteeni ovat varaston pohjalla) ja levätä pitkän lennon jäljiltä. Saksalainen reppureissaaja, johon törmäsin heti hostellissa, oli ensimmäistä kertaa Bangkokissa ja Kaakkois-Aasiassa. Hän kyseli, kuinka pitkään Bangkokissa kannattaa viettää aikaa.

Näin reissun alkutaipaleella en välttämättä suosittele paria päivää enempää Bangkokissa. Mieluummin ottaisin sen muutaman päivän ekstraa reissun loppupäästä, jos satut lentämään Bangkokista takaisin kotia. Rinkkaa tai matkalaukkua ei niinkään kannata täyttää reissun alkuvaiheessa, vaan jos on tarvetta ostaa tuliaisia, samat tuotteet odottavat varmasti sinua vuodesta toiseen Bangkokin markkinoilla.

bangkok
bangkok

Monen mielestä Bangkok on yksi kaaos. Itselleni se on enempi hallittu kaaos. Se on aina mihin vertaa. Jakartassa ja Hanoissa käyneenä, ne ovat kaaoksia. Singaporeen, joka on loistava lomakohde, jos haluaa siis lomailla aasialaisesta elämäntyylistä, on Bangkokiin verrattuna paljon sliipatumpia ja ehkä hieman hengettömämpi. Ja älkää ymmärtäkö väärin, rakastan Singaporea. Siellä on ainoastaan haastavampi löytää mielikuvia vastaavaa aasialaista menoa, kuten edullista katuruokaa ja hyvinkin epämääräisesti toimivaa liikennettä.

bangkok, pesojoonas,

Tälle reissulle otin tavoitteeksi löytää aikaa itselleni sekä miettiä suhdetta itseeni. Kulunut vuosi oli aika tapahtumarikas ja sain olla koko vuoden mahtavien tyyppien ympäröimänä. Parisuhde toi myös paljon rakkaudentäyteisiä hetkiä elämääni. Välillä olo tuntuikin aika täydelle ja toisinaan taas yksinäiselle. Enkä tarkoita, etteikö näillekin tunteille olisi oma paikkansa elämässä. Loppuvuodesta kun näin ystävääni, joka on pohtinut paljonkin yksinäisyyden tunteita ja sen eri tasoja ja muotoja. Häneltä tulee aiheeseen liittyen tämän vuoden puolella myös kirjakin, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Häneltä tuli ajatus, että ehkä reissun tuoma etäisyys arkeen, tuo minut lähemmäksi itseäni. Ja näinhän se varmasti on, kun ottaa etäisyyttä ja aikaa itselle, saa myös uutta ajateltavaa.

Bangkok,

Jos katson menneitä reissuja, niin sitähän ne ovat tehneet: tuoneet minut lähemmäksi itseäni. Varsinkin edellinen reissu, jolloin täytin 30 vuotta, oli yhdenlainen retriitti vuosikymmenykseltä toiselle. Voihan pojat! Vaikkei reissun päällä tule sen kummemmin ajateltua minkäänlaisia henkisiä matkoja nirvanaan, antaa maiseman vaihtaminen jo itsessään paljon uutta ajateltavaa. Sitä tiedostamatta tulee mietittyä, miksi jokin asia tehdään tietyllä tapaa tai miksi ajattelen jostakin asiasta kuin ajattelen. Kai aistit ovat reissussa eri tavalla vastaanottavaisia kuin tutussa ympäristössä, jossa teemme monia asioita autopilotilla.

Oli miten oli, en ota stressiä sen suhteen, jos en koe ”Aasian taikaa” ja tule ”uutena Joonaksena” takaisin Suomeen. Pääasia, että rusketusrajat löytyvät ja hymy on entistäkin leveämpi.


Amsterdamin matkavinkit paikallisen suusta

Mitä tehdä Amstedamissa? Kokosimme Yaelin kanssa Amsterdamin matkavinkit teille.

Suhteeni Amsterdamiin on hyvin erilainen kuin moniin muihin kaupunkeihin, joissa olen vieraillut, kiitos paikallisen oppaani. Monesti ennen reissuja, olen googlaillut “matkavinkit” hakusanalla kohdekaupunkia ja sitä kautta suunnitellut suurpiirteisesti, mitä haen kaupungilta. Turistina olen aika huoleton ja harvoin teen tiukkoja suunnitelmia tai kirjaan ylös must-see -kohteita. Toisinaan jopa jätän kartan takataskuuni, matkavinkit narikkaan ja nautin eksymisen tuomista yllätyksistä.

Ensimmäisen kerran, kun tulin tammikuussa Amsterdamiin, en lainkaan ollut ottanut selvää kaupungista etukäteen. Mielikuvissani oli vain tulppaanit, Red light street ja lukuisat “kahvikaupat”. Amsterdam on minulle niitä harvoja kaupunkeja maailmalla, josta löytyy joku läheinen ystävä tai sukulainen. On aina eri asia kurkistaa kaupunkia paikallisen kuin Lonely Planetin kautta. Molemmat tavat antavat varmastikin paljon. Vasta nyt kolmannella vierailullani kaivoin kartan esiin ja googletin Amsterdamin matkavinkit, nähtävyydet ja must see -kohteet ja koin kaupungin hiukan eri vinkkelistä.

Teidän toiveistanne ja Yaelin innosta päästä esittelemään kotikaupunkinsa suosikkimestoja teille, kirjasimme yhdessä meidän matkavinkit Amsterdamin lomalle.

Matkavinkit Amsterdam

Amsterdamin matkavinkit

Yleiset huomiot

Liikkuminen

Amsterdamin Schipholin lentokentältä pääset helpoiten keskustaan päärautatieasemalle junalla. Muutaman junapysäkin matkasta pulitat vain 4,50€.

Vuokraa pyörä! Kaupunki rakastaa pyöräilijöitä. Pyöräilijöille on omia parkkihalleja, kaistoja, oikoreittejä… Kaupungista löytyy arvioiden mukaan yli miljoona pyörää, joten voidaan puhua pyöräilykulttuurin keskuksesta. Ydinkeskusta on laajuudeltaan aika pieni, joten nopein ja helpoin tapa liikkua, on pyörällä. Vuokratessasi pyörän, suosittelemme käyttämään kahta eri lukkoa varmistaaksesi, että sinulla on pyörä vielä seuraavanakin päivänä. Yael ei ole enää pysynyt laskuissa varastettujen pyöriensä lukumäärässä.

Amsterdamissa astuu heinäkuussa myös uusi laki voimaan, joka kieltää pyöräilyn ja puhelimen räpläämisen samaan aikaan.

Matkavinkit Amsterdam

Julkinen liikenne toimii vallanmainiosti myös Amsterdamissa. Itse suosin junaa ja ratikoita, mutta bussiyhteydet ovat myös käteviä. Suosittelen lataamaan puhelimeen NS sovelluksen, joka on paikallinen Reittiopas. Toisin kuin meillä, Amsterdamissa leimataan aina sisään ja ulos mentäessä bussi-/ratikka-/junalippu (poislukien lentokenttä). Hinta määräytyy kuljetun matkan mukaan. Tämä vain, jos sinulla on käytössäsi arvokortti.

Maksaminen

Jostain syystä moni kauppa ja kahvila ei ota vastaan maksuja kansainvälisillä pankkikorteilla. Ei, vaikka kortin ja kassakoneen kyljessä lukisi Master Card tai Visa. Tarkkaa syytä en osaa tälle sanoa, mutta suosittelen kysymään aina ennen asiointia, käykö teillä ulkomaalaiset kortit. Varmempi vaihtoehto on kaivaa naftaliinista perinteinen käteinen. Euron kolikoita muuten tarvitaan useimmissa yökerhoissa ja kauppakeskuksissa päästääksesi asioimaan wc:ssä. Ja kyllä, yökerhoissa tulee maksaa wc-maksu (tärkeä huomio Amsterdamiin matkustaessa).

Matkavinkit Amsterdam

Ravintolat

Okei, ravintolamaailma on loputon Amsterdamissa. Kiitos Yaelin, en ole vielä erehtynyt syömään huonossa ravintolassa ja tuskin hetkeen päädynkään, sillä häneltä löytyy kohtuu pitkä lista suosituksia meille. Listaan alas lyhyen kuvailun kera ravintoloita, joissa olemme molemmat käyneet, sekä erikseen vielä Yaelin omia suosikkeja ilman sen suurempia kommentteja. Uskoisin, että listasta löytyy moneen makuun ravintoloita.

Vegan Junkfood Bar

Kyseinen ravintola on paikallinen versio FaFasista, tai ainakin samanlainen fiilis välittyi vieraillessani siellä. Valikoima on kylläkin huomattavasti laajempi ja ravintolat värikkäämpiä kuin kotimainen pikkuserkkunsa. Hodareita, burgereita, tacoja… Rentoa vegaanista katuruokaa ympäri maailmaa, joka on onnistuneesti fuusioitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos en olisi katsonut ravintolan nimeä, tuskin olisin huomannut syöväni vegaanista safkaa. Sekasyöjän unelma siis! Tykkään siitä, että vegaanius ei ole framilla sen suuremmin, vaan huomio keskittyy aivan muihin asioihin. 

Happy Happy Joy Joy

Ravintolan nimestä tulee mieleen vuosien takainen mainoslausahdus, joka jäi soimaan korvamadon lailla korviin. Heti ravintolaan astuttua, tuli wou-efekti. Pieni pala Bangkokia, Hong Kongia ja Saigonia oli saapunut Amsterdamiin. Ravintolan annokset ovat tehty jaettaviksi ja palvelu toimii ripeästi. Ensimmäisestä tilauksesta meni vain muutama minuutti, kun ensimmäinen annos oli jo edessämme. Ruokalista on kilometrin mittainen, joten uskoisin jokaiselle löytyvän jotain. Suosittelen tekemään pöytävarauksen tänne. 

PLLEK

MUST SEE -KOHDE AMSTERDAMISSA VIERAILLA! Kirjaa tämä ehdottomasti ylös Amsterdamin matkavinkit -listallesi. Vanhalla teollisuusalueella sijaitseva helmi! En osaa sanoa missä käytössä kyseinen tila on ennen ollut, mutta historian haminaa löytyy. PLLEK sijaitsee Amsterdam-Noordissa, NDSM-alueella, jonne pääset helpoiten ilmaisella lautalla päärautatieaseman takaa. Ravintolan isosta, koko seinän kokoisesta ikkunasta avautuu uskomattomat maisemat Amsterdamin keskustan suuntaan. Ruoasta viis, tunnelma on mieletön (ruokakin oli siis maistuvaa, huomio kiinnittyi kaikkeen muuhun). Ilmeisesti ravintola on myös aika elävä tapahtumakeskus. Suosittelen varaamaan useamman tunnin PLLEKille ja NDSM-alueelle.

The Commons 

Jos listalta löytyy Mac and Cheese, suosittelen suuntaamaan sitä kohti. The Commonsista on tullut vakio istuskelu- ja työskentelymesta meikälle. Osa syynä on varmastikin 17-19 välillä oleva happy hour ja 5€ Aperol Spritzit. The Commonsin nuorekas meno näkyy asiakaskunnan lisäksi sisustuksessa, palvelussa (melkein joka kerta kysytty kuulumiset) ja ruokalistassa. Iso terassi vetää aurinkoisena päivänä hyvin porukkaa. 

Matkavinkit Amsterdam

Betty Blue

Betty Bluen aamupala on testattu toimivaksi. Ravintola muistuttaa tyyliltään vähän Helsingistä löytyvää Siltasta. Askeettinen hipsteri kahvila-ravintola kuvaa hyvin tyyliä. Tilasin aamupalalla munakkaan, jonka päältä löytyi saavillinen raikasta kesäkurpitsaa ja avokadoa. Ihmeen vähän tulee käytettyä itse raastettua kesäkurpitsaa omassa keittiössä. 

Chin Chin Club

Jos ravintolan narikasta löytyy seinällinen kättään heiluttavia aasialaisia kissoja, ei voi kuin suositella paikka! Vein Yaelin syntymäpäivätreffeille ravintolaan, jossa häntä odotti ennakkoon tilatut kukat (palvelu toimii!). Ruokalista oli Happy Happy Joy Joy:n kaltainen, samoin tunnelma. Jos oikein muistan, ravintolasta taisi löyty pingispöytä ja pari muutakin peliä, sekä tietysti iso kirsikkapuu. Instagram-kelpoinen ravintola! Ravintola muuttuu illan aikana jonkinlaiseksi yökerhoksi, jos oikein ymmärsin. Bailut on vielä kokematta, mutta eiköhän me ennätetä.

Foodhallen

Kauppahalleihin voi aina luottaa, niin tälläkin kertaa! Päätettiin ottaa pieniä annoksia eri ravintoloista ja nauttia niitä yhdessä. Tilan keskeltä löytyy yhteinen ruokailualue, joten jokainen voi noukkia itselleen mieluisan vaihtoehdon. Ruokahallin yhteydestä löytyy muun muassa vanha elokuvateatteri, alankomaalaisten tuottajien pienmyymälä sekä mielenkiintoinen farkkujen ”tehtaanmyymälä”. Uskoisin, että löydämme tiemme tänne uudemmankin kerran.

Matkavinkit Amsterdam

Bar Botanique

Ensimmäinen kahvila, jonne menimme yhdessä Yaelin kanssa, oli Bar Botanique. Nimestä päätellen voit jo arvata syyn. Ihan kuin olisin astunut keskelle sademetsää. En muista tarjonnasta paljoakaan, sillä tutkailin valtavia köynnöksiä ja upeita viherkasveja ympärilläni. Ensimmäisen kerran jälkeen olen parkkeerannut useampana iltana itseni läppärin kanssa Bar Botaniquegen, joka on itse asiassa enempi ravintola kuin kahvila. Itse olen hyödyntänyt sitä kuitenkin kahvilana ja vihreänä keitaana.

Pluk

Esteetikön unelma! Kahvila-myymälä, joka tarjoaa elämyksiä näkö- ja makunystyröille. Ihastuttava konsepti. Suosittelen ainakin ottamaan yhden Instagram Storyn tai matkamuiston, jos kahvilasta ei löydy vapaata paikkaa. Ensimmäisellä kerralla emme nimittäin mahtuneet ruokailemaan tänne, toisella kertaa lykästi. Freesiä ja maukasta! Sopii myös aamupalalle.

Muita ravintolasuosituksia:

  • Louie Louie 
  • Mook pancakes 
  • Dum Dum Palace (aasialaista ruokaa)
  • Harlem Soul Food  (nachoja)
  • The Lobby (drinkkejä)
  • Cut throat 
  • Ree7 (aamupala, lounas)
  • Cafe Cliché
  • The Breakfast club
  • Mama dough (pizza)
  • Corner bakery (aamupala, lounas)
  • Meneer nieges (drinkkejä, illallinen)
  • Panache (drinkejä)
  • Jack’s Juice
  • Rainbowl
  • Mama Kelly
  • The Avocado Show (lounas)
Matkavinkit Amsterdam

Yökerhot ja istumapaikat

Kovinkaan montaa yökerhoa en ole itse vielä juossut läpi Amsterdamissa. Gay streetin menoihin käytiin tutustumassa, kiitos Yaelin ystävän Jessen. Tässä kuitenkin muutama yökerhosuositus:

  • Chin Chin Club
  • Disco Dolly
  • Pllek (sunnuntaisin live-musiikkia)
  • Club NYX
  • Bitterzoet
  • The Dukes of Tokyo (karaoke)

Nähtävyydet ja aktiviteetit

Itse rakastan kummastella ja kävellä pitkin Amsterdamin katuja. Kaupunki pitää sisällään kaunista arkkitehtuuria, kapeita katuja, kanaaleja ja isoja puistoja, jotka tarjoavat jo sellaisenaan paljon nähtävää. Tämän lisäksi tässä muutama vinkki, joissa me ollaan tykätty viettää yhdessä aikaa.

Matkavinkit Amsterdam

NDSM-teollisuusalue

Niin kuin aikaisemmin jo mainitsin, tämä alue on ehdoton suosikkini Amsterdamissa. NDSM-alueen isossa teollisuushallista löytyy luovia tiloja. Itselleni jäi hieman epäselväksi, myyvätkö hallissa olevat toimijat myös tuotteitaan suoraan sieltä vai ei. Noh kuitenkin, alue on itsessään suuri nähtävyys, sillä sieltä löytyy mitä erikoisempia ratkaisuja, kuten nosturiin ja laivaan tehdyt hotellit, junanvaunuun sijoitettu kahvila, iso konttirykelmä sekä paljon graffitteja. Alueella järjestetään myös Euroopan suurin kirpputori kerran kuukaudessa, joten kannattaa tarkistaa osuuko kirpputori juuri vierailullesi.

Pienen kävelymatkan päästä löytyy todellisia aarreaittoja, jotka ovat täynnä antiikkisia huonekaluja ja sisustustarvikkeita. Itse löysin pistokkailleni sopivan koeputkitelineen, joka on täynnä koeputkia. Tinkaaminen oli tervetullut, kysyin. 

NDSM-alueelle pääsee tosiaan ilmaiseksi lautalla, joka lähtee päärautatieaseman takaa. Kolmesta lautasta valitse vasemman puoleinen.

Matkavinkit Amsterdam

Moco -museo

Moco -museossa oli meidän vieraillessa Banksyn näyttely. Näyttely itsessään ei ollut omaan makuun mitenkään erikoinen, mutta itse museorakennus teki vaikutuksen minuun. Moco sijaitsee muiden isojen museoiden lähettyvillä, joten jos kulttuurikärpänen iskee, alueelta löytyy varmastikin kierrettävää. 

Matkavinkit Amsterdam

Kasvitieteellinen puutarha

Menit sitten kesällä tai talvella, et pety! Yael halusi antaa syntymäpäivälahjan minulle ja vei meidät alkukeväästä tänne. Vietimme pari tuntia ihmetellessä, kuvatessa ja viiniä nauttiessa. Jos jotain ikävöin Aasian reissuilta, on se trooppinen luonto ja sen vehreys, joita onneksi voi käydä ihailemassa aina kasvitieteellisissä puutarhoissa. Eihän nämä tietenkään kotimaista koivumetsää voita, mutta hyvänä kakkosena tulee banaanipuut, peikonlehdet ja muut nimeltä mainitsemattomat kasvit.

Matkavinkit Amsterdam

Kanaaliristeily

Tämä osa Amsterdamia kuulemma kuuluu pakollisiin turistijuttuihin. Olihan se myös itsekin koettava. Jos etsit romantiikkaa retkellesi, poikkea ilta-aikaan risteilyllä. Jos etsit erilaista tapaa bilettää, uskoisin sinulle löytyvän myös tähän tarkoitukseen sopivan laivan. Risteilijöitä on satoja kaupungissa, joten ei välttämättä kannata hypätä ensimmäiseen vastaan tulevaan.

Pelihallit

Milloin me saadaan Suomeen pelihalleja? Siis mestoja, joissa pääsee pelaamaan muun muassa flipperiä, hikoilemaan ilmakiekon parissa, hakkaamaan sieniä isolla pehmopampulla ja räpläämään Tetristä. Kreisiä tanssimattoa unohtamatta! Amsterdamista löytyy ainakin kaksi peliluolaa, joista molemmista saa myös mainiota syötävää. Ton Ton Club ja PUCK, joka muuten muistutti Helsingistä tuttua Yes, Yes, Yes -ravintolaa. Ai että kuinka paljon hyviä muistoja ja voitettuja hetkiä nämä kaksi pelihallia pitääkään sisällään.

Matkavinkit Amsterdam

The Nine Street – vintage-kauppoja

Kyseiseltä kadulta ja sen lähettyviltä löytyy aarteenmetsästäjille kasapäin pengottavaa. Amsterdamin vintage-kaupat pursuavat vaatteita eri vuosikymmenyksiltä. Mielettömiä valikoimia! Itselle tuli jopa viime kerralla ähky, kun pyörimme näissä liikkeissä, sillä valikoimaa on niin hurjasti mistä valita. 

Matkavinkit Amsterdam

Puistot

Keskusta-alueelta löytyy monia puistoja, jotka täyttyvät aurinkoisina päivinä ihmisistä. Monista puistoista löytyy kahviloita, urheiluvälineitä ja wc-fasiliteetit. Suosittelen nappaamaan paikallisen ruokakaupan hyllyltä valmissalaattiannoksen ja tuorepuristetun mehun nautittavaksi esimerkiksi lounaaksi. Hintaa tälle tulee noin 5 euroa. Hitusen keskusta-alueen ulkopuolelta löytyy Flevoparkbad niminen puisto, jonka keskeltä löytyi hyvin piilossa oleva ravintola Distillery’t Niuewe Diep. Idyllinen olutravintola pienen lammen reunalla, jossa tilauksen pystyi tekemään ikkunaluukusta.

Instagram-kuvauslokaatiot

Kyllä luit oikein. Meidän vinkeistä löytyy myös meille kaikille Instagram-kuvia janoaville omat vinkit. Huumori mielessä kuitenkin! Kaupunkia, niin kuin elämää muutenkaan, ei kannata elää läpi sosiaalisen median tai hakea elämyksiä sosiaalista mediaa varten.

Matkavinkit Amsterdam

Wake me up When I’m famous -seinä

Yael sanoi, että haluaa viedä minut yhteen tiettyyn paikkaan ottamaan minusta kuvan. Tiesin heti, että tässä on koira haudattuna. Repesin nauruun, kun pääsimme paikan päälle. Kuvahan se piti ottaa. Meikäläisen makuun tämä oli hauska pieni yksityiskohta muuten niin hiljaisella kadulla. Seinä sijaitsee ravintola Ouefin lähettyvillä, Daniel Stalpertstraatilla.

Matkavinkit Amsterdam

Eye -museo

Amsterdamin keskusta-alueelta ei löydy hirveän montaa modernia rakennusta, mutta kun löytyy, on se Instagram-kelpoinen. Museorakennuksen muotokielessä on paljon samaa Löylyn kanssa. Eye sijaitsee Amsterdamin pohjoisosassa, jonne pääset rautatieaseman takaa lähtevällä lautalla, joka on tosiaan ilmainen. Alue toimii myös hyvänä piknik-paikkana. 

Matkavinkit Amsterdam

NSDM-alue

Jo moneen kertaan hehkutettu alue ansaitsee paikkansa myös tällä listalla. Koko alue on yhtä Instagram-seinää, jos minulta kysytään. En ihmettele yhtään, jos alueella tehdään paljon kuvauksia.

Matkavinkit Amsterdam

Lähialueen kohteet

Rotterdam

Puolen tunnin junamatkan päässä oleva Rotterdam tarjoaa täysin erilaisen elämyksen Amsterdamiin verrattuna. Amsterdamilaisilta jos kysyy, he eivät innostu Rotterdamista lainkaan. Syynä voi olla kahden ison jalkapalloseuran välinen taistelu tai sitten vain kotiseuturakkaus. Jos oikein ymmärssin, Rotterdam tuhoutui maailman sotien aikaan, jonka seurauksena kaupungin infrakstruktuuri on hyvinkin erilainen verrattuna Amsterdamiin. Itse tein päiväreissun Rotterdamiin ja se oli riittävän pituinen omaan makuun. Kaupungin yleinen tunnelma oli kuin olisi astunut junasta ulos Tampereelle. Toisin sanoen, hyvinkin erilainen hesalaiseen makuun, mutta juuri sopiva korpilahtelaiselle.

Matkavinkit Rotterdam
Matkavinkit Rotterdam

Leiden

Jos jotain pientä kaupunkia Alankoimaissa suosittelen, on se Leiden. Yael vähän jopa ihmettelee, kuinka nopeasti ihastuin Leideniin. Kaupungin kapeat kadut ja vanha arkkitehtuuri tuulimyllyineen toi mieleen vanhan Rauman kaupungin.

Matkavinkit Rotterdam

Scheveningen -ranta

Alankomaat sen kuin yllättää vaan. Noin tunnin junamatkan päässä löytyy täydellinen turistirantalomakohde. Maailmanpyörä, hiekkaranta, aurinkotuolit, kymmenittäin ravintoloita. Sanoinkin Yaelille, että ihan kuin olisimme tulleet Gran Canarialle. Reissun Scheveningenille voi tehdä päiväkseltään tai sitten suosiolla ottaa majapaikan Haagista. Haagin läpi ratikalla menneenä, voisin kuvitella kaupungin tarjoavan myös paljon nähtävää.

Matkavinkit Amsterdam

Voledam

Jos olet kalaruoan ja kiinalaisten turistien ystävä, suosittelen tätä hyvinkin erikoista kohdetta Amsterdamin lähettyviltä. Pienen kylän yhteydestä löytyy satojen metrien pituinen rantaraitta, joka on täynnä idyllisiä ravintoloita, kahviloita ja kojuja. Hetkellisesti alueesta tuli mieleen jonkun elokuvan kuvauslokaatio. Paikka on kiinalaisten turistien suosima, mutta sekaan vaan. 

Matkavinkit Amsterdam

Tässä oli vain murto-osa Amsterdamia. Odotan innolla, että pääsen taas seuraavan kerran sukeltamaan kaupungin sykkeeseen. Laita myös omat Amsterdamin matkavinkit jakoon kommenttikenttään ja jaetaan kokemuksia siellä. Jos herää jotain kysyttävää, älä epäröi myöskään esimerkiksi laittamaan viestiä Instagramin puolella joko minulle tai Yaelille, joka kokee aina suureksi kunniakseen jaella Amsterdamin matkavinkit jatkoa.