”Suomalaiset tuottavat tekstiilijätettä 2,2 kiloa sekunnissa eli 70 miljoonaa kiloa vuodessa.” Muun muassa tämän käsittämättömän ja pysäyttävän luvun opin Vastuullinen vaate kiertotaloudessa -videokoulutuksessa, jonka minulle tarjosi Anniina Nurmi. Luvut tuntuvat hurjilta, suorastaan absurdeilta. Onko vaatteistamme tosiaan tullut kertakäyttökamaa vai mistä tämä kertoo? Vastaus on varmasti monisyinen.

Olen viimeisten vuosien ajan huollattanut rikki menneitä vaatteitani tai antanut reikien olla osana vaatetta. Ajastus roskiin heittämisestä tuntuu vieraalle. Toki muistan ne ajat, kun tuli kerta viikkoon ostettua vaatekaapin perälle heikkolaatuisia ja nopeasti muodista meneviä t-paitoja, koska halvalla sai. Jos vaatteeseen tuli reikä, oli halvempi ostaa uusi tilalle. Ehkä jopa kahdessa eri värissä.

Törmäsin viikonloppuna sosiaalisessa mediassa termiin ”visible mending”, eli tehdään korjaukset näkyviksi vaatteisiin. Ei siis peitellä mitään, vaan korostetaan. Tämä on hyvä esimerkki, kuinka käytettyjen ja korjattujen vaatteiden arvostusta tuodaan esiin. Koen, että tuossa 70 miljoonassa kilossa näkyy osittain meidän kuluttajien välinpitämättömyys, tietämättömyys sekä arvostuksen puute.

Pienistä teoista, kuten vaatteiden korjaamisesta, voi kasvaa suuriakin muutoksia. Se on myös Anniinan vahva viesti meille, kun pohdimme, onko omilla teoillamme merkitystä isossa kuvassa. Blogisarjamme ensimmäisessä osassa Anniina antoi vinkkejä ja näkemystä ekologisista materiaalivalinnoista, joilla voi vaikuttaa omien kulutustottumuksien muuttamiseen kestävämmäksi. Tässä toisessa osassa paneudumme kuluttamiseen, viestintään ja tuotantoon. 


Muistutuksena vielä, jos olet kiinnostunut Anniinan videokoulutuksesta Vastuullinen vaate kiertotaloudessa, koodilla ”PESOJOONAS” saat 20% alennuksen koulutusmaksusta (tarjous voimassa 31.12.2019 saakka). Koulutuksen kesto on 1,5h. Tästä pääset myös tutustumaan koulutuksen sisältöön.

Vastuullinen vaateteollisuus – Anniina Nurmi vastaa

Mitkä ovat niitä oikeita kysymyksiä, joita tulisi osata kysyä, kun miettii uuden vaatteen ostamista?

Ihan ensimmäinen ja perimmäinen kysymys tulisi esittää itselleen: Tarvitsenko tätä oikeasti? Ei pelkästään ekologisten ja eettisten kulutusvalintojen tekeminen pelasta tätä maailmaa, vaan se, että radikaalisti vähennämme ostamista ylipäätään. 

Toiseksi voi kysyä itseltään, voisinko löytää kyseisen vaatteen kierrätettynä? Aina on parempi hyödyntää jo olemassa olevaa materiaa uuden sijaan ja näin pidentää vanhojen vaatteiden käyttöikää.

Kaikkea ei kuitenkaan aina löydä kirpparilta ja joskus ihan oikeasti tarvitsee jotain uutta. Tässä tilanteessa kannattaa lukea laajempi kirjoitukseni, johon olen koonnut viisi vastuullisuuskysymystä, joita voi kysyä vaatekaupassa tai suoraan vaatemerkiltä.

Vaatteita ostaessa kohtaa väistämättä arvoristiriitoja. Millä perustein suosittelet tekemään lopullisen valinnan?

Pitää hyväksyä se, että maailma ei ole vielä valmis, eikä aina löydy juuri tarvitsemaansa vaatetta täydellisen vastuullisena täyttäen samalla kaikki muut omat kriteerit. Vaikka olisi ihana saada synnintunnustus kaikista ostopäätöksistä, välillä pitää myöntää: Nyt tein ostoksen pikamuotiliikkeestä, eikä valinta ollut vastuullinen. Pahinta on nimittäin vesittää vastuullisuus-termien käyttöä sanomalla lähes mitä tahansa tuotetta tai ostosta jollain verukkeella vastuulliseksi, ekologiseksi tai eettiseksi.

Jos vaate on joltain yksittäiseltä ominaisuudesta ekologinen, muttei laajemmin vastuullinen, voi sitä kutsua vaikkapa paremmaksi valinnaksi. Ja parempi valinta on ehdottomasti hyvä asia! Tämä ei vesitä sitä faktaa, että näitä teemoja pitää pohtia ja tehdä arvojen mukaisia valintoja – vaikka ne olisivatkin vielä kompromisseja.Tästä määritelmien viidakosta ja arvoristiriidoista olen kirjoittanut laajemmin täällä.

Anniina Nurmi kertoo vastuullisesta vaateteollisuudesta, Pesojoonas ja Marimekko

Mistä johtuu, että ihmiset ostavat lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita? Kuinka voisi välttää tukemasta tällaista toimintaa?

Ihmiset eivät halua luopua ns. saavutetuista eduista. He mieluummin ummistavat silmänsä epäkohdille kuin olisivat ostamatta vaatteita järjettömän halpaan hintaan. Ei tarvitse mennä kuin muutama vuosikymmen taaksepäin, kun pikamuotiliikkeet vasta tulivat ysärin alussa Suomeen. Nyt ajattelemme, että näinhän tää on aina ollut: T-paidan kuuluu maksaa vain muutaman euron! Mutta ei se näin ole: noin halvassa vaatteessa ei mitenkään voi näkyä vaatteen todellisia kustannuksia ympäristöön ja ihmisiin. 

Paras tapa välttää tukemasta lapsityövoimalla tuotettuja vaatteita on jättää hälyttävän halvat vaatteet ostamatta, sekä ottaa selvää vaatemerkin taustoista, kysy ja kyseenalaista. 

Mietityttää, kuinka huonoja päätöksiä todennäköisesti teen tajuamatta sitä. Mikä neuvoksi?

Kukaan ei ole täydellinen. Eikä pidäkään olla. Vastuullisen vaatteen kenttä on tosi laaja, eikä kaikkea voi tietää heti kättelyssä (eikä voikaan, sillä ala kehittyy koko ajan, onneksi!) Tärkein on se, että tiedostaa vaatteiden ongelmallisuudet ja pyrkii askel askeleelta lisäämään omaa tietoisuutta ja tekemään parempia valintoja.

Jos on pieni budjetti, miten ostaa vaatteita vastuullisemmin? 

Vastuullinen kuluttaminen voi itse asiassa olla aika halpaa, sillä ostamatta jättäminen on se vastuullisin teko. Vaikka pikamuotiliikkeen paita saattaa tuntua halvalta ostohetkellä, ei se sitä kuitenkaan ole, jos se ei kestä käytössä pitkään joko laatunsa tai ulkomuotonsa takia. 

Edullisia löytöjä kannattaa tehdä kirppareilta. Vaikkakin tätä nykyä joutuu näkemään vähän enemmän vaivaa, että niitä oikeasti hyviä ja laadukkaita tuotteita löytää kirppisten ylitsepursuavasta tarjonnasta, se vaiva kannattaa nähdä. Jollei tykkää kierrellä perinteisillä kirpputoreilla, kannattaa tsekata nettikirpparit, kuten Tori.fi, Facebookin erilaiset myyntiryhmät & kauppapaikka, Emmy.fi tai vaikkapa kirppissovellus Zadaa

Jos ostat jotain uutena, Suomenkin markkinoilla löytyy jo edukkaampia vastuullisia merkkejä. Jos ostaa tosi harvoin mitään uutta, voi ostoksen nähdä sijoituskohteena, johon säästää rahaa. Laita vaikkapa jemmaan kaikki ne rahat, jotka säästät sillä, ettet osta heräteostoksia pikamuotiketjuista, ja sijoita kestävään tuotteeseen.

Vastuullisuudesta viestiminen

Onko vastuullinen vaateteollisuus mahdoton yhtälö?

Vastuullinen vaateteollisuus ei ole mahdoton yhtälö, mutta hankala sellainen. Nykyisen vaateteollisuuden ongelmat ovat niin syvällä rakenteissa, että niiden muuttaminen vaatii radikaaleja toimia. Me ihmiset olemme kuitenkin tämän nykyisen systeemin rakentaneet ja sitä edelleen ylläpidämme, joten me ihmiset voimme sen myös korjata. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole. 

Kuka saa viestiä vastuullisuudesta ja kuka ei? Mikä määrittelee tämän ja mistä voi tietää, ettei kyseessä ole viherpesua? 

Mikä vaan vaateyritys saa (ja pitää!) viestiä omasta toiminnastaan ja siitä, millä tavalla sen on vastuullista. Mikä vaan yritys ei tosin voi väittää oman toimintansa olevan vastuullista, jos se ei sitä ole. Eka askel onkin läpinäkyvyys: Ensin kerrotaan avoimesti omasta toiminnasta, tuotannosta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. Sen jälkeen avataan sitä, mitkä ovat vastuullisuustavoitteet ja miten niihin päästään. Tein jokin aika sitten videon, jossa avaan lisää sitä, mitä ja miten vaatebrändin tulisi viestiä vastuullisuudestaan.

Vaadi vaatebrändiltä konkretiaa. Älä hyväksy ympäripyöreitä korulauseita, vaan vaadi tiukkaa faktaa. Esimerkiksi lause ”Pyrimme lisäämään ekologisten materiaalien osuutta mallistoissamme.” ei riitä, vaan brändin tulee avata asia konkreettisesti, vaikkapa näin: ”Nykyisessä mallistossamme ekologisten materiaalien osuus on 35%, josta 30% on GOTS-sertifitoitua luomupuuvillaa ja 5% kierrätyspolyesteria. Vuoteen 2025 mennessä ekologisten materiaalien osuus mallistostamme tulee olemaan 75%.”

Onko viherpesu aina pahasta?

On. Viherpesu, jossa annetaan ymmärtää jonkun yrityksen tai tuotteen olevan vastuullisempi kuin mitä onkaan, vesittää koko vastuullisuuden kenttää ja hankaloittaa kuluttajan mahdollisuuksia tehdä oikeasti hyviä valintoja.

Vastuullinen tuotanto

Mitkä ovat vaateteollisuuden kipeimmät ongelmat? 

Kipeitä ongelmia on tosi monia, kuten materiaalituotannon ympäristöhaitat, valmistuksen ihmisoikeusloukkaukset ja koko tuotannon ilmastovaikutukset. Silti näitäkin isompi ongelma on koko vaateteollisuuden nykyinen rakenne, joka perustuu halpoihin hintoihin, nopeaan tuotantotahtiin ja yhä kasvaviin vaatemääriin. Jollei näihin rakenteellisiin teemoihin pureuduta, jäävät muut vastuullisuusteot vain laastariratkaisuksi.

Miten voi välttää vaatteita, joiden tuotannossa on käytetty myrkyllisiä kemikaaleja, jotka eivät ole hyväksi luonnolle eikä ihmiselle?

Luomutuotannossa ei saa käyttää haitallisia, keinotekoisia torjunta-aineita tai lannoitteita, joten luomua ostamalla voit ainakin tietää, että vaatteen tuotannossa tai lopullisessa tuotteessa ei ole käytetty myrkyllisiä kemikaaleja.

Mistä voin tietää, kuka on tehnyt vaatteeni? Minkälaista palkkaa he saavat?

Nämä tiedot pitäisi ehdottomasti tulla vaatebrändeiltä, sillä läpinäkyvyys on kaiken a ja o. Ei pelkästään se tieto, missä maassa ja tehtaassa vaate on valmistettu, vaan myös tarkemmin siitä, minkälaiset työolosuhteet heillä on sekä minkälaista palkkaa he saavat ja miten tämä palkka suhteutuu kyseisen maan elämiseen riittävään palkkaan. 

Tavoite olisi, että nämä kaikki tiedot olisivat avoimesti nähtävillä esimerkiksi yrityksen nettisivuilla. Vielä ei kuitenkaan olla näin hyvässä tilanteessa, joten tässä vaaditaan meidän jokaisen aktiivisuutta: kysytään ja vaaditaan yrityksiltä läpinäkyvämpää toimintaa. 

Anniina Nurmi kertoo vastuullisesta vaateteollisuudesta, Pesojoonas ja Marimekko

Vastuullinen vaikuttaminen

Maailma hukkuu vaatteisiin. Miten tätä voidaan hillitä ja saamaan vaateteollisuus ottamaan vastuuta luonnosta? Kuinka paljon kuluttajalla on valtaa vaikuttaa?

Vaateteollisuuden ongelmat ovat rakenteellisia, joihin pitää myös puuttua rakenteiden tasolla. Suurin osa vaateyrityksistä tekee vain pieniä, näennäisiä vastuullisuustekoja, kun oikeasti heidän pitäisi muuttaa koko liiketoimintansa rakenne: hintaan, nopeuteen ja määrään perustuva bisnesmalli ei voi olla ikinä oikeasti vastuullinen. Harva yritys on valmis muuttamaan perustavanlaatuisesti omia toimintatapojaan – ilman pakkoa. Paine muutokseen pitääkin tulla ulkoapäin: sekä kuluttajilta että lainsäätäjiltä. 

Kuluttajalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa, vaikka se välillä ei siltä tunnu. Yksittäisen ihmisen valinnat ja teot eivät vielä muuta maailmaa, mutta jokainen muutos lähtee yksittäisestä ihmisestä (mieti vaikka Greta Thurnbergia!). Yhdessä saamme aikaan joukkovoimaa, jolla on mahdollisuudet vaikka mihin. 

Voimme vaikuttaa jokaisella kulutuspäätöksellämme – sekä kuluttamatta jättämisellä. Mutta meidän roolimme ei voi rajautua pelkkään kuluttamiseen. Tätä tärkeämpää on kysyä, kyseenalaistaa ja vaatia vastuullisempaa toimintaa yrityksiltä sekä vaikuttaa poliitikkoihin, jotta he tekisivät vaikuttavampaa vastuullisuustyötä. Lue lisää tavoista, joilla meistä jokainen voi vaikuttaa täältä.

Kaikilla kolmella – kuluttajilla, poliitikoilla ja yrityksillä – onkin tärkeä oma roolinsa siinä, miten vaateteollisuutta saadaan oikeasti vastuullisille urille. Kaikkien tulee tehdä radikaaleja, isoja tekoja!

Kuvat Arttu Mustonen

Lue edellinenLue seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *