Kaikkihan sen tietävät, että passin tulee olla voimassa
vähintäänkin 6 kuukautta ennen sen vanhentumista, jos meinaa reissata
Euroopan ulkopuolella. Itsekin tiedän sen, ajattelin kuitenkin kokeilla kepillä jäätä ja
hakea reissuarkeen vähän jännitystä. Toisin sanoen, tyhmästä päästä pääsi
nauttimaan niin Suomen suurlähetystö Kuala Lumpurissa, ystäväni kuin tekin,
seuraajat.
Matkani Balille pysähtyi kuin seinään ollessani
passintarkastuksessa Kuala Lumpurissa, Malesiassa, jonne saavuin välilaskun takia. Tiesin
jo reissun ensimetreillä, tammikuussa Jordaniassa, että passini voimassaoloaika umpeutuu elokuun loppupuolella. Ajattelin, että hoidan asian huomenna, manjana
manjana. En suinkaan silloin, kun olin Sri Lankassa 3 viikkoa (Suomen suurlähetystö Colombossa) tai silloin, kun
olin Bangkokissa, josta myöskin löytyy Suomen suurlähetystö. ”Universumi kyllä pitää huolen meikästä”.  Kun jaksaa ajatella positiivisesti ja olla
optimisti, asiat järjestyvät. Nämä selitykset eivät kuitenkaan kelvanneet
malesialaiselle tullivirkailijalle, joka ei suostunut päästämään minua
jatkolennolleni. Oli aika viheltää peli vähäksi aikaa poikki.          
Pienen hetken ajan ajauduin epätoivoon: Olin yksin
lentokentällä vanhentuneen passin kanssa ja kaikki suunnitelmani olivat huuhtoutuneet saman tien viemäristä alas. Minun tuli nähdä ystävääni Balilla, jonka jälkeen
jatkaa matkaa Uuteen-Seelantiin viettämään ystävieni kanssa kolmekymppisiäni.
Jos rehellisiä ollaan (ja tätä ei vissiin kannattaisi sanoa ääneen), niin ensimmäinen ajatukseni vastoinkäymisen kohdattuani oli, JES NYT ALKOI SEIKKAILU! Odotin, milloin kuvausryhmä saapuu
paikalle kuvaamaan uutta tosi-tv –ohjelmaa, Ummikko lentokentällä. Tämän hetken
hairahduksen jälkeen tajusin tilanteen vakavuuden: Vaihtoehtona oli joutua
palaamaan maitojunalla takaisin Suomeen.
Mitä tehdä, kun
passin voimassaoloaika umpeutuu kesken reissun?
Ihan ensimmäisenä soitin Suomen suurlähetystöön, joka
onnekseni löytyy Kuala Lumpurista. Jos tämä ei ole mahdollista, on
hyvä tarkistaa, löytyykö kyseisestä maasta konsulaattia tai muiden Pohjoismaiden
suurlähetystöjä, ja kysyä heiltä apua. Tilannettani vaikeutti se, etten
pystynyt poistumaan lentokentältä suurlähetystöön ilman Malesian viisumia, jota
en voinut saada vanhentuneella passilla. Uuden passin hankkiminen ei onnistu
lentokentältä käsin, vaan vaatii suurlähetystöön menoa. Joten olin täysin Suomen suurlähetystön varassa. 
Vaihtoehtoina oli siis joko hakea Suomen Ulkoministeriön
hätäpassia (emergency passport), jolla pääsee poistumaan lentokentältä x-ajaksi. Tai toisena vaihtoehtona, yrittää puhua malesialainen tullivirkailija yli
ja antamaan viisumi vanhentuneella passilla, jotta pääsisi suurlähetystöön antamaan sormenjäljet uutta passia varten. Puhumiseen kylläkin
vaadittiin tällä kertaa Suomen suurlähetystöstä konsulaatti, omilla
tradenomin papereillani ei tässä vaiheessa ollut virkaa.
Lentokentillä on tällaisia tilanteita varten hyvinkin
vaihtelevat käytänteet. Suurin vaikuttava tekijä viisumin myöntämiseen on se,
millä fiiliksellä virkailija on. Kyllä, luit oikein. Omalla kohdallani
virkailijalla taisi olla pitkä päivä jo alla. Sain ensi alkuun kuulla kahdesti kuinka tyhmä ihminen voi olla, että matkustaa vanhentuneella passilla. Suomen konsulaatti
oli ohjeistanut minut olemaan mahdollisimman pahoillaan ja olemaan erittäin
ystävällinen ja kiitollinen, tapahtui mitä tahansa. Toisin sanoen nuolemaan
virkailijan pöllön silmää kaikin voimin.
Ulkoministeriön hätäpassi maksaa noin 160€, jonka avulla
olisin saanut automaattisesti 90 päivän viisumin (normaali turistiviisumi)
Malesiaan. Hätäpassin lisäksi olisin joutunut maksamaan vielä toisen noin 160€
pikapassista (Fast-track passport), joka on normaali 5 vuoden passi. Pikapassi toimitetaan suurlähetystöön
alle 1,5 viikossa, normaalin 3-4 viikon sijaan. Olen kiitollinen konsulaatille,
että hän halusi välttää tuon hätäpassin käyttämistä, vaikka hän oli saanut jo
Ulkoministeriöltä mandaatin sen myöntämiseen ja näin ollen yritimme säästää
tuon toisen 160€.
Tiukan neuvottelun jälkeen onnistuimme saamaan minulle
kahden viikon viisumin Malesiaan. Tuon kaksi viikkoa virkailija tekaisi täysin
hatusta. Tavallisen passin tilaamiseen menee tosiaan  vähintäänkin kolme
viikkoa, joten 2 viikon viisumi ei olisi millään riittänyt siihen. Tämä tieto ei virkailijaa kiinnostanut, ei sitten pätkääkään. Viisumin
saatuani, olin vapaa liikkumaan Malesiassa.
Uutta passia varten tarvitaan tosiaan yksi passikuva ja maksuvälineenä Kuala Lumpurin suurlähetystössä kävi käteinen tai pankkisiirto, jos esimerkiksi varkauden yhteydessä olisi
mennyt passi sekä lompakko.
Itselleni kaikista tärkeintä tuossa koko härdellissä oli konsulaatin
luoma turva. Heti ensimmäisestä puhelusta lähtien, tiesin, että kaikki
järjestyy ja huoleni oli otettu vakavasti. Olen äärimmäisen kiitollinen siitä,
kuinka konsulaatti oli läsnä jatkuvasti, siitä huolimatta, että keskeytin
täydellisesti hänen työpäivänsä ja hän joutuivat tulemaan yli tunnin ajomatkan
päähän lentokentälle minua varten. Se ei kuitenkaan häntä haitannut. Illan
päätteeksi konsulaatti katsoi minulle vielä majapaikan sekä tilasi paikallisen
taksin noutamaan väsyneen matkaajan hotelliin. Itkuhan siinä tuli linssiin, kun
poistuin suurlähetystöstä taksin kyytiin. Ihmisten pyyteettömyys on kaunista
katseltavaa.

Kaiken kaikkiaan koko passihärdelli opetti, ettei pelkkä
uskominen ja toivominen aina riitä. Joskus kannattaa tarttua toimeen tänään, eikä huomenna. Toki kaikella on aina merkityksensä. ”Tehtävän todellinen merkitys selviää Bahamalla”, sanoisi filosofi
Esa Saarinen.
Lue edellinenLue seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *