Muistan, kuinka olen vältellyt pakettimatkoja pitkään. Olen joskus tokaissut niiden olevan turhin tapa matkustaa ja nähdä maailmaa. Ihmettelin monesti, miksi äitini haluaa matkustaa kaksi kertaa vuodessa Malagan niemimaalle samaan kohteeseen, samaan hotelliin. Ennakkoluuloni pakettimatkoja kohtaan ovat voimakkaita, johtuen varmastikin ”true backpacker”-taustastani ja ihanteestani matkustaa ns. autenttisesti, jolloin pääsee näkemään sitä kuuluisaa ”oikeaa elämää”. Seikkailla ja vältellä valtavirtaa. Olla sukupolvelleni tyypilliseen tapaan uniikki lumihiutale. Vältellä viimeiseen asti turistileimaa, joka kylläkin lyödään, halusin tai en, passin lisäksi ohimolleni, matkustin sitten Tallinaan tai Galapakossaarille.   

Olin kuitenkin jo muutaman vuoden ajan haaveillut, toisinaan salaa ja toisinaan ääneen, vanhasta kunnon etelän lomasta, pakettimatkasta. Matkasta, jossa bussi noutaa minut lentokentältä hotellille, ja jonka jälkeen kaikki elämiseen välttämättömät asiat, hoidetaan puolestani kuin Manulle illallinen. Ainoana toiveena vain, että hotellista löytyy kaikki tarvittava täydelliseen lomaan, eli aurinkotuoli ja uima-allas. 

Kun Tjäreborg tarjosi mahdollisuutta lähteä Intian valtamerellä sijaitsevalle Seychelleille pakettimatkalle, mietin, että tässä on tilaisuuteni. Tilaisuuteni mennä valmiiksi katettuun pöytään, olla aurinkotuolin syleilemänä viikon ajan ilman sen suurempia suunnitelmia. Antaa muiden päättää, mitä syön aamupalaksi ja illalliseksi. Olla täysin muiden ihmisten palveltavana.  Jättää reissusuunnitelmallisuus kokonaan pois, antaen tilaa tälle hetkelle ja odottaa, josko tylsyys koputtelisi ovelle. Mennä siis lomalle, jossa ei välttämättä tarvitse nähdä yhtään kristuksen kirkkoa tai kääntää ylimääräistä kivenlohkaretta löytääkseen jotain. Nauttia vain paikallaolosta. 

Seychellit, pakettimatkat

Jonkun korvaan saattaa kuulostaa tyhmälle viettää viikko niin sanotusti neljän seinän sisällä, kun mahdollisuus olisi tutustua paikalliseen kulttuuriin ja ympärillä oleviin paratiisisaariin. Kokea ja nähdä kaikkea sitä, mitä kotisohvalta ei voisi. Tämä on yksi tapa matkustaa ja viettää lomaa. Toinen tapa esimerkiksi on nauttia juuri sen värisestä hiekasta, jota löytyy hotellin edessä olevalta rannalta, vaihtaa kuulumisia henkilökunnan kanssa ja selata hotellin ravintolan tuttua ja turvallista menua illasta toiseen.   

Tuntuu välillä, että olen hakenut reissuiltani aina vähän kirkkaampia vesiä, kauniimpia maisemia ja maukkaampia hedelmiä. Todella koukuttavaa, mutta samalla ei kovinkaan kestävää. Entä jos hiekka ei olekaan vaaleampaa aidan toisella puolen? Tämän oivaltaminen omassa ajattelussani, on muuttanut käsitystäni siitä, mitä haen reissaamiselta. Tärkeintä on löytää ne omat sisäiset motiivit ja halut reissaamiseen.  

Ehkä tuohon kelaan kiteytyy muutenkin ajan henki. Tulisi aina olla uusinta huutoa olevat farkut jalassa ja laskuvarjohypyn jälkeen benji-hyppy ei tunnu enää missään. Tavallisuuden tavoittelu on historiaa. Tuntuu, että nykyään pitää olla elämyksiä ja huippu-etuliitteitä ollaksesi jotain erityistä. Tylsyys täytetään älypuhelimen tarjoamilla loputtomilla mahdollisuuksilla. Instant tarkoittaa muutakin kuin nuudelipussissa oleva teksti, asioiden tulee tapahtua nopeasti. Pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta etsitään kissojen ja self help-kirjojen kanssa. Tunnistan niin itseni näistä keloista. Olisikohan tämän tyyppinen meno jo saavuttanut ääripäänsä ja heijariliike olisi jo lähtenyt takaisin päin? 

Seychellit – pikkuruinen paratiisisaari Intian valtamerellä  

Näiden ajatusten pohjalta, olen toden teolla löytänyt paikkani Coral Strand hotellin altaalta. Hotelli tarjoaa täydelliset näkymät altaalta merelle. Aurinkotuolista on helppo hypätä joko virkistävän lämpöiseen altaaseen tai juosta suorilta kauniin turkoosiin mereen. Hotellilta löytyy allasravintola, jonka antimista löytyy hellepäiville otollista syötävää sekä oma uusi lempparini, ranskikset. Aamupala ja illallinen kuuluvat meidän lomapakettiin, joten olemme ainoastaan kerran käyneet hotellin viereisessä ravintolassa nauttimassa italialaisen illallisen. Lähin kauppakin löytyy parkkialueen toiselta puolen.   Kauin poistumispisteeni on ollut paikallinen koriskenttä, jossa olen illan hämärtyessä käynyt treenailemassa. Onnekseni, eilen kentän vierelle avattiin uuden karhea ulkoilmasali, täydellä varustuksella ja kunnon painoilla.

Beau Vallon alueen pienellä idyllisellä bulevardilla löytyy muutama hedelmäkauppias ja ruokakoju sekä paikallisia matkatoimistoja, jotka tarjoavat muun muassa päiväreissuja viereisille saarille, joista löytyy kuulemma värikkäitä snorklauskohteita sekä kilpikonnia. Isoja kilpikonnia. Saarelta löytyy myös hyviä patikointireittejä vuorille. Kaikki nämä mahdollisuudet ovat olleet tavoiteltavissa, mutta tällä kertaa olen keskittynyt äänikirjoihin ja Suomen Kuvalehtiin, joita otin ison kasan mukaani. 

Seychellit on yksi Afrikan vauraimmista valtioista. Taloutta pitää pitkälti yllä turismi ja kalastus. Tähän aikaan vuodesta ei kylläkään ole ollut ruuhkaa rannoilla tai saanut kilpailla rantatuoleista. Ei mitään sellaista, mitä esimerkiksi monesti Kaakkois-Aasiassa olen kohdannut. Turkish Airlines lennätti meidät Istanbulin kautta tänne.   

Mainitsemisen arvoista on myös kulttuurien kirjo, joka näkyy katukuvassa. Vieraita on niin länsimaista, Itä-Euroopasta, Intiasta kuin muslimimaista. Hotellin henkilökuntaakin löytyy ympäri maailmaa. Odotuksissani näin, että Seychellit on yltiöromanttinen pariskuntien täyttämä kohde. Sitä se on varmasti myöskin, mutta paljon muutakin. Lapsiperheitä, vanhempia pariskuntia, rauhanturvaajia, työporukoita, ystävyksiä, tavan tallaajia, jos tuota termiä edes voi käyttää kenestäkään.

Reissuilla on eri tarkoituksensa ja tärkeää on ennen kaikkea tehdä omannäköistä lomaa. Tiedostaa, mitä itse haluaa. Tämän hetkisiin tarpeisiini tämä Tjäreborgin tarjoama reissu oli nappivalinta ja uskoisin, ettei tämä tule olemaan viimeinen pakettimatkani. Ehkä seuraavaksi on aika toteuttaa salainen unelmani, paluu Lanzarotelle.

Niin ja en enää ihmettele lainkaan äitini halua matkustaa kahdesti vuodessa Malagaan. 


Lue edellinenLue seuraava

3 kommenttia

3
  1. Mulle herää kyllä valitettavasti väistämättä vain yksi kysymys: miten voi perustella eettisesti välilaskullisen lennon toiselle mantereelle, vain siksi että voi rentoutua ja kokea tylsyyttä? Oletko oikeasti tietoinen millaiset hiilipäästöt tuosta viikon rentoilusta tulee? Ja ne voi kertoa vielä 2,7 kertoimella, koska se on lentstöjen lämpövaikutus verrattuna maanpinnalla tapahtuviin päästöihin.

    Tekstissä oli pointtinsa: on viisasta, ettei aina tavoittele entistä parempaa ja hienompaa, vaan näkee ympärillään kaiken hyvän ja keskittyy siihen. Mutta ennen kaikkea pitäisi oppia löytämään rentous ja palautuminen paljon lähempää kuin palmun alta toiselta mantereelta. Et tarvitse ympärillesi seychellejä, meillä ei todellakaan ihmiskuntana ole varaa sellaiseen tarpeeseen.

    Ihmettelen suuresti sitä, että liputat ekologisuuden puolesta, kannat huolta muovipakkauksista, osallistut mielenilmaukseen ilmaston puolesta… Ja sitten matkustat afrikkaan altaan reunalle ja mainostat sitä myös muille. Näetkö tässä itse ristiriitaa?

  2. Moikka ja kiitos kommentista.

    Aihe on erittäin tärkeä ja hyvä, että siitä puhutaan. En tietenkään pysty perustelemaan eettisesti valintaani, enkä ole sitä tehnytkään. Valintani ja perusteluni pohjautuvat aivan muihin motiiveihin. Se ei poissulje sitä, ettenkö kokisi ilmastoahdistusta ja huonoa omaatuntoa aiheesta. Riku Rantalan kolumni on hyvä kiteytys omiin tuntemuksiini https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/12/riku-rantala-miljoonan-lentokilometrin-jalkeen-syyllistaminen-ei-enaa-pure sekä Suvi Auviseltä on kanssa hyviä ja herätteleviä kirjoituksia aiheesta.

    Olen erittäin tietoinen myös hiilipäästöistäni, jotka harmittavat tietysti. Elämässäni on paljon arvoristiriitoja: en kannata lapsityövoimaa mutten voi varmaksi sanoa, missä vaatekaappini vaatteet ovat tuotettu, omistan paljon elektroniikkaa, joiden valmistusprosesseista en ole varma, matkustan ja syön lihaa vaikka tiedän niiden olevan suurimpia rasitteita ilmastolle, en osaa sanoa miten untuvapeittoni on tuotettu, kävelen välillä päin punaisia vaikka tiedän liikkennelainsäädännön, olen asioinut ruokakaupassa, joka polkee tuottajien hintoja alas ja listaa voisi jatkaa ja jatkaa. Varmasti moni muukin tunnistaa monenlaisia arvoristiriitoja elämässään. Sen sijaan, että päivästä toiseen miettisin ja märehtisin näitä, olen alkanut tekemään pieniä muutoksia kerrallaan omissa valinnoissani ja yrittänyt hakea ajantasalla olevaa tietoa.

    Mun mielestä olisi todella surullista jos ainoastaan mallioppilaat voisivat puhua ekologisempien valintojen puolesta. Joukko olisi varmasti aika vähäinen ja hiljainen. Vai mitä mieltä olet? Se, että asun 21 neliöisessä yksiössä, käytän joukkoliikennettä, olen lapseton, en ole kasvissyöjä mutta vähentänyt lihansyöntiä merkittävästi, olen viime vuonna lopettanut pikamuotiketjuista vaatteiden ostamisen ja suosin kotimaisia merkkejä ja ostelen vaatteita kirpputoreilta, kieltäydyn monesti työtarjouksista, jotka sotivat arvojani vastaan vaikka lainanlyhennys painaa päällä, kompensoin lentopäästöjäni, kierrätän kaiken mahdollisen… En tykkää selitellä omia valintoja tällä tavoin, mutta tuntuu välillä kohtuuttomalta, kun tuntemattomat ihmiset kärkkäästi kommentoivat valintojani pelkän pintapuolen perusteella. En sano etteikö saisi kommentoida, keskustelu on aina tervetullutta (mieluiten nimillä ja kasvoilla käyty), mutta tämän tyyppiset kommentit laittaa itseni miettimään, tulisiko lopettaa kokonaan ekologisista valinnoista puhuminen, kun en ole kympinoppilas.

    Allekirjoitan, että rentoutumisen ja oman tilan ottaminen tulee löytyä myös lähempää, ja niin löytyykin. Muistuttaisin, että en jaa koko elämääni sosiaalisessa mediassa, joten tulee osata mediakriittisesti myös tarkastella sosiaalisen median sisältöjä. Tämä reissu tänne palmun alle on myös työni (siinä missä H&M vaatemyyjä myy vaatteita, Patrian insinööri suunnittelee sota-ajoneuvoja ja maatilallinen nivoo satoaan, eroavaisuutena että työni on julkista), ei siis ainoastaan lomailua. Tylsyys on asia, joka ruokkii luovuutta. Juuri sitä mitä tällä hetkellä tarvitsen töideni suorittamiseen kun suunnittelen sisältöjä ja konseptoin. Teen samoja hommia myös kotisohvallani, tylsyydessä ja hiljaisuudessa.

    Ymmärrän täysin pointtisi ja hyvä, että nostat esille asiaa. Kiitos siitä. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Koetko omassa elämässäsi ristiriitoja valintojen suhteen? Miltä ne tuntuvat sinusta?

  3. Hei, en ole varma koitko juuri minun kommenttini kärkkäänä, pahoittelut jos näin on. Olisin kieltämättä voinut asettaa sanani lempeämminkin, mutta se onnistuu välillä huonosti etenkin väsyneenä.

    Riku Rantalan teksti oli hyvä sikäli, että se sanoittaa varmasti monen ihmisen tunteita inhimillisyydessään. Samalla se kuitenkin asettaa moraalisen vastuun yksilön ulkopuolelle, päättäjille ja pakkoihin, ja siten ikään kuin oikeuttaa oman toiminnan virheet. Tämä on klassinen eettisen toiminnan este, ja sen kanssa saa olla tarkkana. Tosiasiassahan meidän vastuutamme ei poista se, että poliitikot eivät määrää, ei se että naapurikin toimii väärin, eikä edes se että joku asia on työtämme. Tai ainakaan niin kauan, kun työn voi valita, eikä työ ole oikeasti välttämätön elossapysymisem ehto. Meillä täällä Suomessa tosi harvalla se on.

    En suinkaan ole sitä mieltä, että vain he jotka toimivat täydellisesti saavat käyttää ääntään, koski se sitten mitä asiaa tahansa. Se mistä olin hämmentynyt ja pettynyt, oli ennen kaikkea se, että kaupallisessa yhteistyössä aloit mainostaa asiaa, joka on maapallomme kannalta todella haitallista. Loit kauas matkustamisesta varsin romantisoidun kuvan mainitsematta kyseisessä tekstissä yhtään mitään asian toisesta, varsin mustasta puolesta. Se vaikutusvalta mitä käytit aiheuttaaksesi itsellesi tuloja, vaikuttaa mahdollisesti maapalloomme varsin tuhoisasti. Siinä on mittakaava, jota en oikein ymmärrä.

    Kun puhuit arvoristiriidoista, niin kyllä, tunnistan niitä elämässäni monta. Syy, miksi lankean niissä huonoon ratkaisuun, on kuitenkin omassa arjessani yleensä se, että ne ovat melko pieniä, yhdellä kertaa suhteellisen harmittomia. Lihan jättämisellä kokonaan pois ruokavaliosta on iso merkitys, mutta yksittäisellä jauhelihapaketilla pieni. Lennon ja sen mainostamisen koin kuitenkin eri mittaluokan asiana, jolla yhdellä kertaa olisi voinut vaikuttaa hyvin suuresti, joko säästävästi tai tuhoavasti. Se peittoaa hyvin monen vuoden juhelihapakettiin sortumiset mennen tullen.

    On hienoa kuulla, että olet ajatellut tätä asiaa, ja että kieltäydyt töistä jotka eivät ole arvojesi mukaisia. Arvostelu tuntuu varmasti ikävältä, ja kritiikkiä on harmillisen vaikea esittää mukavastu, vaikka mukana on myös omaa heikkouttani.. Toivottavasti sinusta ei tuntunut siltä, kuin olisin arvostellut sinua ihmisenä tietämättä elämästäsi kuin pintaraapaisun. Se ei ollut tarkoitukseni, tarkoitukseni oli osoittaa kritiikki tähän yhteen tekoon. Sitä voi miettiä onko se oikeutettua. Itse oikeutan sen harvoissa tilanteissa, mutta tämä on yksi niistä: kun on kyseessä hyvin tärkeä asia, ja mittakaavaltaan suurehko.

    Riku Rantala vetooa tekstissään siihen, että poliitikot toimisivat, koska heillä on päätösvaltaa ja vaikutusvaltaa, ja he saavat vaikutettua suuremman ryhmän toimintaan, ei vain yksilön. Minä toivon ihan samaa, mutta lisäksi toivon sitä kaikilta muilta, joilla on vaikutusvaltaa, ja jotka siten voivat heijastaa vaikutukset myös isompaan ryhmään. Lasken tähän myös somevaikuttajat. Se on varmasti kipeää ja ikävää, mutta kipeitä päätöksiä me poliitikoiltakin vaadimme. Ja toki niitä kipeitä päätöskiä pitää tehdä ihan jokaisen, myös minun, joka päivä.

    Rantala jättää meidät melko passiiviseen tilaan odottelemaan poliitikkojen aktivoitumista. Minä haluan tähän loppuun kuitenkin herättää taistelutahtoa, jota voi ylläpitää poliitikkojen toimia odotellessa. Greta ei suostu itse puhumaan toivosta, mutta tuo tyttö on aivan timanttinen toivo itse. Ja kun sinulla on 11 minuuttia aikaa, katso tämä video. Sitä paremmin ei oikeastaan voi aikaansa käyttää
    .
    https://www.ted.com/talks/greta_thunberg_school_strike_for_climate_save_the_world_by_changing_the_rules/up-next

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *