Voihan kirahvin koivet ja sen 7 kaulanikamaa. Ette uskokaan kuinka fiiliksissä olin kun hyppäsin bussiin numero 163 kohti Singaporen eläintarhaa. KYLLÄ, olin kuin pikku-poika konsanaan, joka hypisteli esitettä bussissa. Malttamattomana odotin päätepysäkkiä. ”Joko, joko ollaan perillä”. Kukapa nyt ei haluaisi päästä näkemään kengurun loikkaa tai kuulemaan leijonan karjaisua. Eläintarhasta löytyi kaikki ne eläimet, joiden nimiä ja ominaisuuksia ollaan ala-asteella päntätty sekä Leijonakuninkaassa ihailtu. Ehdoton suosikki oli kirahvi. Nehän oli todella isoja, n 1 200 kilosia. Hyvänä kakkosena tuli hippoperhe, johon oli taannoin tullut perheenlisäystä. Kolmantena on pakko sanoa vaippapaviaanit, jotka häikäilemättömästi hoitivat tarpeensa kaikkien uteliaiden silmien edessä. Rankkasateesta huolimatta päivä oli mitä parhain.

Päätin lähteä tulevan syntymäpäiväni kunniaksi hiukka haistelemaan Singaporen yöelämää. Ovat kalliiksi sitä sanoneet mutta ajattelin varmistaa asian kuitenkin itse. Otin osaa Pub Crawlin, joten baariseura oli taattua. Intiimillä porukalla kierrettiin 4 eri tyyppistä baaria läpi, jonka jälkeen päädyttiin vielä yökerhon puolelle tansahtelemaan. 10€ oluttuoppi vahvisti käsityksen kalliista alkoholista. Voi pojat, kyllä muuten juuri tuo tuoppi paikallista hanaolutta maistui maukkaalle. Seuraavan päivän pääkipu ei varmastikaan johtunut tuosta kympin oluesta.

Seuraava päivä menikin tukkaa hoivatessa ja sammaltaessa pitkin Botanic -puutarhaa. Yllätin täysin itseni viettämällä 25 -vuotis syntymäpäiväni palmu- ja kukkapuutarhassa perhosia etsiskelemässä. Todelliset yllätyssynttärit, sanoisin. Vanheneminen ei tule yksin mutta hiipii salakavalasti. Kiitos kaikille muistaneille. Mieltä lämmittävää! Synttärit huipentuivat Sambiestan ilmaiskonsertiin Esplanadilla. Sambarumpujen paukkeeseen ja Earth Hour:in pimeyteen oli hyvä päättää ilta.

P.S. Matti Johannes Koivun uusin albumi on tullut. Käyhän kuuntelemassa. Mäkin käyn.