Saavuttiin tänään Queenstowniin. Odotin jotain muuta. Jotain tavallista kaupunkia. Kerrostaloja, kauppakeskuksia, paikallisliikennettä… Queenstown ensisilmäyksellä on kaikkea muuta mitä muut kaupungit tähän asti ovat olleet. Kaupunki muistuttaa keski-eurooppalaista Alppi-maisemalla höystettyä laskettelukaupunkia. Kaupunki on järven ja vuoriston välissä. Kapeita ja mutkittelevia katuja. Baareja ja pubeja viiden korttelin alueelta löytyy reipas sata kappaletta, eniten asukasmäärän nähden koko Uudessa-Seelannissa, kenties eniten koko maailmassa. After skiit pauhaa illasta toiseen, joten uskon, että ollaan tultu oikeeseen paikkaan.

Ennen Queenstownia poikettiin päiväreissulla viettämässä Annen synttäreitä Wanakassa. Wanakassa piipahdettiin ainoastaan kylän elokuvateatterin takia, sen verran paljon oltiin kuultu kyseisestä paikasta etukäteen. Elokuvateatterin juttu on sen rentous. Kaikki penkit ovat erilaisia: sohvia, bussin istuimia ja jopa muutama autokin oli tuotu saliin. Mahtavan rentoa menoa koko päivä. Tykkään kun meno on alkanut hidastumaan ja ollaan päästy ottamaan rennommin. Pitkät yöunet ja kiireettömät päivät passaa paremmin kuin hyvin mulle.

Jonkin verran on jo huomattavasissa reissuväsymystä ja ikävää. Osalla starttaakin jo vika viikko reissussa. Laskeskelin, että oma reissu lähenee puolta väliä. Nopeesti on aika mennyt mutta onneksi on vielä monta viikkoa reissua jälellä. Viime päivät on tullut funtsittua kesää ja tulevaisuutta. Erilaisia opiskeluvaihtoehtoja olen pyöritellyt päässä. Puntaroinut työmotivaatiota ja -mahdollisuuksia. Haluisin hengailla koko kesän. En ole sitä päässyt hetkeen tekemään. Festareita. Biitsiä. Treeniä. Ystäviä. Kesämökkeilyä. Laiskan hyvää elämää. Vaihtoehtoja siis on.