Year In Clarion – 50 kysymystä hotellielämästä

Kaupallinen yhteistyö Clarion, kuva Anni Korhonen

Aika juoksee kovaa vauhtia, vielä kun tietäisi minne. Year in Clarion -hotellivuodessa on rikottu jo 200 päivän raja. Ikimuistoista vuotta on vielä kolmasosa jäljellä. Tuntuu huvittavalta, että olen asunut yli puoli vuotta hotellissa. 

Kyselin aikaisemmin teiltä, mitä haluaisitte tietää Year in Clarion -vuodesta. Tässä 50 kysymystä hotellielämästä ja vastausta asioihin, jotka teitä kiinnostavat.

1. Mikä on parasta hotelliasumisessa? 

Ensimmäisenä mieleen tuli auringonnousut ja -laskut, varsinkin nousut. Tähän aikaan vuodesta aurinko pilkahtaa esiin suoraan sänkyyni seitsemän aikoihin, joten onko parempaa tapaa herätä uuteen päivään. Kesällä kylläkin piti käyttää pimennysverhoja, muuten herätys olisi tullut kukonlaulun aikoihin.

Hyvänä kakkosena listalla on helppous. Siis kokonaisvaltainen helppous kaiken suhteen. 

2. Mikä on ollut pahinta?

Varmaan periaatteellinen päätös olla syömättä pekonia aamiaisella koko hotellivuoden aikana. Kevyinä darra-aamuina voisin uida pekonin rasvassa ja samalla imeä pillillä sitä.

3. Mitä yhtä aamupalaa voisit syödä kuukauden putkeen?

Hmm paha, ehkä juusto-omelettia. Klassikko aamupala-annos on kuitenkin lämminsavulohileivät suolakurkuilla.

clarion pesojoonas zalando

4. Onko ikinä nolottanut jättää huonetta sotkuiseksi siivoojaa varten?

On tai mitään en myönnä. Muutamaan otteeseen on saattanut safkat levitä lakanoihin, kun tulee nykyään syötyä sängyssä. Sängyssä syöminen on jotain tähtitieteellisen nautinnollista. 

Ensimmäisten viikkojen ajan taisin jopa siivota huoneen ennen siivoojan tuloa. Pienessä mittakaavassa teen sitä vieläkin. En tiedä miksi olen vähän häpeissäni, kun luonani käy siivooja ainakin kerran viikkoon.

5. Milloin vuosi tulee täyteen?

Tammikuun viimeinen päivä tulee tasan vuosi täyteen.

6. Oletko ikävöinyt omaa kotia?

Olen. Sain juuri ennen muuttoa valmiiksi kylppärin pintaremontin ja eteisen seinän, joten en päässyt kovinkaan pitkään nauttimaan niistä. Toki asuntoon liittyy paljon hyviä muistojakin, joita on aina silloin tällöin ikävä.

7. Tiedätkö ketään toista, joka asuu tai on asunut vastaavanlaisesti hotellissa?

Vastaavanlaista projektia ei ole tullut vastaan. Clarionin väki ympäri Pohjoismaita seuraa mielenkiinnolla Year InClarion -projektia. 

8. Mikä on yllättänyt?

Se, miten helposti tähän muutokseen sopeutui ja ylipäätä arjen helppous. Aika nopeasti arki lähti rullaamaan muuton jälkeen. Tosi moni asia on myös mietitty valmiiksi puolestani ja asiat vain tapahtuvat. Apua on aina saatavilla ja lähtökohtaisesti kaikkiin haasteisiin lähdetään etsimään ratkaisua. 

Toki vieläkin ihmetyttää ja naurattaa, että asun hotellissa ja ikkunoistani aukeaa maisemat merelle ja Helsingin ylle. 

9. Miltä se ainainen respan kautta kulkeminen sisään ja ulos tuntuu?

Hyvä kyssäri. Lähtökohtaisesti nautin, kun on aina joku, joka tervehtii, toivottaa hyvät huomenet tai kysyy kuulumisia. Tätä tulee varmasti ikävä, kun koittaa aika muuttaa takaisin kerrostaloasuntooni, jossa toisinaan tekee tiukkaa saada naapurilta vastakaikua tervehdykseen. Onneksi omassa taloyhtiössäni talonmies asuu viereisessä rapussa, joten hän tuo omalla olemuksellaan yhteisöllisyyden tunnetta.

Toisinaan respan ohi käveleminen saattaa vähän ahdistaa, kun ei ole yksityisyyttä. Tai sitten on niitä hetkiä, kun ei haluaisi olla missään tekemisissä yhteiskunnan kanssa, vaan haluaisi sukeltaa peiton alle ja syödä litran jäätelö Täydellisten naisten kanssa.

10. Missä teet ruokaa?

Teen ruokaa lähinnä vedenkeittimellä, mikrolla ja blenderillä. Nuudelit pavuilla on muodostunut hotellivuoden bravuuriksi.

11. Miten ruokailutottumuksesi on muuttunut, vai onko ne muuttunut hotellivuoden myötä?

Syön aamupalan melkein joka aamu. Ennen saatoin startata päivän pelkällä kahvilla ja syödä aikaisen lounaan. Nykyään otan vähintäänkin yhden leivän aamupalalla.

Muuten ruokavalio on pysynyt samana. Toki ruokaa tulee syötyä enemmän ulkona, kun kokkausmahdollisuudet ovat rajalliset.

12. Kyllästyykö hotelliaamupalaan?

Klassikko kysymys. Alustetaanpa aihetta. Jos mietit omaa aamupalavalikoimaasi ja vertaat sitä hotelliaamupalan, kummassa on enemmän variaatiota? Näen hotellin aamupalavalikoiman lähinnä mahdollisuutena syödä monipuolisemmin, mitä söisin kotona, joten kyllästymistä ei tapahdu.

Hotelliaamupalat koetaan monesti runsaina ja arjen luksuksena. Ja sitähän se on. Lautanen täytetään reunoja myöten täyteen. Pöytään kannetaan kilpaa lautasia ja mehulaseja. Kahvia ja puurokulhoa unohtamatta. Olen vahvasti sitä mieltä, että buffet-ruokailuja ei ole tehty ihmiselle. Jokin primitiivinen reaktio valtaa mielen ja pelko ruoan loppumisesta on todellinen. Buffet-pöydässä unohtuu täysin, että ruokaa saa santsata, kaikkea ei tarvitse ottaa kerralla. Suurin osa Clarionin ruokahävikistä tulee nimenomaan asiakkailta.

13. Montako kertaa olet käynyt kokkaamassa hotellin keittiössä?

Tasan kerran. Teollisuuskeittiö ei niinkään houkuttele luokseen. Olen enemmän kuin tervetullut kokkailemaan, mutta jostain syystä kynnys hypätä keittiön puolelle on suuri. Osa syy saattaa olla, ettei haluaisi olla vaivaksi, vaikka tuskin edes olisin sitä. Pakastepizzan tekeminen on vielä to do-listalle, joten ainakin toisen kerran tulen vierailemaan keittiön puolella.

clarion pesojoonas

14. Tuntuuko elämä hotellissa kotosalta ja ”normiarjelta”, mitä ikinä tämä sinulle merkitseekin?

Tuntuu. Tuntuu kotoisalle ja arkiselle. Kun suljen huoneeni oven, fiilis on kuin olisin missä tahansa asunnossa. Moni ystävänäkin on tokaissut, että tämähän näyttää ihan kodilta. Huonekasvit tekevät tosi paljon ja onneksi sain ottaa ne mukaan.

Arki ja sen muodostuminen vaati alkuun tiettyjen raamien hahmottamista. Esimerkiksi käytän uima-allasta vain harvoin ja valikoiden, jotta osa palveluista pysyy arjen luksuksina. Sovimme Clarionin kanssa yhden kiinteän siivouspäivän ja yritän saada pyykkipäivänkin osumaan samaan ajankohtaan. Kuntosalini löytyy aivan nurkan takaa ja tarpeen tullen yläkerrastakin löytyy punttisali. Arki muodostuu pitkälti samoista asioista, mistä ennenkin. Koen, että juurikin näiden arkisten asioiden pitäminen mukana hotellivuodessa, on tärkeää jaksamisen kannalta. 

15. Mitä on ollut eniten ikävä omassa kodissa asumisesta?

Keittiö on ehkä ollut selkein asia, mitä olen ikävöinyt. Osan korvaan saattaa ehkä kuulostaa tyhmälle, mutta myös omistamista. Tunnetta siitä, että omistaa asunnon, jossa asuu, jolloin pystyy suunnittelemaan ja tekemään pintaremontteja. Erikoinen fiilis, vai mitä?

Vanhasta asunnosta en kylläkään ikävöi pientä ikkunaa ja kylpyhuonetta. En sitten lainkaan.

16. Mitä olet katunut tähän mennessä siellä asuessasi?

Olen aika huono katumaan asioita. Ehkä enempikin miettii, että onkohan tullut otettua varmasti kaikki ilo irti tästä, tulisiko tehdä jotain ekstraa, onkohan asioita, joita en ole vielä tajunnut tehdä… Toisin sanoen, riittämättömyyden tunne on enempi läsnä kuin katumuksen merkit.

17. Paras hotellin järjestämä tapahtuma, johon olet osallistunut?

Clarion says no! -tapahtuma, jossa sain myös kunnian olla juontajana. Tapahtumassa julistettiin koulurauha ja Duudsonit kävivät puhumassa koulukiusaamisesta. Aihe on tärkeä itselleni, joten mielellään olen antamassa oman panostukseni kiusaamisen kitkemiseksi. Toki oli nastaa myös olla ala-astelaisten parissa. 

18. Tekeekö koskaan mieli ihan vain tavalliseen opiskelija-asuntoon?

Ei. 

19. Ahdistaako koskaan ajatus siitä, ettei ole ”omaa” kotia? Entä se, että ihmiset tietävät missä asut?

Ehkä vähän. Tykkään laittaa omaa kotia. Maalailla ja vaihtaa sisustusta. Hotellihuoneessa tämän tyyppinen toiminta ei ole niinkään mahdollista tai jos on, niin rajallista. Samoja fiiliksiä oli, kun asuin vuokra-asunnossa. 

20. Oletko kuullut muista huoneista paljon epämääräisiä ääniä tai jotain erikoista? Oletko valittanut näistä?

Hotellihuoneen ääneneristys on sen verran hyvä, että viereisistä huoneista ei meinaa kuulua kuin siivoojan imurin äänet. Ainoastaan kerran olen ihmetellyt yläpuolelta tulevia ääniä. Silloin tuntui kuin päiväkodillinen lapsia olisi hyppinyt tasajalkaa Baby Sharkin tahtiin. 

Ainoa asia, josta olen ilmoittanut respaan, oli se kerta, kun saunatiloissa tuntui olevan pari ulkopuolista, jotka olivat tulleet saunomaan todennäköisesti lauttamatkan jatkeeksi. 

21. Käykö sinulla ihmisiä kylässä?

Kyllä käy. Aivan normaaliin tapaan ystäväni ovat olleet kylässä luonani. Saan myös pyytää kerralla yhden ystävän yökylään. Huoneeni on kahdelle hengelle tarkoitettu. Ehdoton plussa on, kun pystyn tarjoamaan monipuolisia tiloja vierailulle. Milloin on saunottu tai syöty alakerran ravintola Kitchen and Tablessa

22. Oletko nähnyt jotain tosi outoa tai hämmentävää hotellissa?

Hämmennystä riittää, kun puhutaan aika isosta massasta vierailijoita vuoden aikana. Saunatiloissa törmäsin kerran aasialaiseen turistiin, joka tuli untuvatakissa ihmettelemään kiuasta. Itse olin siinä vieressä ilman rihman kiertämää. 

Hämmennystä aiheuttaa myös tilanteet, jossa hotellin vieras/vieraat eivät suostu tulemaan hissiin, jossa on muita ihmisiä. Mielessäni vain mietin, että on pitkä viikonloppu tuloillaan, jos tulee aina odottaa tyhjää hissiä.

clarion pesojoonas

23. Onko sinun käsityksesi hotelleista muuttunut? Esim asuminen, henkilökunta, palvelut…

Olen asunut ennenkin pidempiä aikoja hotelleissa, joten sen suhteen hotellielämä on tuttua. Toki reilun puolivuotta, kun on nähnyt hotelliarkea oikein läheltä, huomaa miten vuodenajan mukaan hotellielämäkin muuttuu. Kesä toi ison kasan perheitä ja turisteja mukanaan, kun taas muina aikoina talo on täyttynyt liikemiehistä ja toivottavasti kasvavissa määrin myös liikenaisista.

Varmasti aika hotellikohtaista, mutta Clarion Jätkäsaaressa tuntuu olevan henkilökuntaa hommissa ympäri vuorokauden muuallakin kuin vastaanotossa. Huoltotöitä, siivoamista, ravintolan väkeä ja varmasti monia muitakin hommia, joita en edes itse huomaa. Ehkä juurikin se, miten paljon asioita tapahtuu kulisseissa on yllättänyt.

Palveluiden osalta ala on aika perinteinen. En osaa suorilta sanoa, mitä palveluita kaipaisin hotellissa, mutta jotenkin odotuttaa, että joku asia tulee ravisuttamaan alaa tai Clarionin palvelutarjontaa. On se sitten kotieläimet, kukkakauppa, VR-maailma, leffateatteri, kirjasto, hiljaisuuden temppeli… Joku ehkä odottamaton palvelu. Tai voisiko hotellihuoneen tulevaisuudessa jakaa tuntemattoman kanssa, jotta kustannukset tulisivat pienemmiksi?

24. Saatko pitää hotellissa synttärijuhlia yms juhlia? Tuleeko niiden olla erillisissä kokoustiloissa?

Saan pitää ja olen pitänytkin. 100 päivää Clarion -bileissä olikin iso kasa ystäviä juhlimassa taivaltani hotellissa. Nuo bileet olivat junior sviitissä, sillä halusin nimenomaan järjestää kotibileet. Uskoisin, että tulen järjestämään myös jonkinlaiset pikkujoulut ystävilleni loppuvuoden aikana. 

Clarion on tosi avoin kaikille ehdotuksille. Allasbileet kylläkin jäi toteuttamatta tänä kesänä kiireiden takia, mutta ensi kesänä kenties uusi yritys.

25. Kuinka hyvin olet tutustunut hotellin henkilökuntaan?

Osan kanssa tulee oltua melkein päivittäin tekemisissä ja vaihdettua kuulumisia. Varsinkin ravintolan ja kahvilan työntekijöiden kanssa tulee useasti höpötettyä enempikin ja sitä kautta tutustuttua. Olen myös päässyt yhteen Clarionin henkilökunnan tapahtumaan mukaan. Muutama muu on valitettavasti mennyt muiden menojen takia ohi suun.

Helsinki-Vantaan Clarionissa on tullut oltua projektin aikana vähemmän aikaa, mutta kiva päästä taas lokakuussa viikoksi viettämään aikaa sielläkin ja tutustumaan sen talon väkeen.

clarion pesojoonas

26. Mitä kasvit pitävät hotellielämästä?

Erittäin tärkeä ja oleellinen kysymys, kiitos siitä. Kasvit rakastavat hotellielämää. Valon määrä on uskomaton verrattuna aikaisempaan. Muutama kasveista onkin elpynyt kuoleman portilta muuton jälkeen. Huoneilmakaan ei tunnu yhtään niin kuivalle, mitä se oli pienessä yksiössäni.

27. Saatko pestä pyykkiä ilmaiseksi?

Jos saan nostaa yhden ylellisyyden tai palvelun hotellielämästä esille, on se pyykkipalvelu. Sukkapyykki on asia, jota ei ole ikävä. Ei sitten lainkaan. Puhtaat pyykit noin kerran viikkoon tuo mieleen reppureissut maailmalla.

Pyykkipalvelu kuuluu tosiaan asumiseen, joten siitä ei tarvitse erikseen minun maksaa. 

28. Oletko pystynyt noudattamaan omia rutiineja hotellissa asuessa?

Suurin piirtein. Aamupala, työt, sali ja TV:n tai somen plärääminen. Juurikin niin tavallisia asioita, mitä elämältä kaipaa.

29. Voisiko hotellieläminen olla tulevaisuutta ja yleistä?

Alalla on tapahtumassa muutosta, kun ihmisten tarpeet ovat muuttuneet sekä alaa ravisuttanut AirBnB on pakottanut muutokseen. Helsinkiin on tämän vuoden puolella jo avattu uuden tyyppisiä hotelliasumisen muotoja. Huoneen pystyy normaaliin tapaan varaamaan esimerkiksi yhdeksi yöksi mutta myös kuukaudeksi tai kokonaiseksi vuodeksi. Tai huoneen voi vuokrata toimistokäyttöön virka-ajaksi.

Samoin olen ymmärtänyt, että muutamaan isoon taloyhtiöön on tehty tai suunnitteilla aulapalvelut. Vastaanottoon voi esimerkiksi tilata kauppakassin kautta viikon ruoat tai ilmoittaa mahdollisista huoltotarpeista. Esimerkiksi yksin asuville vanhuksille tämän kaltainen aulapalvelu voi luoda turvallisuuden tunnetta sekä mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin.

30. Nakuiletko usein ison ikkunan edessä?

Vähintäänkin kerran päivässä. Aika harvassa on Helsingissä asunnot, joissa on lattiasta kattoon ikkunat eikä naapurin naapuriakaan näkemässä sisälle. Kiitos Clarion tästä huvista.

31. Saako hotelliin tuoda koiria?

Saa tuoda. Minnin koira Beethoven taitaa olla ainoa karvaturri, joka on vieraillut luonani. Helsinki-Vantaan Clarion on tunnettu koirien uudesta vuodesta. Hotelli on silloin täynnä koiria ja heille suunnattua ohjelmaa ja tarjontaa. 

32. Vielä sinulle saa lähettää kortteja?

SAA! Koko vuoden ajan voi lähetellä postikortteja ja rakkauskirjeitä. Osoite on Tyynenmerenkatu 2, Hotelli Clarion,, 00220 Helsinki.

33. Monta postikorttia olet saanut?

Ihan pirun monta. Siis varmasti mennään yli sadassa jo. Parasta, että kortteja on tullut niin monesta eri maailman kolkasta. Iso kiitos kaikille kortin lähettäneille. Muistakaa lähetellä kortteja ystäville ja rakkaille! Siinä on niin paljon enemmän ajatusta kuin yhdessäkään snäpissä tai storyssa.

34. Onko moni seuraaja moikannut hotellin käytävillä?

Yllättävän vähän. Kerran pari vanhempaa rouvaa puhuivat hississä, kuinka joku asuu hotellissa. En kehdannut millään puuttua heidän keskusteluunsa, joten vetäisin vain lippistä syvemmälle.

Yksi huvittavimmista kohtaamisista tuli, kun ulkomaalainen mies hississä tuijotti hetken ja kysyi, olenko Yaelin poikaystävä, joka asuu täällä hotellissa. Mies seurasi sekä Yaelia, että minua Instagramissa.

35. Monta päivää jäljellä? Lasketko jo päiviä lähtemiseen?

Vielä on aamukammassa piikkejä jäljellä. Tarkkaa lukua on vaikea heittää, tulisi laskea.

36. Mihin ajattelit muuttaa hotellivuoden jälkeen?

Erittäin hyvä kysymys. Kävin jo pankissa neuvottelemassa uudesta asuntolainasta, mutta vetäydyinkin viime hetkellä pois asuntokaupoista. Haaveissa olisi muuttaa isompaan ja avarampaan asuntoon. Helsinki houkuttelee, mutta en ole poissulkenut muita vaihtoehtoja. Suunnitelmat hotellivuoden jälkeen ovat vielä auki.

clarion pesojoonas

37. Pelottaako luteet?

Ei. En ole oikein koskaan osannut reppureissuillakaan pelätä luteita. Niitä joko tulee tai ei. Onneksi Suomessa luteet eivät ole niin yleisiä, mitä esimerkiksi Aasiassa. 

38. Kuinka monesti on unohtunut avainkortti?

Kahdesti ja vielä peräkkäisinä viikkoina. Nyt latasin Nordic Choicen applikaation puhelimeen ja tulisi enää kirjautua sisään, jolloin saisin avainkortin puhelimeen myös.

39. Vaihdatko itse lakanat?

En, kuuluu huonesiivoukseen. 

40. Oletko nähnyt paljon julkkiksia hotellissa?

Olen tosi huono julkkisbongari. Flown lauantaina söimme Yaelin kanssa Robynin vieressä. Häntä katsellessani tuli vain mieleen Uuden-Seelannin keski-ikäiset saksalaiset reppureissaajat, joilla on aina niin käytännöllisen oloiset varusteet päällä joka paikassa. Sitten Yael osasikin sanoa, kuka oli kyseessä.

41. Kehtaatko käyttää room serviceä?

En. Muutamaan otteeseen olen saanut aamupalan huoneeseeni ja koen, jotenkin huonoa omaatuntoa, kun ”vaivaan” henkilökuntaa. Docventuresissa valittiin viime kaudella suomalaisin lause, joka meni näin: ”Ei minua varten tarvitse keittää.” Allekirjoitan 100% tuon lauseen.

42. Pääsenkö hotellin saunaosastolle yms aukioloaikojen ulkopuolella?

En. Minua koskee pitkälti samat säännöt kuin muitakin hotellin vieraita. Toki jos on jotain spesiaalia mielessä, kuten kuvaustarpeet, asiat ovat neuvoteltavissa.

43. Saako vastaanotosta ostettua kortsuja?

Ei mitään hajua. Lähin kauppa löytyy aivan nurkan takaa, joten jos ”hätä” yllättää, niin pelastus löytyy läheltä. Tästä saisi muuten “hauskan” sisällön: Clarion condoms – turvallisesti sisään.

44. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetki?

Varmasti muuttopäivä on yksi mieleenpainuvimmista. Silloin oli perhosia vatsassa ja taian tunnetta ilmassa. Kaikki oli uutta ja kiehtovaa. Jännityksen näki niin omilta kasvoilta kuin Clarionin henkilökunnankin. Tällaiset hetket ovat todella uniikkeja.

Toinen mainitsemisen arvoinen hetki oli, kun Yael tuli ensimmäistä kertaa vierailulle. Päästiin nauttimaan aamupalaa sänkyyn kannettuna. Kyllähän se nauratti, kun hän yritti kertoa ystävilleen ja perheelleen, miksi on hotellissa luonani.

45. Minkä maan kansalaiset sekoilevat eniten?

Sekoilu on ehkä vähän epäkorrekti ilmaisu. Ehkä eniten kulttuurillisia eroja tapahtuu kiinalaisten ja intialaisten kanssa. Toki siihen varmasti vaikuttaa myös se, että he matkustavat monesti isoissa ryhmissä, joten heihin on helppo kiinnittää huomiota. Saunan lauteilla taas itä-eurooppalaiset saattavat välillä yltyä heittämään löylyä piittaamatta vieruskaverista.

clarion pesojoonas

46. Onko hyvä netti hotellissa?

Ei valittamista. Yksi mielenkiintoinen huomio muuten nettiin liittyen. Kun olen käynyt Oslossa ja Tukholmassa Clarioneissa, olen automaattisesti liittynyt Clarionin avoimeen nettiin. Kysymys kuuluu, ovatko nämä yhtä ja samaa nettiä?

47. Mitä ajatuksia hotellista pois muuttoon liittyy?

Ristiriitaisia. Alusta asti on ollut tiedossa, että projekti alkaa ja päättyy, joten yllätyksenä se ei tule, että muutan tammikuun lopussa pois. Pelinsäännöt ovat selkeät.

Pientä haikeutta on kylläkin ilmassa, kun mietin tätä kysymystä. Olen viihtynyt niin hyvin Clarionissa. Kyse ei ole pelkästä hotellihuoneesta tai palveluista, vaan myös ihmissuhteista, joita on muodostunut henkilökunnan kanssa. Toki sitä odottaa kovasti, että pääsee taas laittamaan omaa asuntoa, kokkailemaan keittiössä ja tarttumaan imurin varteen.

Se missä kaikki tämä tulee tapahtumaan hotellivuoden jälkeen, on vielä epäselvää. 

48. Mitä tulet kaipaamaan hotellissa asumisesta?

Isoja ikkunoita ilman naapureita, maisemia ja helppoutta. Toki televisiotakin. En ole omistanut TV sitten Jyväskylän vuosien.

clarion pesojoonas

49. Asuisitko toisenkin vuoden?

Mikä ettei! En näkisi syitä, miksi en haluaisi asua toista vuotta putkeen hotellissa. Kampanjan puolesta en usko, että minun toinen vuoteni antaisi enää lisäarvoa markkinoinnillisesti. Tai ainakin se vaatisi aika paljon suunnittelua. Ensimmäisessä vuodessa, kun on uutuudenviehätys, joka kiinnostaa ihmisiä. Toisessa vuodessa tulisi keksiä uusia tulokulmia.

50. Saako sulta ale-koodia Clarioniin?

Kyllä. Vuoden loppuun asti Jätkäsaaren ja Helsinki-Vantaan Clarioneista -15% koodilla PESOJOONAS.


YearInClarion – Asiat, jotka pännivät hotellielämässä

Tätä on paljon kysytty ja pyydetty niin ystävien, seuraajien kuin mediankin puolesta: ”Mitkä asiat pännivät #YearInClarion-projektissa ja hotellielämässä? Joko alkaa maistumaan puulle? Kerro nyt, mitkä asiat sua siellä risoo?”. Vastaukseni on ollut kovin tylsä ja yksitoikkoinen: ei oikein mitkään. Tästähän ei tietenkään toimittajat saa klikkiotsikoita, ystävät eivät pääse kuittailemaan ja seuraajille saattaa välittyä sliipattu kuva hotellielämästä ja yhteistyöstä. 

Ajan henki tuppaa olemaan klikkiotsikoilla revittelyä ja draaman hakemista. Otsikot järisyttävät ja ovat karmivia, toisinaan jokin asia on pahasti uhattuna tai joku on tehnyt jotain radikaalia – katso kuvat. Miettikääpä, jos oma arkemme olisi päivästä toiseen taistelua, saalistamista ja henkensä edestä pelkäämistä – näillä vinkeillä selviät mistä vain. Onko näin, että tavallisuus eikä keskinkertaisuuskaan yksinkertaisesti puhuttele meitä enää? Haemmeko arjen vastapainoksi kaikkea muuta kuin tavallisuutta ja arkisia asioita.

Hotellivuoden todellisia ongelmiako? Joonas kylpemässä ja juomassa siideriä Clarionissa. #YearInClarion

Hotellielämän todelliset ongelmat

Olen parin viikon ajan miettimällä miettinyt, mitkä asiat ovat hotellielämän ongelmia ja todellisia ongelmia, joita minulla ei olisi normaalissa arjessani kalliolaisessa yksiössäni. Todellisia ongelmiahan löytyy iso kasa, kuten huoneeni ovi ei meni täysin kiinni itsestään, vaan joudun nykäisemään oven viimeisen sentin itse kiinni, jotta ovi lukittuu. Juhannuksena jouduin tukeutumaan ystävien lainalakanoihin, kun suuntasimme mökkeilemään. Pyykkipäivänä, jos tarvitset juurikin niitä ainoita shortseja, jotka sinulla on, ovat ne pesulassa kätesi ulottumattomuudessa. Näitä todellisia ongelmia tulee jatkuvalla syötöllä vastaan, jos niikseen haluaa.

Jos mennään hotellielämän ei niin todellisiin ongelmiin, asioihin, joihin on pitänyt asennoitua hiukan eri tavalla, saattavat nekin kuulostaa monen korvaan aika elitistisiltä. Yritän karsia kaiken sarkasmin pois näistä seuraavista arkipäivän pienistä haasteista tai hotellielämän nurjista puolista, ja välittää hitusen sitä arjen toista puolta teille. Muistuttaen kuitenkin samalla itseäni siitä, kuinka moni näistä asioista on aika merkityksettömiä.

Yksi suurimpia arjen puutteita on keittiöttömyys. Ostin edellisen asuntoni ison keittiön takia ja nykyisestä asunnostani eli huoneesta löytyy mikro, jääkaappi, blenderi ja vedenkeitin. Tämä ei tietenkään tullut yllätyksenä minulle. Ehkä olen enempi yllättyneempi siitä, kuinka paljon se on tuonut rajoitteita esimerkiksi ihan jo pelkästään ruokakaupassa asiointiin. Lieden saaminen helpottaisi varmastikin ruoanlaittoa, mutta paloturvallisista syistä tämä ei ole ymmärrettävästi mahdollista. 

Hotellivuoden todellisia ongelmiako? Joonas kylpemässä ja juomassa siideriä Clarionissa. #YearInClarion

Asuinalueena Jätkäsaari on tylsä ja keskeneräinen. Kadut ja ratikat täyttyvät satamasta tulleista laivamatkustajista kaljalavojensa kanssa. Alueen ravintola- ja kauppatarjonta on toistaiseksi vielä köyhän oloinen. Kulttuurin ja tapahtumien puutteellisuus on varmastikin suurimpia tekijöitä, miksi alue ei resonoi lainkaan. Jätkäsaaressa parasta on tieto siitä, että alue on vielä kesken ja muutoksen kourissa, joten 5-10 vuoden päästä moni asia on varmastikin toisin. Ps. Jätkäsaaressa tuulee aina. 

Keskustelimme Clarionin väen kanssa yksityisyydestä paljonkin jo ennen projektiin ryhtymistä. Hotelliasumisessa oma yksityisyys on syynissä vähän eri tavalla. Melkein kaikki kulku ulos ja sisälle tapahtuu aina vastaanoton läpi. Mitään takaovea ei ole. Talosta löytyy iso kasa myös turvakameroita. Kaikki nämä ovat tietysti yleisen turvallisuuden varmistamiseksi. Baari-illan jälkeen kotiin tuleminen respan kautta, ei aina tunnu kaikista mukavimmalle ajatukselle, etenkin jos sattuu, että ketsupit ovat vielä rinnuksilla. Pieni häpeän ja syyllisyyden tunne hiipii viimeistään eteisen pyöröovissa, kun ei ole aivan varma omasta humalatilasta. Tiedostan erittäin hyvin, että vastaanotossa työskentelevät tuskin edes heilauttavat hartioitaan asian suhteen. Heillä on varmastikin muuta mietittävää, kuin se, olenko ottanut oluen vai kaksi. 

Yksityisyyteen liittyy myös huonesiivous. Vähintäänkin kerran viikossa huoneessani käy joku siistimässä paikkoja tai ainakin tyhjentämässä roskikset. En voi kuin kiittää ja ihmetellä tätä palvelua. Yksi syy, miksi en omassa kodissani käyttäisi siivoojaa, on kodin intimiteetti ja yksityisyys. Normaalissa arjessani, tässä menisi yksityisyyden raja. Pystyn suoltamaan sosiaaliseen mediaan kaikenlaista, mutta mikä tulee kotini seinien sisäpuolelle, on se yhtä intiimi asia kuin alusvaatteeni.

Yhteisöllisyys on hotelliasumisen yksi parhaimmista puolista. Kylläkin sen nurjapuoli näyttäytyy, jos sattuu olemaan huono päivä. Päivä, jolloin ei haluaisi olla missään tekemisissä ihmiskunnan kanssa, mutta jo pelkästään ulospääseminen velvoittaa useamman ihmisen näkemisen. Tulisi olla aikamoinen ninja päästäkseen ulos ilman yhtäkään ihmiskontaktia. Näkymättömyysviitta toimisi myös. Onneksi aika harvassa ovat ne päivät, kun naama on mutrussa.

Hotellivuoden todellisia ongelmiako? Joonas kylpemässä ja juomassa siideriä Clarionissa. #YearInClarion

Taloyhtiön ollessa normaalia isompi, 425 huonetta, aiheuttaa se välillä mielenkiintoisia kohtaamisia naapureiden kanssa. Sanonta ”meitä on moneen lähtöön” on tullut tutuksi puolen vuoden aikana. Varsinkin aamupalalla ja saunatiloissa sitä joutuu muistuttamaan itseään ihmisten erilaisuudesta ja siitä, kuinka asioita voi tehdä monella tapaa. Oma tapa ei ole se oikea ja ainoa. Ihmisten ajattelemattomuus kylläkin vetää välillä hiljaiseksi. Rentouttava saunahetki saattaa yhtäkkiä muuttua tukalan kuumaksi, kun joku saapuu saunaan kaatamaan kiulullisen vettä kiukaalle. Kyse on onneksi monesti yksittäisistä tapauksista.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös asuminen Helsingin kattojen yllä merinäköalalla, huonesiivouksella ja aamupalalla. Ajatus paluusta takaisin kolmannen kerroksen koirankoppiini on onneksi vielä kaukainen, mutta todellinen. Tieto siitä, että projekti loppuu jossain vaiheessa, menee hotellielämän huonoihin puoliin. Toki tämäkin oli tiedossa, kun laitoin nimen papereihin. Pitääkin alkaa rustailemaan uusia hakemuksia Ruotsin ja Norjan Clarioneihin, jos sieltä irtoaisi jatkoa.  

PS. Muistutuksena, koodilla PESOJOONAS saat -15% alennuksen hotelliyöstä Jätkäsaaren ja lentokentän Clarioneista YearInClarion-projektin ajan.