Mitä pukinkonttiin? Toisenlaiset ja perinteiset lahjavinkit

Viime vuonna lähdin jouluperinteitä ja -kiirettä sekä niistä tulevaa stressiä karkuun ystävieni kanssa Baskeihin. Olin tuolloin ensimmäistä kertaa jouluna pois kotoa perheeni luota. Ajatus tuntui alkuun kauhistuttavalta, mutta samaan aikaan oli hyvä ottaa etäisyyttä jouluperinteisiin ja miettiä, mitä minä haluan joululta ja millaisia jouluperinteitä itse haluan vaalia.

Jouluperinteiden muuttaminen on haastavaa, kun joukkoon mahtuu monen kirjava lauma ihmisiä, joille jokaiselle joulu merkitsee eri asioita. Toki kaikkia meidän perheessämme yhdistää halu olla yhdessä ja pysähtyä arjen keskellä. Joulumme, niin kuin varmasti monen muunkin, on muuttunut vuosien saatossa runsaammaksi; lohen ja sillin viereen on tullut siikaa, rosollin kylkeen voi ottaa kahta muutakin salaattia, suolakinkun ohella on mahdollisuus ottaa myös palvikinkkua tai kalkkunaa, jälkiruokapöydän jälkeen, kun housun napit on avattu, on aika korkata juustolautanen.

Sama runsaus jatkuu, kun joulupukki saapuu paikalle. Muistan joulun, kun pukki ei ennättänyt edes jakamaan kaikki lahjoja lapsille, kun tuli jo olla seuraavassa paikkaa jakamassa paketteja. Syy ei suinkaan ollut pukin tiukassa aikataulussa, vaan isossa kasassa lahjoja. Osa lapsien lahjoista ei edes tullut pukin mukana, sillä ne odottivat saajaansa toisen vanhemman kotona. 

Tietyllä tapaa ymmärrän tämän runsauden syyn. Lama-ajan lapsuudessani kamppailtiin siitä, että saadaan varmasti kinkku pöytään, josta riittää kaikille suuhun pantavaa. Lahjoja taiottiin jostain. En edes halua tietää, ostettiinko osa paketeista lainarahalla vai kenen selkärangasta ne revittiin. Vanhempani taas ovat nähneet sodan jälkeisen joulun, jolloin rasvasopassa uitettiin leivän palasia, joulukoristeita tehtiin kävyistä ja kuusta koristivat aidot kynttilät. Kukapa meistä ei haluaisi tarjota omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen jotain parempaa, mitä itse on kokenut.

Haluan sinisilmäisesti uskoa, että olemme jossain määrin saavuttaneet joulun vieton runsaudessa tietynlaisen saturaatiopisteen, jolloin vähemmän alkaisi olemaan enemmän. Vähemmän kokattavaa, vähemmän lahjoja hankittavaksi, vähemmän juoksemista kaupoilla. Enemmän yhteistä aikaa, enemmän tilaa hengähtää, enemmän aikaa itselle. Tätä sinisilmäistä ajatusta kohti haluan mennä myös tänä jouluna, kun suuntaamme ystävieni kanssa Rukalle, ilman sen suurempia suunnitelmia.

Toisenlaiset ja perinteiset lahjavinkit

Jouluperinteistä yksi näkyvin on joululahjat. En ole vuosiin ostanut lahjoja muuta kuin kummilapsilleni ja nekin ovat olleet eettisiä lahjoja, sekä muutamia yhteislahjoja vanhemmilleni. Olen varmastikin kummilapsieni silmissä se tylsä setä/-eno, jolta saa joka joulu lahjaksi lämmintä kättä ja kirkon ulkomaanavun postikortin. Toki uskon, että nimenomaan lapset ymmärtävät, ettei pakettien määrillä ole väliä. Enempi se tuntuu olevan meille aikuisille tärkeämpi tekijä.

Tänä jouluna pukinkonttiin saattaa löytyä eettisten lahjojen lisäksi joku lahja myös Yagilalle. Tosin taisin päättää meidän puolesta, että lahjan tulisi olla jotain yhteistä, kuten ravintolalahjakortti, museokäynti tai savikurssi. Lahjan, johon voi sisällyttää isomman ajatuksen mukaan. Ajattelin kostaa teille tämän tyyppisistä lahjoista vinkkilistan teillekin.

Toisenlainen lahja – Kirkon ulkomaan apu

Toisenlainen lahja on ehdoton kestosuosikkini. Olen kymmenen vuoden ajan ostanut kummilapsilleni yhdessä heidän kanssaan eettiset lahjat. Kummilapset saavat itse valita Kirkon ulkomaanavun listasta haluamansa lahjat sitä tarvitseville. Usein keskustelemme myös, miksi he valitsevat juuri kyseiset lahjat, sekä miten osalla ihmisistä on asiat paremmin kuin toisilla ja niillä, joilla asiat ovat mallikkaasti, on myös velvollisuus pitää huoli muista. Jos jotain kummina haluan kirkollisesta kasvatuksesta siirtää jälkipolvelle, on se solidaarisuus. 

Joulupuu-keräys

Muuan muassa Hope ry on usean joulun ajan jakanut joulumieltä myös niille lapsille ja perheille, joilla ei tällä hetkellä muuten olisi varaa joulun viettoon tai kaipaavat apuja joulun tekemisessä. Keräyspisteitä löytyy ympäri maata ja ilokseni myös minun alakerrastani Clarionin aulasta. Muistathan kirjoittaa pakettiin, mitä lahja pitää sisällään ja kenelle se olisi sopiva.

Kestäviä valintoja

Mitä jos tänä jouluna antaisit lahjaksi jotain, joka parhaassa tapauksessa voi ohjata lahjan saajan tapoja ympäristöystävällisemmiksi. Itse sain tupaantuliaislahjaksi Niimarilta heidän Ecosmol-kierrätysjärjestelmänsä, joka on helpottanut kierrättämistä hotelliympäristössä, jossa säilytystila on kortilla. Sama haaste tosin tulee olemaan minun pienessä yksiössäni, jossa kierrätyspisteitä oli ainoastaan lavuaarin alla, vartalopeilin takana ja pienessä vaatekaapissa. Ecosmol on Harri Koskisen suunnittelema kauniisti puusta muotoiltu sisustusesine, jota ei tarvitse peitellä – päinvastoin. 

Toisenlaiset ja perinteiset lahjavinkit,

Yhteinen aika

Ilmoitin Yagilalle, että jos hän haluaa ostaa jotain joululahjaksi minulle, tulisi sen olla jotain yhteistä. Museokortti, ravintolaillallinen, kahvilakierros, elokuvailta, kylpyläreissu tai lennot toistemme luo. Yhteinen aika on kortilla, joten mielellään satsaamme niihin hetkiin, kun olemme yhdessä. Synttärilahjoissa olen yrittänyt noudattaa tätä samaa ystävieni kanssa, ostamalle yhteisiä hetkiä meille. Itselläni on jo toista vuotta putkeen Museokortti ja voin suositella sitä lahjaksi tai itsellle.

Toisenlaiset ja perinteiset lahjavinkit, myssyfarmi

Pehmeä paketti

Rakkautta ensisilmäyksellä, sitä se oli Myssyfarmin mummojen kanssa. Jos mietit pehmeän lahjapaketin ostamista, suosittelen vilkaisemaan Myssyfarmin valikoiman. Kaikki tuotteet valmistetaan alusta alkaen Suomessa käsityönä. Lapsuuden joulujen vahvimpia muistoja lahjoista on isovanhempieni kutomat villatuotteet. Hirveän montaa joululahjaa en pysty lapsuudestani nimeämään, mutta villasukat, -lapaset ja pipot ovat jääneet vahvasti mieleen. Kiitos niistä rakkaille mummoille.

Toisenlaiset ja perinteiset lahjavinkit

Poikaystävälle?

Kalsarit, yöpaidat ja hajuvedet ovat kestohittejä. Jos kaipaat kuitenkin jotain perinteistä poikkeavaa, suosittelen miettimään lahjoja, joita poikaystävä ei välttämättä itse kehtaisi ostaa, mutta saattaisi olla sen tarpeessa, esimerkiksi kasvo- tai jalkahoidot. Uskon, että miehenä on pienempi kynnys mennä kasvohoitoon, jos se on puolison hankkima lahjakortti. Tuntuu tyhmälle kirjoittaa tällaisia pinnallisia asioita, mutta elämme maailmassa, jossa edelleen koetaan kasvohoitojen olevan naisten juttu.

Jos tuntuu, ettei lahjaa meinaa löytyä, osta kukkia. Värikkäitä sellaisia.