Kuvia uudesta loft-kodista – Keskeneräisyyden keskellä

Vitsit, miten onnekas olen! Rakastan tätä uutta kotia, sen loft-henkisyyttä sekä sisään tulevaa valoa. Lattiasta kattoon olevat ikkunat olivat etsinnässä ja ne sain! Ensimmäinen viikko uudessa kodissa meni totutellessa ajatukseen, kaikki tämä on meidän kotimme. Olemme Yaelin kanssa molemmat sen verran malttamattomia ettemme kestä sotkua tai epäjärjestystä kovinkaan hyvin, joten tavarat löysivät aika hyvin paikoilleen ensimmäisten päivien aikana. Toki osa tavaroista etsii vielä omaa paikkaansa, mutta suuret linjaukset huonekalujen suhteen saatiin samantien tehtyä.

Muutto oli myös kaikin puolin iisi, kun tavaraa oli niin vähän. Suurin osa vanhan kodin huonekaluista ei sopinut uuteen asuntoon, joten möin aika isolla kädellä huonekaluja ennen Tampereelle tuloa. Löysin kuin löysinkin Ikean tuotannosta poistuneen Mandalin sängyn rungon, jota etsin Torista viikko tolkulla. Ennätin jopa ostamaan futon-rungon, noutamaan sen pakulla kotiin ja myymään sen sitten Instagramissa.

Muuto Basen keittiönpöytä taas tuli vastaan, kun kyselin keittiöfirmalta uutta hahmoteltaa keittiöstä. Keittiösuunnittelijalla oli kivijalkamyymälänsä loppuunmyynti, joten sain esittelykappaleena olleen pöydän puoleen hintaan. Pöydän jalat menevät yksiin rappusten kaiteen kanssa mainiosti.

loft, pesojoonas, tampere
loft, pesojoonas, tampere

Rappusten alta löytyy 50-luvun puinen penkki, joka tuli myös Torissa vastaan. Vanha mies möi kartanon kalusteita pois, kun jälkikasvu ei enää halunnut jatkaa suvun kartanon ylläpitoa, joten tilukset tuli tyhjentää syksyn aikana. Penkin oli tarkoitus tulla ison ikkunan eteen, mutta unohdin tosiaan tarkistaa mitat ja eihän se syvyytensä puolesta sopinut sille tarkoitetulle paikalle. Onnekseni rappusten alta löytyi paikka penkille ja kaikille kaktuksille.

Kasveista puheen ollen, siskoni kävi vierailulla ja kysyi, vähensinkö kasvien määrää muuton yhteydessä. Asunnon koko tuplaantui, joten kasvit ”katoavat” näihin neliöihin. Selkeä merkki, että tulee ilmeisesti tehdä uusia hankintoja! Uusien kasvihankintojen listalla oli kauan unelmoimani viiniköynnös, jonka löysin Jyväskylän Viherlandiasta, sekä ystäväni möi upean peikonlehden, joka toivon mukaan pysyy yhtä isona ja jykevänä meikäläisen hoivassa. Kasvien suhteen olen kylläkin oppinut, että ne vievät paljon tilaa. Sen takia voi olla, että pidän ostolakkoa kasvien suhteen tovin.

Muutaman viikon päästä saapuu myös kotiinkuljetettuna sohva Hakolalta (kaupallinen yhteistyö). Voi vitsit, sohvaa odotellaan jo kovasti täällä! Minulla ei ole ollut sohvaa noin kymmeneen vuoteen, joten sohvalöhöilyt ja päikkärit, tervetuloa! Kuvia ja tunnelmia tulee sohvasta syksyn mittaan.

Yläkerran työskentelyseinä on vielä työn alla. Sain viikonloppuna idean täyttää seinän Stringin hyllyillä ja työtasolla. Kävin piipahtamassa Vepsäläisellä, lähinnä hakemassa inspiraatio Tori-löytöihin, ja vastaan tuli juuri sellainen kokonaisuus, joka sopisi yläkertaan. Nyt vain Tori-vahti päälle ja toivotaan, että löytyisi oikeita palasia kokonaisuuteen. Saa myös vinkata, jos String-hyllyt ovat alennuksessa jossain!

loft, pesojoonas, tampere
loft, pesojoonas, tampere
loft, pesojoonas, tampere, niimar

Remonttikohteita sekä hankintoja

Ajattelin tehdä Jonkin verran remonttia asunnolla, vaikka kyseessä on uudiskohde. Minulla oli pitkään haaveena betonilattia, mutta joudun tälläkin kertaa luopumaan tästä haaveesta. Optimaalisin toteutus betonilattialle on rakennusvaihe. Jälkikäteen jos halutaan valaa betonilattia tai tehdä mikrosementistä vastaava, tulee muuttujia matkaan. Tällä kertaa huolenaiheena oli mahdolliset seinien maalaukset lattian hiomisen jälkeen. Kustannukset olisivat tällöin nousseet liian korkeiksi. Kävin myös katsomassa Laattapisteeltä betonia jäljitteleviä laattoja, jotka olivat todella makeita. Pitkän pohdinnan jälkeen kuitenkin päätin tällä kertaa luopua tai siirtää lattian remontoimista. Tammiparketti on alkanut näyttämään yllättävän hyvälle omaan silmään.

Keittiö on sellainen, mikä kokee täydellisen muodonmuutoksen. Nykyinen keittiö on yllättävän epäkäytännöllinen eikä anna arvoa asunnolle. Sain mielettömän keittiösuunnitelman uudesta keittiöstä ja uskon tarttuvani siihen. Toivon mukaan ennen joulua päästään nauttimaan uudesta, yksinkertaisemmasta ja linjakkaasta keittiöstä.

Rappusten suhteen tiedossa on vaalentamisprojekti. Jos kaikki menee niin kuin olen ajatellut, niin tarkoitus on hioa portaat ja tehdä niistä vaaleammat. Tumma väri on hiukan tunkkainen omaan makuuni. Olen nähnyt muutamia vaaleita tammiaskelmalla olevia portaita ja ne näyttävät niin paljon kevyemmille.

Eteisessä on talon ainoat säilytyskaapit, joista osa on vieläpä ilman kaapinovia. Miksi? Välillä sitä miettii, että kun tehdään jotain uutta ja hienoa, niin miksi ei tehdä kerralla kunnollista. Ymmärrän, että sijoittajilla on omat intressit, mutta eikö asuntoja lähtökohtaisesti tehdä asuttavaksi kuin sijoituskohteiksi? Mikä on asuntojen primääritarkoitus? Noh oli miten oli, eteisen kaappirivistö laitetaan kuntoon keittiöremontin myötä, jotta saadaan säilytystilaa asuntoon. 

loft, pesojoonas, tampere
loft, pesojoonas, tampere, artek
loft, pesojoonas, tampere
loft, pesojoonas, tampere

Tutuksi naapureiden kanssa

Taloyhtiön asunnosta puolissa on jo asutusta. Uudiskohteissa tuntuu, että naapureilla on aivan eri tavalla yhteistä jaettavaa, kun kaikki muuttavat samoihin aikoihin uusiin kohteisiin. Kaikki on uutta jokaiselle. Muuttoautoja tulee ja menee. Yhteisen nimittäjän myötä tulee myös sellainen fiilis, että tässä ollaan yhdessä. Pääsinkin jo kättäpäivää tervehtimään seinänaapureita. Siis asia, mitä ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Vallilassa kolmen vuoden asumisen aikana tutustuin talonmieheen sekä muutamaan naapuriin. Muiden naapureiden kanssa jo pelkästään tervehdykseen vastaaminen rappukäytävässä tuntui olevan ihme.

Sisäpiha on myös rakennettu fiksusti, sillä alueelta löytyy kohtaamispaikkoja naapureille. Tämän kesän sisäpihapiknikit jäävät viettämättä, mutta uskoisin ensi kesänä kohtaavani useat naapurit sisäpihalla viettämässä kesäiltoja yhdessä ystäviensä kanssa. Enkä koe olleenkaan utopistisena ajatuksena naapurien yhteisiä illanviettoja. Tätä odotellessa!

loft, pesojoonas, tampere, artek
loft, pesojoonas, tampere, muuto base,

Eikö näytäkin kivalle jo? Tykkään tästä loft-henkisyydestä, minkä korkea huonekorkeus sekä isot ikkunat luovat.

Ps. Muista kurkata edellinen postaus “Vaatteet on mun aatteet”.


Koti Helsingissä murtovarkauden jälkeen

Murtovarkaus – asia, jota ei tule koskaan ajatelleeksi omalle kohdalle. Harvoin myös kuulee lähipiirissä tapahtuvan murtoja. Kaupanalalla, kun oli töissä, varkaudet tavallaan “kuuluivat” asiaan. Silloin ne eivät mitenkään tuntuneet henkilökohtaisilta, vaikkakin oikeudessa asti on oltu todistamassa. Tällä kertaa kuitenkin mentiin syvälle ihon alle.

Kun sain tietää mahdollisesta murrosta taloyhtiössämme, en osannut odottaa, että todellisuus olisi ollut näin paskaa, mitä se on ollut nyt viimeiset päivät. Tieto saapui minulle juuri kun olin tullut takaisin Suomeen karanteeniin Korpilahdelle. Nyt vasta tultuani Helsinkiin, pääsin näkemään ja kuulemaan, mitä on tapahtunut viimeisten viikkojen aikana.

Niin kliseistä kuin se onkin, olo tuntuu tosi epärealistiselle. Samalla häpeä valtasi mieleni myös. Miten minulle oikein kävi näin? Olisinko voinut tehdä jotain toisin? Mitäköhän ihmiset ajattelevat? En olekaan koskematon ja “kaikkivoipa”, vaikka niin sitä tulee ajateltua usein.

“Eihän minulle voi mitään sattua.”

Koti Helsingissä, pesojoonas
Koti Helsingissä, pesojoonas
Koti Helsingissä, pesojoonas

Häpeä muuttui aika nopeasti peloksi, joka ilmeni säpsähtelyinä aina kun jokin kolahdus kuului. Samoin huomasin epäileväni jokaista vastaantulijaa. Tutkailin yhtenään, että kantaakohan joku minun vaatteitani. Myykö joku minun omaisuuttani kierrätysryhmissä. Onkohan tuo varas?

Ennen kaikkea tyhjyys laski ylleni, kun tajusin istuvani asunnossa, joka ammotti tyhjyyttään. Kaikki ympärillä oli jokseenkin kliinistä. Huonekalut ovat paikoillaan, mutta hyllyt ovat tyhjiä. Vaatekaapissa on hengareita, muttei vaatteita. Keittiön kaapistot ovat hienossa rivistössä, kylläkin tyhjillään vailla funktiota. Seinät yrittivät kertoa tarinoita vuosien varrelta, mutta ilman tulosta, sillä jotain uupuu.

Keittiön katosta löytyy edelleen palojälki ja tuon aiheuttanut kynttilänjalka oli ihmeen kaupalla säästynyt. Tulee hetkellisesti toiveikas olo, kun katson noita kahta asiaa. Ikuisesti yhdessä. Olkoon tuo kaksikko muisto menneistä

Koti Helsingissä, pesojoonas
Koti Helsingissä, pesojoonas

Tyhjyyden tunne ei suinkaan johdu materiasta, vaan tunnesiteistä, joita minulla oli tavaroihin. Hymypoika-patsas, jonka sain ala-asteella ja joka koki kovia ensimmäisissä tupaantuliaisissani Voionmaankadulla Jyväskylässä. Tuon illaan päätteksi patsaalti oli kadonnut nenä, jota ei koskaan löytynyt. 3 vuotta sitten ollessani Thaimaassa menin ryijykurssille, jossa kielimuurista huolimatta saimme tehtyä minulle pienen ja etenkin tekijänsä näköisen sisustusryijyn. Ensimmäiseltä Amsterdamin vierailulta otin kotiin vietäväksi Yaelin collegeasun. Kun taas ensimmäiseltä New Yorkin reissulta mukaan tarttui turistikaupasta muutaman taalan Empire State Building näköispatsas muistuttamaan Manhattanin sykkeestä ja taiasta. Kaikki nämä esineet ovat rahallisesti käytännössä arvottomia ja ulkopuoliselle roskaa.

Minulle ne oli kaikki kaikessa.

Yritän kovasti olla tekemättä tapahtuneesta mitään oppimisprojektia tai konmari(vitu)tusta. Yritin kovasti toistaa itselleni, ettei kaikesta tarvitse ottaa joka kerta opikseen tai nähdä mahdollisuutena. Toisinaan tapahtuu elämä ja that’s it! En kuitenkaan mahda persoonalleni mitään. Sain ensinnäkin niin monelta tuntemattomalta ja tutulta Instagram seuraajalta viestiä, joissa kysyttiin, miten minua voisi auttaa. Ette voi kuvitellakaan, kuinka tärkeältä kaikki tuo myötäeläminen on tuntunut. Mietin, etten olisi puhunut murrosta mitään, vaan pitänyt sen yksityisenä asiana, mutta onneksi en niin tehnyt. Kiitos teille! Kaiken paskan keskellä, erityisesti hyvän merkitys korostuu. Ihmisissä on enemmän hyvää kuin pahaa.

Nyt kun hyllyt ovat tyhjillään, on helppo nähdä, mitä ihminen oikeasti tarvitsee. Kyllähän tässä konkretisoituu tosi selkeästi, kuinka vähällä perusarki pyörii. Toki en väitä, etteikö moni asia olisi helpompaa, jos olisi vaikka kahvinkeitin tai leipäveitsi. Ehkä ajan myötä kaappeihin alkaa kasaantumaan erilaisia hyödykkeitä, mutta toivon kovasti, että jokaisen uuden hankinnan kohdalla kysyn, tarvitsenko tätä vai haluanko tämän. Se etten ostaisi tavaroita vaan ostamisen ilosta ja täyttääkseni kuviteltuja tarpeita. Toivoisin, että osaisin luoda tunnesiteitä aivan arkisiinkin käyttöesineisiin, jolloin tavaroilla voisi olla pidempi käyttöikä eivätkä ne jäisi kaapin perälle.

Koti Helsingissä, pesojoonas
Koti Helsingissä, pesojoonas

Nyt asunto alkaa pikku hiljaa muuttua jo kodiksi, kun sain viherkasvit takaisin Clarionista, jossa ne ovat olleet hoidossa reissun ajan. Vielä sellainen tietynlainen kodikkuus puuttuu, joka tulee varmastikin niistä pienistä esineistä, jotka pitävät sisällään tuhansia muistoja. Sekä toki ihmiset tuovat kodin tunnetta myös. Lupasin itselleni reissussa, että alan kutsumaan ystäviä vierailulle useammin. Tätä odotan kovasti!

Tervetuloa ystävät (toivottavasti) pian kylään!


Year In Clarion – Hotellihuoneesta kodiksi

Tiedätte varmasti sen inspiraatiolauseen “Your home where is where your hotel room is”? Oma kotini tosiaan löytyy nykyään Jätkäsaaresta, hotelli Clarionista, kiitos Year In Clarion -projektin. En vieläkään ihan käsitä, että asun hotellissa. Säikähdän yhä aamuisin maisemia, jotka avautuvat suoraan sängystäni Helsingin ylle. Sanottakoon, että auringon nousut ovat olleet aika eeppisiä viime päivinä.

Year In Clarion, hotellihuone kodiksi

Tosiaan muutin helmikuun 1. päivänä hotelliin vuodeksi. Kyseessä on Clarionin ja Ping Helsingin vaikuttajamarkkinointi kampanja, johon meikä valittiin kaikkien hakijoiden joukosta. Asun siis tulevan vuoden kirjaimellisesti hotellissa, nauttien kaikista palveluista, joita on tarjolla. 

Year In Clarion, hotellihuone kodiksi
Year In Clarion, hotellihuone kodiksi
Year In Clarion, hotellihuone kodiksi

Projektin alkuvaiheista asti Clarionin väki painotti, että hotellihuoneesta lähdetään tekemään kotia minulle. Minun näköistäni kotia. Yksi ehdoistani oli, että saan ottaa kaikki 40 huonekasviani mukaani – ja kasvithan lähtivät mukaan. Clarionin väki yhdessä Kekkilän kanssa toden teolla innostuivat vihreästä harrastuksestani ja hankkivat minulle oman kylvöalustan keväälle, joten kohta päästään laittamaan kädet multaan. Ah, omat tuoreet yrtit, onko mitään kesäisempää juttua? No ehkä terassioluet ja rusketusrajat, varpaiden dippailu laiturilta ja pitkäksi venyneet baari-illat sekä mansikat. 

Year In Clarion, hotellihuone kodiksi
Year In Clarion, hotellihuone kodiksi
Year In Clarion, hotellihuone kodiksi

Huoneen kiinteään kalustukseen kuuluu sänky (sisältäen maailman muhkeimman tyynyn. Melkein varaisin yhden yön Clarionista pelkästään noiden tyynyjen takia), työpöytä, jääkaappi ja mikro eli keittiö ja Vitran Eames-nojatuoli sekä Trienna-sohvapöytä. Omasta takaa otin matkaani entisen taloyhtiön roskakatokseen hylätyn tarjoilukärryn, vaaterekin ja vartalopeilin. Laskutilaa löytyy tällä hetkellä rajoitetusti, joten metsästyksessä on sivupöytä työpöydän viereen. Maaliskuun agendalla onkin koluta kierrätyskeskukset ja erilaiset Facebook-ryhmät läpi ja löytää sopiva pöytä kotiini. Mitään väliaikaisratkaisua en halua ostaa, vaan löytää pöytä, jolle on käyttöä myös seuraavassa kodissani.

Halusin ottaa muitakin itselleni tärkeitä asioita mukaan kuin ainoastaan viherkasvit, jotta hotellihuoneesta tulisi mahdollisimman kotoisa ja turvallisen tuntuinen. Aika pienistä asioistahan se koti kuitenkin muodostuu. Pienistä tavaroista, joilla jokaisella on joku muisto kerrottavanaan tai muuten vaan ovat tärkeitä minulle. 

Year In Clarion, hotellihuone kodiksi
Year In Clarion, hotellihuone kodiksi

Monille arkinen asia kodin sisustuksessa on taulutelevisio. Itse en ole omistanut TV vuosiin. Luovuin siitä, kun valmistuin korkeakoulusta eli viitisen vuotta sitten. Mietin jo edelliseen asuntooni television ostamista, mutta neliöt ja seinätila olivat kortilla, joten en koskaan päätynyt moiseen hankintaan. Läppärin näytöltä ohjelmien ja elokuvien tuijottaminen ei ole imaissut allekirjoittanut mukaansa, ei sitten lainkaan. Kuluneen viikon aikana olen ahminut jo kolme elokuvaa ja jonossa on seuraavana Oscar-gaala.

Entisen kotini mustaa puhuva kylpyhuone on vaihtunut kaksi kertaa isompaan ja huomattavasti valoisampaan versioon. Rakastan koko seinän kokoista peiliä, joka tuplaa tilan tunnun. Olisin halunnut entiseen asuntooni samanlaisen, mutta peilin hankkiminen jäi ajan kuluessa.

Year In Clarion, hotellihuone kodiksi

Kylpyammetta en ehkä omaan asuntooni ensisijaisesti ottaisi, sillä suihkussa käyminen on aina omanlaisensa suoritus siinä. Nyt olen hoitanut suihkuttelun pitkälti Clarionin ylimmässä kerroksessa, jossa sijaitsee hulppeat saunatilat sekä ulkouima-allas. Koko hotellin ehdoton suosikkini on saunatilat, josta avautuu maisemat suoraan Jätkäsaaren ylle pitkälti Lauttasaareen asti. Kylpyammeellekin on paikkansa. Se toimii erinomaisena perjantai-illan rentouttajana, kun haluaa huuhtoa kiireisen viikon huolet ja hiet viemäristä alas kylpypommilla marinoituna. 

Kotini ei ihan vielä taivu parhaalla mahdollisella tavalla kevyeen kokkailuun. Laskutilan määrä on rajallinen, joten pientä kikkailua joutuu ruoanlaiton suhteen tekemään. Uskon lisäpöydän ratkaisevan tämän haasteen, mutta siihen asti nautin juuri uudistuneen Kitchen & Tablen menusta oikein urakalla.

Year In Clarion, hotellihuone kodiksi
Year In Clarion, hotellihuone kodiksi
Year In Clarion, hotellihuone kodiksi

Kierrättäminen herätti kiinnostusta Instagramin puolella. ”Miten hoidat nyt kierrätyksen, kun asut hotellissa?” Tähän pulmaan sain apua Niimaarilta, joka lähetti minulle monikäyttöisen kierrätysaseman, Ecosmolin. Upea Harri Koskisen suunnittelema laatikko löysi saman tien paikkansa kodissani. Tykkään siitä, että lajittelukeskus on tyylikäs, siinä missä muutkin huonekalut. Kirjoitan Ecosmolista ja kierrättämisestä myöhemmin lisää teille.

Kaiken kaikkiaan olen rakastunut asuntoni fiilikseen ja valon määrään sekä tilantunteeseen. Kasvini kylpevät suorastaan valossa, joten uskon tämän diilin olleen heillekin suotuisa. Korkea huonekorkeus antaa tilaa uudella tapaa ajattelulle ja sängyssä pomppimiseen. Pakko kai se on sanoa ääneen, että nyt jo mietityttää ensi vuosi: Miten raaskin luopua näistä puitteista?

Year In Clarion, hotellihuone kodiksi

Mitä mieltä olette, tunnistatteko hotellihuoneeksi kotiania?