Aarteiden täyteinen Sri Lanka

Nyt suosittelen ottamaan Momondon esiin ja katsomaan suoria lentoja Colomboon, Sri Lankaan. Reilu kaksi viikkoa ei millään riittänyt nauttimaan täysin maan tarjonnasta. Oli sattuman kauppaa, että päädyimme Jordaniasta Sri Lankaan, emmekä suinkaan suorilta tein Andamaaneille, Intiaan. Jotta tarina olisi vielä enemmän sattumien varassa, oli vanha reissukaverini Englannista saapunut Aasiaan Etelä-Amerikasta ja hänen reissusuunnitelmat olivat ottaneet kuperkeikkaa ympäri. Nopean keskustelun pohjalta, hän päätti ostaa lennot myöskin Sri Lankaan ja liittyi seurueeseemme. 
Hyvä niin, sillä Kyle on kuin yhden miehen matkatoimisto. Hetkessä meillä oli suurpiirteiset suunnitelmat parille viikolle. Harvassa kohteessa pystyy tekemään ja näkemään niin laajasti kuin Sri Lankassa. Mirissan kauniin rauhallisilta rannoilta oli vain kivenheitto Ellan (rakkaani) vuorille. Näiden kahden kohteen väliltä löytyy muutamakin luonnonpuisto, jotka tarjoavat onnekkaille todellisen Ace Ventura -kokemuksen. 
Ellasta matka jatkui Kandyyn, ehkä maailman upeinta junareittiä pitkin. Junarata pujottelee vuorten välissä ja välillä päälläkin niin, että molemmin puolin junaa on pudotusta. Nopeutta junalla ei niinkään ole, joten maisemista ennättää nauttia kaikessa rauhassa. Moni nauttikin junamatkasta oviaukkojen kohdalla jalat ulkona roikkuen.
Kandy muistuttaa paljon Hanoita. Kaupungin ytimestä löytyy kaunis järvi, joka rauhoittaa yllättävänkin paljon yleistä fiilistä. Kandystä olisi ollut vielä mahdollista jatkaa matkaa pohjoisempaan, joka olisi Google-kuvahaun perusteella tarjonnut nähtävän näköisiä mestoja, mutta reissuväsymyksen myötä päätimme sulkea ympyrän ja palata takaisin länsirannikolle, lähelle lentokenttää Negomboon. 
Jos päädyt seilailemaan vanhoja Aurinkomatkojen tai Helin matkojen kuvastoja, löydät varmasti Negombon sieltä. Kylläkin nykyään suurin osa kohteista taitaa olla itänaapurimme matkakatalogeissa. Negombo osoittautua aidoksi turistikohteeksi. Todellisissa turistikohteissa on omat puolensa. Suosin mielelläni myös niitä, sillä niiden mukana tulee helppous: Lämmin vesi, puhtaat lakanat, kasvis-/vegaaniravintolat sekä nautinnolliset aamukahvit ovat täysin tervetulleita asioita reissuarkeen. Muutenkaan en ymmärrä, että lähdetään itseisarvoisesti etsimään täysin autenttista elämää. Mitä se edes on?
Sri Lanka yllätti todella positiviisesti meikäläisen. Julkinen liikenne toimi kuin Länsi-Metro paperilla, ihmiset olivat aina auttamassa sekä ruoka oli maittavaa (jokseenkin tulista). Turismin äkillinen kasvu kylläkin näkyy maassa jatkuvana rakentamisena. Sitä toivoo, että kaikki tämä tehtäisiin kestävälle pohjalle, kunnioittaen paikallisia ja luontoa. 

 

Colombo – Galle – Mirissa – Yala – Ella – Kandy – Negombo

Rakkaani, Ella

Se tunne oli kuin olisi kohdannut ensirakkauden: Ilmassa oli kevyttä
sadetta ja olo ei ollut freeseimmillään. Olin juuri herännyt päiväunilta auton
takapenkiltä, tukka kevyesti sekaisin. Noustuani autosta tunsin, kuinka katseeni
nousi, hartiat vetäytyivät hitusen taaksepäin ja selkä alkoi suoristua. Kasvoni
mikroilmeet värähtelivät, kun katsoin häntä. Hetkellisesti (ja kliseisesti)
maailma pysähtyi. Siinä me olimme – minä ja Ella.
Ellan kaupunki osoittautui yhdeksi Sri Lankan vehreäksi helmeksi. Kaupunki
sijaitsee reilun kilometrin korkeudessa merenpinnasta ja kosteusprosentti
hipuaa 90% päivittäin. Kaupunkia ympäröivät ylvään vehreät vuoret ja teeviljelmät.
Rakennukset ovat kerroksellisesti rakennettu pitkin vuoria ja joka paikkaan on
kivenheiton matka.
Ellan erikoisuus on ehdottomasti raikas ilma. Ilma, jota on kevyt
hengittää. Parin päivän ajan vaelsimme Ellan vuoristoja ja ihmettelimme
loputonta vehreyttä. Ellan seuduilta löytyy satoja, jollei jopa tuhansia
teeviljelmiä. Sri Lanka onkin maailman neljänneksi suurin teentuottajamaa. Ja
syystäkin. Ellasta erikoisen teki myös sen kummallinen suhdeluku paikallisten
ja turistien suhteen. Kaupungista tuntui löytyvän enemmän hotellikapasiteettiä
kuin asukkaita. Tunnelma oli jokseenkin kuin olisi ollut pienessä Alppikylässä
Keski-Euroopassa, kylläkin ilman after ski-juhlijoita. 
Moni tulee Ellaan tai lähtee sieltä kuuluisalla ”viidakkojunalla”, joka kiemurtelee kilometrin korkeudella vuorien päällä. Ehdottomasti yksi kauneimmista junamatkoista, jonka olen raiteiden päällä viettänyt. Junamatkalle Ellasta Kandyyn tuli mittaa melkeinpä 7-8 tuntia, sillä junan nopeus ei päätä huimannut. Olipahan ainakin aikaa fiilistellä reissua ja kurittaa brittiä korttipeleissä.

Tietyissä
paikoissa on vain sitä sellaista tunnetta, joka hyväilee heti ensi metreiltä
lähtien ja sanattomasti kertoo, kuinka tervetullut olet. Ella lukeutuu juuri
näihin paikkoihin. Paikkoihin, joille löytyy se oma paikkansa karttavihkosta.
Muita vastaavanlaisia kohteita itselleni on Uudessa-Seelannissa Wellington,
Baskimaassa San Sebastian, Singaporessa Marina Bayn alue ja kotimaisista
kohteista Rautalampi. 

”Kiitos rakkaani, Ella. Näemme taas!”