Koh Phayam – Tylsyyden huipentuma

Ennen kuin päätin tulla Koh Phayam nimiselle saarelle, luin Internetistä, että saarella on ainoastaan yksi nähtävyys, jonka kylläkin näkee jo saavuttaessa saarelle. Saaren muutkin aktiviteetit ovat kiven alla: snorklaus- ja sukellusretkiä tehdään joitakin viikossa viereisille saarille. Joitakin. Saarelta ei löydy autoja lainkaan ja liikkuminen tapahtuu jalan tai skoottereilla. Iltaelämää on jonkin verran, mutta suurimmassa osaa majapaikkoja ja ravintoloita sähkönjakelua säännöstellään, joten ravintolat eivät ole kovinkaan myöhään avoinna. Internet-selailun viimeinen lause kuului näin: ”Koh Phayam on hyvä paikka olemiseen.” 

Ja sitä se on ollut. Alun ensimmäistä ”touhupäivää” lukuunottamatta askelmani on hidastunut päivä päivältä. Kilpailen samassa ikämiessarjassa majapaikkaa pyörittävän viehkeän rouvan miehen kanssa. Hitaasti, mutta varmasti. Siinä missä hän makaa puolet päivästä ravintolan riippukeinussa, minä taas hoidan oman osuuteni rannalla pyyhkeen päällä. En olisi uskonut, että tylsistyn näin nopeasti. Kahdessa päivää! Viime reissulla tylsyyden saavuttaminen otti viikon, ja silloinkin olin ilman puhelinta ja peiliä.

Päiväni koostuvat lähinnä ruokailuista, kirjoista ja lyhyestä työnteon hetkestä sekä rannalla makoilusta. Herätys tapahtuu ilman kelloa aika tarkalleen seitsemän aikaan aamusta. Lyhyt venyttely- ja lihashuoltohetki rannalla, joka lempeine aaltoineen heräilee uuteen päivään. Majapaikkani vierestä löytyy idyllinen japanilainen kahvila. En tiedä mikä paikasta tekee japanilaisen, ehkä omistajan sukujuuret tai jokin pieni yksityiskohta, jota en ole vielä pienestä puutarhasta tai valikoimasta löytänyt. Kahvila itsessään saa jo hymyn suupieliin. Siellä naukkaan päiväkahvini. Kellon lähestyessä kuutta, bungalowini vieressä oleva rantabaari avaa luukkunsa auringonlaskua ihailemaan tulleille turisteille. Auringonlaskut ovat taattuja täällä, suorastaan luvattoman kauniita. 

Bungalowin terassilta löytyy riippukeino, jossa nytkin kirjoitin tätä. Riippukeinussa on jotain samaa, mitä oli lapsena, kun hyppäsi auton takapenkille, jonne nukahti yhdessä tuokiossa. Pieni heijaava liike, silmien ummistus ja päiväunet ovat taatut. Meren pauke ja eläinten säestys rikkovat hiljaisuuden. Turistien ääniä täällä kuule yllättävän vähän. Meno on  rauhaisa ja uskon, että juuri sitä täältä ihmiset ovat myös tulleet hakemaan. Illallinen, hampaiden pesu ja päivä onkin tapeltu.

Koh Phayam - Tylsyyden huipentuma
Koh Phayam - Tylsyyden huipentuma

Olemista ja ihmettelemistä

Tylsyyden saavuttaminen on itselleni jonkinlainen juttu, mitä lähden usein hakemaan rantalomilta. Mitä vähemmän häiriötekijöitä ja houkutuksia sitä miellyttävämpi kohde. Bangkokissa tapaamani saksalainen tyttö ihmetteli, miksi en tykkää bilettämisestä. En sanonut ettenkö tykkää siitä, en vain hae tältä reissulta sitä. Samaan hengenvetoon hän ihmetteli, kun kukaan ei polta tupakkaa Bangkokin kaduilla. Tervetuloa Saksa vuoteen 2020! En todenteolla kaipaa discovaloja, tupakanhajuisia hiuksia tai ämpäreistä tarjottavia vodkapaukkuja. Jos kaipaisin, olisin varmasti löytänyt itseni muualta kuin Koh Phayam -saarelta.

Ajatus karsimisesta houkuttaa. Kai se on jonkinlainen vastaliike sille, mitä arki Suomessa on. Ainakin viimeiset vuodet ovat olleet aika täyteläisiä, kuin liukuisi pallomereen, jonka jokainen pallo on mahdollisuus, joka on vieläpä käden ulottuvilla. Toki karsimista on monenlaista. Jo itsessään rinkka pakotti karsimaan mukaan otettavien tavaroiden määrää noin 20 kiloon. Yksin matkustaessa sosiaalisuutta pystyy karsimaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. 90% ympärillä kuulemastani on sellaista, mitä en ymmärrä, jolloin minulla ei myöskään ole pääsyä noihin keskusteluihin, ei edes hiljaisena sivustaseuraajana. Toki hiljainen sivustaseuraaja olen, joka ei ymmärrä mitä edes seuraa. 

Rakastan, kun hiljaisuus pakottaa minut puhumaan itsekseni. Miettimään asioita ääneen, jotta saan rikottua hiljaisuuden ja käyttämään kieltäni. Puhumaan vain puhumisen ilosta ja siitä, että pystyn puhumaan. Hiljaisuus myös pakottaa keskittymään ja kuuntelemaan. Kuuntelemaan itseäni. Huomaan välillä ottavani aikaloikkia mitä ihmeellisimpiin muistoihin  vuosien varrelta.

Koh Phayam, pesojoonas

Ennen kaikkea suurin karsiminen tapahtuu arkisissa asioissa, kun mitään ei pidä tehdä. Päiviä rytmittää lähinnä nälän tunne sekä illan tullen väsymys. Kaikki muu päivän aikana on ekstraa. Olemista ja ihmettelemistä. Juuri niitä asioilla, joiden pariin pääseminen kotona tuntuu haastavalle, sillä täytettä arkeen löytyy joka nurkan takaa tai jos ei nurkan takaa, niin aina voi jonkun kaapin kääntää ympäri ja siivota pölyt. 

Tykkään tästä vaihtelusta, jonka rantaloma antaa. Asiat yksinkertaistuvat itsestään ja luonto ohjaa päivän kulkua. Tylsyys tuo merkityksen tunteen. 

Kaikki on enemmän kuin hyvin.


Maailman suurimmat markkinat – Chatuchak

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak

Se, mitä et löydä Chatuchak -markkinoilta, et vain ole vielä löytänyt sitä. Maailman suurimmat markkinat aka. Chatuchak, on yksi Bangkokin erikoisuuksista ja vierailemisen arvoinen paikka. Markkinat ovat avoinna ainoastaan viikonloppuisin.

Kävin muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran markkinoilla ja taisin viettää muutaman tunnin siellä. Tällä kertaa meni hetkessä kolme tuntia ja tuntuu, että vieläkin jäi näkemättä asioita. Toki markkinat alkavat toistamaan itseään aika nopeasti, sillä monissa kojuissa myydään sitä samaa rihkamaa, mitä saa joka nurkalta, mutta aina tasasin käytävävälein sitä törmää mielenkiintoisiin kojuihin.

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak

Alueella on eri arvioiden mukaan 9 000-15 000 myyjää. Aivan käsittämätön määrä ja vielä poskettomampi on se tavaran määrä. Sitä helposti hullaantuu tuollaisessa ”ostosparatiisissa”. Tein itselleni selkeät osto-ohjeet (ei väärennettyjä vaatteitta) ja kauppalistan (shortsit, lounas, kahvi ja jälkkäri) ennen markkinoille menoa. Tämä hillitsi ainakin omaa ostokäyttäytymistä. Toki en löytänyt shortseja (jep niinkin voi käydä valikoiman laajuudesta huolimatta), mutta löysin paikallisen suunnittelijan kauluspaidan (kauluspaita, mikä parhain ostos reppureissulle).

Oma suosikkini Chatuchak -markkinoilla on vintage-kaupat, joita riittää isoksikin työmaaksi. Tuotteet ovat himpun arvokkaampia verrattuna uusiin Abidaksiin ja Puumiin, mutta tuotteet ainakin kestävät (esim Leviksen farkkuvalikoimat ovat todella laajat) ja ovat aitoja (näin ainakin haluan uskoa). Tällaisia vintage- ja kierrätyskauppoja toivoisi Suomenkin kauppakeskuksiin. Korkeat vuokrat taitavat olla suurin syy niiden puuttumiseen?

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak

Chatuchak -markkinoille on helppo saapua. Itse tulin Skytrainilla Siamin asemalta Mo Chitin asemalle, josta oli vain sadan metrin kävelymatka pääkallopaikalle. Sininen metrolinja tuo taas suoraan markkinoille. Kirjaimellisista suoraan. Crab-sovelluksen kautta voi myös katsoa skootteri- tai taksikyytiä alueelle. Alueelta löytyy useita ravintoloita, jotka ovat  osittain keskellä aluetta, mutta myös kojujen välissä. Paikan päältä löytyy useita pankkiautomaatteja, jos näyttää sille, että käteiselle on tarvetta. Osassa kojuja käy pankkikortti, mutta suurin osa ottaa vastaan ainoastaan kahisevaa.

Useat lähettifirmat myös tarjoavat palveluitaan alueella. DHL:n piste löytyy markkina-alueelta ja muilla firmoilla näytti olevan viereisessä kauppakeskuksessa omat pisteensä. 

Maailman suurimmat markkinat, Chatuchak, Bangkok

Markkinoilla vierailee arviolta 200 000 ihmistä päivän aikana. Ystäväni isää lainaten: ”Siellä missä ihmisiä, siellä myös taskuvarkaita!” Kannattaa tosiaan pitää kantamuksistaan huoli, sillä ahtailla käytävillä helposti saattaa ”törmätessä” lähteä lompakko taskusta vieraan matkaan.

Ennen kaikkea on hyvä muistaa, että maltti on valttia täälläkin! Se mitä et tiennyt tarvitsevasi, tuskin tulet tarvitsemaankaan.


Ensimmäinen viikko Thaimaassa – Bangkok

Terveiset Ranongin satamakylästä! Matka Ko Phayamin saarelle on lauttamatkaa vaille valmis. Saavuin aamusta ennen kukon kiekaisua Bangkokista Ranongiin, ja kolme tuntia myöhemmin pääsin vihdoin nauttimaan aamun ensimmäisen kupin kahvia, kun kahvilat avasivat ovensa. Bussimatkan piti kestää 10-12 tuntia, mutta olimmekin hyvissä ajoin perillä 9 tunnin matkustamisen jälkeen. En sanoisi, että yön aikana tuli nukuttua kovinkaan syvää unta, sillä samaan aikaan, kun näin unia, tiedostin erittäin hyvin istuimen käsinojan alaselässäni.

Bangkok oli reissuni aloitus kohde, jossa halusin viettää useamman päivän metsästäen shortseja (Suomesta oli vaikea löytää tähän aikaan vuodesta shortseja ja kesävaatteeni ovat varaston pohjalla) ja levätä pitkän lennon jäljiltä. Saksalainen reppureissaaja, johon törmäsin heti hostellissa, oli ensimmäistä kertaa Bangkokissa ja Kaakkois-Aasiassa. Hän kyseli, kuinka pitkään Bangkokissa kannattaa viettää aikaa.

Näin reissun alkutaipaleella en välttämättä suosittele paria päivää enempää Bangkokissa. Mieluummin ottaisin sen muutaman päivän ekstraa reissun loppupäästä, jos satut lentämään Bangkokista takaisin kotia. Rinkkaa tai matkalaukkua ei niinkään kannata täyttää reissun alkuvaiheessa, vaan jos on tarvetta ostaa tuliaisia, samat tuotteet odottavat varmasti sinua vuodesta toiseen Bangkokin markkinoilla.

bangkok
bangkok

Monen mielestä Bangkok on yksi kaaos. Itselleni se on enempi hallittu kaaos. Se on aina mihin vertaa. Jakartassa ja Hanoissa käyneenä, ne ovat kaaoksia. Singaporeen, joka on loistava lomakohde, jos haluaa siis lomailla aasialaisesta elämäntyylistä, on Bangkokiin verrattuna paljon sliipatumpia ja ehkä hieman hengettömämpi. Ja älkää ymmärtäkö väärin, rakastan Singaporea. Siellä on ainoastaan haastavampi löytää mielikuvia vastaavaa aasialaista menoa, kuten edullista katuruokaa ja hyvinkin epämääräisesti toimivaa liikennettä.

bangkok, pesojoonas,

Tälle reissulle otin tavoitteeksi löytää aikaa itselleni sekä miettiä suhdetta itseeni. Kulunut vuosi oli aika tapahtumarikas ja sain olla koko vuoden mahtavien tyyppien ympäröimänä. Parisuhde toi myös paljon rakkaudentäyteisiä hetkiä elämääni. Välillä olo tuntuikin aika täydelle ja toisinaan taas yksinäiselle. Enkä tarkoita, etteikö näillekin tunteille olisi oma paikkansa elämässä. Loppuvuodesta kun näin ystävääni, joka on pohtinut paljonkin yksinäisyyden tunteita ja sen eri tasoja ja muotoja. Häneltä tulee aiheeseen liittyen tämän vuoden puolella myös kirjakin, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Häneltä tuli ajatus, että ehkä reissun tuoma etäisyys arkeen, tuo minut lähemmäksi itseäni. Ja näinhän se varmasti on, kun ottaa etäisyyttä ja aikaa itselle, saa myös uutta ajateltavaa.

Bangkok,

Jos katson menneitä reissuja, niin sitähän ne ovat tehneet: tuoneet minut lähemmäksi itseäni. Varsinkin edellinen reissu, jolloin täytin 30 vuotta, oli yhdenlainen retriitti vuosikymmenykseltä toiselle. Voihan pojat! Vaikkei reissun päällä tule sen kummemmin ajateltua minkäänlaisia henkisiä matkoja nirvanaan, antaa maiseman vaihtaminen jo itsessään paljon uutta ajateltavaa. Sitä tiedostamatta tulee mietittyä, miksi jokin asia tehdään tietyllä tapaa tai miksi ajattelen jostakin asiasta kuin ajattelen. Kai aistit ovat reissussa eri tavalla vastaanottavaisia kuin tutussa ympäristössä, jossa teemme monia asioita autopilotilla.

Oli miten oli, en ota stressiä sen suhteen, jos en koe ”Aasian taikaa” ja tule ”uutena Joonaksena” takaisin Suomeen. Pääasia, että rusketusrajat löytyvät ja hymy on entistäkin leveämpi.


Minne Thaimaassa? Esittelyssä 2 salattua helmeä

Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai

Minne Thaimaassa? Ensi kosketukseni Thaimaahan oli pari vuotta sitten Phuketissa, kun saavuimme ystäväni kanssa katsomaan Suomi-Ruotsi jääkiekkomatsia paikalliseen Suomi-pubiin. Kaikki tämä harkiten ja tietoisesti. Halusimme täydellisen Suomi-turisti –kokemuksen ja päästä kärryille, miksi tuhannet suomalaiset matkustavat Phuketin kuuluisille hiekkarannoille. Tämän jälkeen kokemuksen jälkeen matkamme jatkui full moon partyista tunnetulle Koh Lantan saarelle, jossa emme ikävä kyllä päässeet todistamaan tuota kaikkien ”todellisten” reppureissaajien alkoholintäyteistä kuufestivaalia. Harmi (saattaa sisältää pieniä määriä sarkasmia).  

Näiden kokemusten pohjalta onkin turha luoda syvempää analyysia Thaimaasta, joten onnekseni päätin palata jälleen kerran tänne. Suositusten, sattumuksien ja Instagram-kuvan takia ajauduin paikkoihin, jotka haluan myöskin esitellä teille, minne Thaimaassa kannattaa ehkä mennä. Esittelyssä on Thaimaan yksi ruokakulttuurin kehto sekä kaksi kätkettyä helmeä, jotka suosittelen ottamaan tarkkailuun. 

Chiang Mai

On paikkoja, joihin sitä jumittuu iisisti matkan varrella. Yleensä syynä on helppous. Chiang Mai osoittautui paristakin syystä helpoksi: inhimillinen ilmasto, kompaktin kokoinen sekä RUOKA. Onnekseni ystäväni Katariina oli juuri vieraillut Chiang Maissa ja kirjoittanut omaan blogiinsa ravintolasuositukset kaupungista, joten minun ei tarvinnut kuin suunnistaa Google Mapsin avulla paikasta toiseen. Kiitos tästä Katariinalle!  

Ravintolat tarjosivat mahtavat puitteet täydellisille Instagram-kuville. Sanoisin, että täydellistä. Pohjois-Thaimaassa ruoka on ehdottomasti se juttu: tuoreus ja monipuolisuus ovat omaa luokkaansa. Päiväohjelmaan olisi saanut laitettua myöskin temppelivierailuita ja elefanttien hoivaamista, mutta päätin keskittyä tällä kertaa vain yhteen asiaan, ruokaan.   

Itse viihdyin suurimman osan ajasta Chiang Maissa Nimmanin alueella, joka on vähän rauhallisempi verrattuna vanhan kaupungin hulinaan. Suurin osa Katariinan ravintolasuosituksistakin löytyy tältä alueelta. Nimmanista löytyy myös monia pieniä ihastuttavia putiikkeja sekä muutaman kivenheiton päässä on myös pelkästään nuorten ylläpitämä iltamarkkinat.

Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai

Ehdoton must see –kohde on Ram bar, jossa on on joka ilta ilmainen Ladyboy Cabaret Show. Voin taata, ettei show jätä kylmäksi. Ja muista ottaa paikka läheltä punaista mattoa, et pety.  

Chiang Maista pääsee myös helposti joko mini-vanilla tai skootterilla Paihin, joka tunnetaan reppureissaajien ”piilopaikkana”. Itse kokeneena skootterikuskina (kaksi kertaa aiemmin ajanut) päätin ottaa kaksipyöräisen alleni ja lähteä keulimaan moottoritielle. Reitti on siitä erikoinen, että matkan varrella tulee noin tuhat käännöstä/kurvia, eka vuoren huipulle ja sen jälkeen vuorilta alas. Pai oli vierailunarvoinen mesta.

Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai

Khao Sok 

Tapasin Chiang Maissa paikallisen jäpän, joka näytti yhden Instagram-kuvan minulle. Kuvassa oli aamusumussa otettu otos järvestä keskellä kalliovuoria. Suorastaan taianomainen fiilis. Vaikka kuvasta olisi ottanut puolet filttereistä pois, olisin silti ollut vakuuttunut paikasta. Kyseessä oli Khao Sokin kansallispuisto, joka sijaitsee lähellä Sura Thania.  

Khao Sokin kylä osoittautui yhdeksi Thaimaan piilotetuista helmistä. Kylän ekosysteemi oli jo itsessään ihailtava: Kaikki työntekijät olivat paikallisia, retkien ja bussilippujen hinnat olivat kaikkialla samat, nuoria koulutetaan jatkuvasti ammatteihin, ravintoloiden raaka-aineet tulivat lähiseuduilta, roskaaminen oli ehdottomasti kielletty sekä kylästä löytyi paljon erilaisia ”managereita”, jotka pitivät huolen, että ekosysteemi toimii ja kehittyy jatkuvasti. Kaikin puolin kylän toiminta tuntui olevan kestävällä pohjalla.

Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Pesojoonas, khao sok
pesojoonas, khao sok

Itse Khao Sokin kansallispuisto menee top 5 mestoihin, joissa olen vieraillut. Paikka muistuttaa paljon Vietnamin Halon Bayta, mutta pienemmässä mittakaavassa. Otin kahden päivän ja yhden yön reissun, joten pääsin myöskin nauttimaan yöstä vetten päällä. Kansallispuistosta löytyy muutamia luolia, joissa vierailimme, mutta suurimpana tähtenä loisti itse järvi.   

Onnekseni heräsin keskellä yötä pakottavaan vessahätään, sillä näky, joka avautui bungalowin ikkunasta pilkkopimeän kansallispuiston taivaalle, oli USKOMATON! Tuhansia ja tuhansia tähtiä. Voin taata, että tuo vessakäynti jää vahvasti mieleeni. Joten pro tip: käy kusella keskellä yötä!

Khao Sok Thaimaa
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai

Ko Koh Khao

Sattumuksien sattuma, kun vanha reissututtuni Saksasta ilmoitti tulevansa Thaimaahan miehensä kanssa lomalle. Emme ole nähneet muutamaan vuoteen, joten päätin muuttaa reissusuunnitelmiani ja ottaa suunnaksi Ko Koh Khaon saaren. Googlasin kyseisen mestan ja pystyin löytämään vain muutaman artikkelin saaresta. Ensimmäisestä linkistä kävi heti ilmi, että saari on pariskuntien suosima paratiisi.

Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai

Ko Koh Khao on lähellä Khao Lakia. Bussilla vain 40 minuuttia, jonka jälkeen satamakuljetus paikalliselta skootterikuskilta (5minuuttia) sekä lopuksi vielä lautalla joen yli toiset viisi minuuttia. Toki jos budjettia haluaa revitellä niin Khao Lakista tai Phuketista saa suoria mini-van kyytejä satamaan.  

Saarelta löytyy vain 20 resorttia (vuonna 2018) ja asukasluku hipoaa 2000. Joten suurin osa rannoista on täysin koskemattomia. Elämä saarella keskittyy lähinnä rannalla tai uima-altaalla makoiluun ja syömiseen. Helppoa ja yksinkertaista. Kaikki edellytykset täydelliselle honeymoonille.

Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai
Minne Thaimaassa? Khao Sok ja Chiang Mai

Arkea etsimässä

Kohta tulee kaksi kuukautta reissun päällä täyteen. ”Vastahan sitä lähdettiin” on yleinen kommentti reissukavereiden keskuudessa. Omat fiilikset ovat ehkä vähän päinvastaiset. Tuntuu kuin olisin ollut jo vuoden tien päällä. Enkä liioittele lainkaan. Tai ehkä vähän. ”Tuntuu kuin olisin ollut reissussa kaksi kuukautta” on ehkä totuudenmukaisempi ilmaisu.
Viime kertaisiin reppureissuihini verrattuna, olen ollut huomattavasti maltillisempi ja rauhallisempi, mitä tulee aktiivisuuteen. En ole niinkään juossut uusien kokemusten ja nähtävyyksien perässä. Ennemminkin etsinyt arkea. Kyllä, huvittaa itseänikin sanoa tuo ääneen. Ei siitä ole kauaa, kun arkkiviholliseni oli arki. Tuo tasaisen harmaa elämänpolku, joka mukamas tukahduttaa luovuuden ja vapauden. Tuholainen, joka imee ”seikkailijan sieluni” kuivaksi. Näin mustavalkoisesti ajattelin vielä vuonna 2015 arjesta.
Itselleni reissuarkeen kuuluu samanlaiset asiat, joita etsin kotonakin arjesta: Hitaat aamut, liikunta (ainakin jossain muodossa), säännölliset ruokailuajat ja sosiaalisen median koluaminen. Näistä tavallisista asioista päiväni koostuvat. Toki sekaan mahtuu aina uusia kohtaamisia ja aasialaisia yllätyksiä.  
Iän myötä koen, että arki ja arkiset asiat reissun päällä ovat löytäneet muotonsa. Vuosien etsintöjen ja kokeilujen jälkeen, tuntuu, että palikat loksahtelevat paikoilleen – vihdoinkin. Ymmärrys tarpeiden ja halujen välillä alkaa selkiintyä. Kuulemisesta on siirrytty kuunteluun. Sydän sanoo, mitä sydämen pitääkin sanoa. Järki on taas ymmärtänyt rajallisuutensa, mutta samaan aikaan ottanut isompaa asemaa ajattelussani. Tai näin haluan uskoa. On hienoa, miten elämääni on alkanut ilmestyä mustan ja valkoisen lisäksi eri harmaansävyjä. 
Reissu on ollut tähän mennessä oman näköisensä.  Vuosi sitten en olisi kuvitellut, että nauttisin näinkin seesteisestä ja rauhallisesta menosta maailmalla. Nyt taas en voisi kuvitella reissaavani niin kuin ajattelin vielä vuosi sitten reissaavani. Ikä, aika tai perspektiivi tai kaikki nuo, ovat varmasti osa syyllisiä siihen, miltä elämä nyt näyttää ja tuntuu täällä Thaimaassa.
Thaimaasta puheenollen, maa on osoittanut paikaksi, jossa kiireettömyys on kaikonnut ja suorittamisesta luovuttu. Jos tulisi mainita viimeisen kolmen viikon kohokohdat, sanoisin Chiang Main kahvilat, yö tähtitaivaan alla kansallispuistossa ja rauhallisuus. Kylläkin Thaimaan kohokohta on kuitenkin vasta edessäpäin, sen uskallan sanoa nyt jo. Nimittäin huomenna seuraani liittyy maailmalta elämääni mukaan tarttunut saksalainen lääkäri ystäväni Tina, joka tulee miehensä kanssa Ko Kho Khaon saarelle, jossa majailen paraikaa.
Hullua, eka Kyle Sri Lankassa, nyt Tina Thaimaassa. 
Kuvat otettu Bangkokissa.