Meillä jokaisella on tai ainakin joskus ollut jonkinlaisia unelmia. Pieniä tai suuria. Unelmia, jotka ovat vieneet meitä elämässä eteenpäin. Unelmia, joiden saavuttaminen on saanut meidät tuntemaan onnen hetkiä. Unelmia, jotka ovat musertuneet vastoinkäymisten myötä. Unelmia paremmasta huomisesta. Unelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet, mutta matka niiden eteen oli sitäkin arvokkaampi. Koen, että unelmien merkitys on ylläpitää ja luoda tulevaisuuden toivoa. Uskoa paremmasta huomisesta ja merkityksellisyydestä.  

Luin Jodel -keskustelupalstalta kommentin, joka nosti verenpaineeni taivaisiin Paranoidin tahtiin. En tiedä, mitä kommentilla edes loppupeleissä haettiin. Purettiinko sillä omaa pahaa oloa tai epäonnistumista. Vai oliko se vain yksi huudahdus väkijoukon keskeltä. Se, mitä sillä ainakin tehtiin, oli toisen ihmisen unelmien kyseenalaistamista ilman minkäänlaista tietämystä tai perusteluita. 

Helvetin epäreilua. 

Kun bloggaaja laittaa olevansa unelmien hommassa ja se ”työ” on saada ihmiset kulluttamaan yli varojensa, luontoa tuhoten. Mikä tuossa on unelmaa? Se, että lennetään katsomaan jotain vaatetta rekissä ja ihastellaan ooh!

Joku Jodel -keskustelupalstalla

Kohti kutsumusta

Tutkin entisessä työssäni vuoden ajan puhtausalaa ja erityisesti siivoojien sisäistä motivaatiota. Mitkä tekivät vahvistavat ja heikentävät siivoojien sisäistä motivaatiota? Kävi hyvinkin nopeasti selväksi, kuinka hyvin siivoojan työssä täyttyvät sisäisen motivaation elementit: pääsee toteuttamaan itseään, kehittyy työssään, kokee yhteisöllisyyttä, näkee oman kädenjäljen sekä saa jatkuvaa palautetta, mutta ennen kaikkea kokee merkityksellisyyden tunnetta työssään. Moni puhtausalalla oleva kokikin olevansa unelmien duunissa. Selkä suorana workshopista toiseen, joku kertoi nauttivan työstään täysin rinnoin ja kertoi olevansa kutsumuksessaan, muiden yhtyessä nyökkäillen tähän. 

Alan alhainen palkkaus ja etenkin yleinen arvostus alaa kohtaan olivat suurimmat motivaatiota heikentävät tekijät. Allekirjoitan täysin nuo seikat. Palkkaus ei aina edes riitä elinkustannuksien kattamiseen ja yleinen puhe siivoojien työstä voi olla välillä aika ala-arvoistakin. ”Viimeinen homma, jota haluaisin tehdä, on siivota.” ”Ihan mitä muuta tahansa muttei siivoojaksi.” Yleisen puheen lisäksi liian usein huomaa piittaamattomuutta ihmisten käyttäytymisessä: jätetään roskat roskisten viereen, käännetään hotellihuone ylösalaisin, tumpataan tupakat maahan, koska joku sen siivoaa kuitenkin pois. Se joku on yleensä siivooja.

Unelmien duuni

Kaikilla meillä ei ole unelmien duunia, kutsumusta. Eikä tarvitsekaan olla. Hyvä puoli unelmien duuni -käsitteessä on, että se voi tarkoittaa niin montaa asiaa. Toiselle se on putkien rassaamista, kun toisen intohimo on tutkia suomalaista verotusta. Toiselle unelmien duuni voi tarkoittaa oman mediatoimiston pyörittämistä; julkaista säännöllisesti itse ottamia tai suunnittelemia kuvia Instagramissa. Kirjoittaa ajankohtaisista asioista tai kuvata videoita masennuksesta Youtube-kanavalleen. Suunnitella sisältökonsepteja yhdessä asiakkaiden kanssa. Myydä omaa osaamista toisten ihmisten käyttöön. Tai vaan puhua älylaitteen etukameralle ja julkaista niitä Snapchatissa.

Moni meistä ei koe siivoojan tai bloggarin ”työtä” unelmien duuniksi tai löydä siitä merkitystä itselleen. Sama kun itse en täysin ymmärrä, miten joku rakastaa ajaa 200km/h autorataa ympäri 46 kertaa parin tunnin sisään tai miten joku päivästä toiseen jaksaa laitella lukuja excel-taulukkoon. Se, etten ymmärrä jotain asiaa, kertoo enempi minusta kuin yhdestäkään kirjanpitäjästä tai autourheilijasta. Tietämättömyyteni kyseisistä aloista ei kuitenkaan oikeuta minua mollaamaan toisen ihmisen työtä tai unelmaa. Se, että itse näen maailman erilaisena, ei tarkoita, että toinen ihminen näkee asian kanssani samanlaisena. 

Koen, että toisten ihmisten unelmien kyseenalaistaminen on helvetin epäreilua. Se on kuin polkisi viinirypäleitä hiivasienen valtaamilla jaloilla. Ihmettelen suuresti, mikä oikeus tuntemattomalla ihmisellä on lytätä toisen ihmisen unelmia ja samalla horjuttaa tulevaisuuden uskoa. En myöskään ymmärrä heittomerkkejä tuossa kommentissa, mitkä olivat sanan työ ympärillä. On eri asia kritisoida kulutustottumuksia tai tekemisiä kuin unelmia. Toki jos unelma on sellainen, joka vahingoittaa toisia ihmisiä, on silloin tietysti aihetta kritisointiin. Harvan unelma kylläkään lähtökohtaisesti tarkoittaa toisten ihmisten satuttamista. 

Työnteon motiivien erilaisuuden ymmärtäminen

Bloggaajan työn voi nähdä juurikin tuollaisena, miten Jodel -kommentin kirjoittaja sen kuvailee: kulutuksen maksimoimiseen ilmaston kustannuksella. Samaan kastiin voi laittaa koripalloilijan, joka lentelee viikosta toiseen ympäri Amerikkaa, kyläkauppiaan, joka myy Australiasta tuotuja avokadoja, mainostoimiston AD:n, joka suunnittelee kotimaisen superfood brändin ulkoasuja Aasian markkinoiden valloitukseen, öljy-yhtiön pääkonttorin aulavastaavan, kauppakorkeakoulun lehtorin tai kätilön työtä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Jokaisesta ammatista löydämme varmastikin omat haittapuolensa ilmaston kannalta katsottuna. Toiset toki kuormittavat enemmän kuin toiset. Itselläni ei kuitenkaan löydy tarvittavaa määrää tietoa tai älykkyyttä alkaa arvottamaan ammatteja mihinkään järjestykseen, siksi en mene siihen tässä.

Bloggaajan, siivoojan tai minkä tahansa ammatin voi nähdä niin monella eri tapaa. Eivät kaikki siivoojatkaan kokeneet vain siivoavansa, vaan osa koki olevansa luomassa viihtyisämpää ympäristöä. Osalle työ oli tapa toteuttaa vapaa-ajan harrastuksiaan tai unelmiaan. Toisille se oli tärkeä väylä olla osa jotain yhteisöä. Toisille se oli vaan työtä. Jokaisella meillä on omat motiivimme tehdä töitä ja unelmoida erilaisista asioista. Motiivien erilaisuus ei anna oikeutta suorilta kyseenalaistaa toistemme tekemisiä. Se antaa mahdollisuuden kysymiselle, oman ymmärryksen laajentamiselle. 

Vuosi siivoojien kanssa auttoi minua kohtaamaan omia ennakkoluulojani. Opetti ymmärtämään intohimoja, merkityksellisyyttä ja vilpitöntä ylpeyttä omaa tekemistä kohtaan. Ennen kaikkea arvostamaan toisen ihmisen kutsumusta, työtä ja unelmia.