Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä – Mitä se on?

Seksuaalivähemmistöjen asiat ovat muuttuneet yhden sukupolven aikana roimasta. Tähän ”roimakkuuteen” vaikuttaa toki se, että rikoslaissa oli erikseen määriteltynä homoseksuaaliset teot rikokseksi vielä vuoteen 1971 asti. Homoseksuaalisuus poistettiin myös tautiluokituksesta vasta 1981. Jo pelkästään muuttamalla lainsäädäntöä inhimillisemmäksi ja tasa-arvoisemmaksi, muuttui seksuaalivähemmistöjen asema ”roimasti”. Sen takia kehityskulkua tulee tarkastella kriittisesti, ottaen huomioon, missä laajuudessa ja tasoilla muutosta on tapahtunut. Tasa-arvo ei tule koskaan valmiiksi, vaan vaatii aktiivista toimijuutta kaikilla elämän osa-alueilla.

Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1995, 25 vuotta sitten. Vaikka lainsäädäntöä on muutettu vuosien saatossa yhdenvertaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi, ei se ole täysin poistanut seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Millaista seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä oikein on? Miltä se on näyttänyt ja miltä se näyttää nykyään. Kysyin seuraajiltani Instagramissa, ovatko he kokeneet syrjintää ja jos ovat, millaista. 229 seksuaalivähemmistöön kuuluvaa seuraajaani vastasi kyselyyn, joista 40% oli kokenut syrjintää jossain vaiheessa elämäänsä. Tässä otteita syrjintätapauksista:

”Naimisiin mennessä ei meinattu saada hääpaikkaa niin juhlat oli sitten kotona.”

”Menin naimisiin ja työpaikalla kyllä tiedettiin tästä, mutta kukaan ei onnitellut. Myöhemmin samana vuonna  meni naimisiin valtaväestöön kuuluva työkaveri, niin hänen tultua töihin oltiin onnittelujen ja kukkapuskan kanssa vastassa. Tuntui hieman oudolle, ettei minun avioliittoni ollut niin merkityksellinen ja ’oikea’.”

”Vaimoni ei saanut työpaikalta palkallista vapaapäivää hääpäivänämme, sillä tämä palkallinen oli tarkoitettu vain avioliittoon astuville, ei parisuhteen rekisteröiville. Sama työpaikka olisi kuitenkin antanut  palkallisen vapaan vaimolleni hautajaisiin, jos olisin kuollut.”

”Kävin katsomassa yhtä kämppää ja kaikki meni hyvin, oltiin jo tekemässä sopparia asunnosta, kunnes vuokranantaja (+50v mies) kuuli, että puolisoni onkin nainen kuten minäkin. Kuulemma ei sopinut hänen ajatusmaailmaan että kaksi naista asuu yhdessä muuten kuin kämppiksinä, joten se täydellinen asunto jäi saamatta.”

”En ole kokenut syrjintää, koska en uskaltanut tulla kaapista syrjinnän pelon ja itseen kohdistuneen sisäisen homofobian takia kuin vasta 20-vuotiaana.”

”Noin 15 vuotta sitten olin kutsunnoissa valmis ilmoittautumaan siviilipalvelukseen. Minut kuitenkin vapautettiin palveluksesta terveydellisistä syistä. Kysyin mikäköhän tämä syy on, kun olen perusterve. Lääkäri sanoi hieman vaikeana, että syynä on ennakkokyselyssä ilmennyt homoseksuaalisuus. Tämän jälkeen minulle todettiin, että voin hakea vapaaehtoiseen palvelukseen, mutta maku meni.”

”Lastentarvikeliikkeessä saatiin vaimon kanssa viimeisenä palvelua (meidän jälkeen tulleet sai eka). Kun olimme vuokraamassa asuntoa, sopimus vedettiin pois, kun vuokraaja kuuli et mulla on vaimo.”

”Koulussa nimittelyä, tönimistä ja ulkopuolelle jättämistä.”

”Tori-kaupat peruuntui kun hänelle ilmeni, että olen lesbo.”

”Ex-työpaikalla mieskollega ei halunnut työporukan Lapin bilereissulla jakaa huonetta ’homon’ kanssa.”

”Mun kummitäti muuttui todella oudoksi sen jälkeen, kun kerroin hänelle tykkääväni myös tytöistä. Ei enää onnittele synttäreinä tai suostu keskustelemaan kanssani. On myös kertonut lapsilleen asiasta ja kieltänyt heitä viettämästä aikaa luonani.”

”Syrjinnän huomasin työpaikallani kun vanhemmat työkaverit välttelivät minulle puhumista ilman syytä. Myöhemmin selvisi että syynä oli homoseksuaalisuuteni. Toisessa firmassa toimitusjohtaja kertoi lähiesimiehelleni, että homoutta ei saa tuoda esiin asiakkaiden edessä, koska se saattaa ’karkottaa konservatiivisempaa väestöä’ ja heikentää liikevaihtoa.”

Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä, yhdenvertaisuus, pesojoonas, tampere, pispala, santalahti

Syrjintä

Syrjinnässä on kyse siitä, että henkilöä kohdellaan samanlaisessa tilanteessa huonommin kuin toisia yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Esimerkiksi, jos tarjoilija kieltäytyy palvelemasta henkilöä tämän etnisen alkuperän perusteella, on kyse lainvastaisesta syrjinnästä.  – Syrjinta.fi

Rakenteellinen syrjintä

Rakenteellisella syrjinnällä tarkoitetaan esimerkiksi yhteisöissä, instituutioissa, organisaatioissa ja valtioissa ilmeneviä syrjiviä käytänteitä, joiden vaikutukset ovat tarkoituksellisesti tai tahattomasti syrjiviä. – Politiikasta.fi

Normit syrjinnän mahdollistajana

Vallitsevat normit ylläpitävät syrjintää. Normit muodostuvat meidän olettamuksista, siitä millaisia ihmiset ovat, ja millaisia niiden tulisi olla. On asioita, joita pidämme hyväksyttyinä, toivottuina ja koemme ne ”normaaleiksi”. Näistä asioista syntyy normi – haluttu ajattelumalli ja toimintatapa, joista poikkeaminen nähdään kielteisenä. Suomessa on vahva heteronormi. Se ilmenee niin arkisissa kuin rakenteellisissa asioissa. Lapsille opetetaan, että tytöt tykkää pojista ja pojat tytöistä. Tutustuessani taannoin lähellä sijaitsevaan kuntosaliin, toivotettiin siellä myös tyttöystäväni tervetulleeksi. En edelleenkään pääse luovuttamaan verta, vaikka olen ollut parisuhteessa miehen kanssa reilun 2 vuotta, ilman että pidättäydyn seksistä vuoden. Kantasolurekisterissä on huutava pula miehistä, heteromiehistä.

Normien hyvä puoli on, että ne ilmaisevat myös mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Käyttäytymisnormit ohjaavat käytöstämme ja kulttuuriset normit taas luovat koheesiota ihmisryhmien sisällä. Ongelmalliseksi normit tulevat silloin, kun oletamme kaikkien sopeutuvan normeihin, pystyivät he niihin tai eivät.

Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä, yhdenvertaisuus, pesojoonas, tampere, pispala, santalahti
Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä, yhdenvertaisuus, pesojoonas, tampere, pispala, santalahti

Lainsäädäntöä pyritään jatkuvasti muuttamaan tasa-arvoisemmaksi. Muutoksen vanavedessä asenteet tosin muuttuvat jälkijunassa. Vaikka seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on kriminalisoitu aikoja sitten, ei tämä ole poistanut täysin syrjintää. Syrjintä ei aina ole tietoista pahan tekemistä, vaan voi tapahtua kuin huomaamatta, pohjautuen vallitseviin normeihin.

Heteronormi on yksi vallitseva normi yhteiskunnassamme ja sen tarkastelu vaatii kriittistä suhtautumista, jotta pystymme aidosti edistämään yhdenvertaisuutta. Perhe- ja parisuhde miellettiin pitkään naisen ja miehen väliseksi asiaksi, esimerkiksi Kelan tukia hakiessa. Opiskeluaikoina, jos asui samaa sukupuolta olevan kanssa, ei tarvinnut selitellä suhdetta kämppikseen, kun taas vastakkaista sukupuolta olevan kanssa joutui. Onneksi tästä on päästy eteenpäin ja tasa-arvoinen avioliittolakikin toi tarvittavia muutoksia etuuksiin.

Pelko syrjityksi tulemisesta voi johtaa siihen, ettei uskalleta olla aktiivisia toimijoita eri yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Voidaan jättää menemättä tai kertomatta jotain, mikä saattaisi asettaa ihmisen alttiiksi syrjinnälle. Tässä tullaankin kiperän tilanteen pariin: onko pelko syrjityksi tulemisesta syrjintää? Tähän jos jollain on antaa vastausta, kommentoi ihmeessä! Ehkä se on jonkinlaista passiivista syrjintää, jossa syrjijänä ei ole yksittäinen tekijä, vaan yleinen ilmapiiri. Toki tässä vaikuttaa myös kokijan historia, olettamukset ja pelot. Turvallisen ilmapiirin luominen on meidän kaikkien vastuulla. Tähän on hyvä kiinnittää jokaisen huomiota.

Tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan sekä eri sukupuolten tasapuolisia oikeuksia ja mahdollisuuksia että lopputulosten tasa-arvoa, kuten päätösten tekemistä kaikkien sukupuolten kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. – Tasa-arvoasiain neuvottelukunta

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. – Syrjinta.fi

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat jatkuvia tekoja

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pysyviä asioita, vaan niiden vaaliminen ja niihin pyrkiminen vaatii meiltä jatkuvia tekoja. Tarkkailua, herkkyyttä, puuttumista, kipeiden aiheiden esiin nostamista, omien asenteiden tarkastelua sekä epäkohtiin puuttumista. 

Juttelin taannoin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston kanssa tasa-arvosta ja seksuaalivähemmistöjen asemasta Suomessa. Kyselin heiltä, kuinka yleistä meillä on syrjintä seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Tarkkaa vastausta oli vaikea sanoa, sillä syrjintäkokemusten aliraportointi on iso ongelma. Tulisi saada selville missä, kuinka paljon ja miten syrjintää tapahtuu, jotta saataisiin kattavampi kuva kokonaisuudesta. He myös muistuttivat, jos syrjintään ei puututa, todennäköisesti se jatkuu. Kun viranomaisille saadaan tieto syrjinnästä, pystyvät he puuttumaan tähän kohdennetuilla toimenpiteillä sekä yksilöllä on tällöin pääsy oikeuksiinsa yhdenvertaisena kansalaisena. 

Tiedostan monia omia oikeuksiani kansalaisena ja koen ymmärtäväni, jos minua kohdellaan epätasa-arvoisesti. Mutta mitään varmuutta minulla ei ole, mitä tehdä, jos koen syrjintää. Kun parikymppisenä en tullut valituksi kaupan ”kassatädiksi”, johtuen iästäni ja sukupuolestani, menin hämilleni. Olin opiskelijana aivan liian epävarma investointi kaupalle, jonka tuolloinen liikevaihto oli noin 9 miljardia. Tehtävään haettiin yli 45-vuotiasta naista, perheen jo perustanutta, tasapainoista yksilöä. Tiesin tulleeni syrjityksi sukupuoleni ja ikäni takia, koska tämä sanottiin ääneen minulle. Sitä ei edes peitelty.

Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä, yhdenvertaisuus, pesojoonas, tampere, pispala, santalahti

Ilmoitin tästä tapauksesta yrityksen pääkonttorille, koska perhepiiristäni löytyi kyseisen kaupan pääkonttorissa töitä tekevä tuttu. Muussa tapauksessa tämä olisi jäänyt tähän, koska mitä yksi ihminen voi tehdä isoa yritystä vastaan, ja miksi haluaisin mennä työpaikkaan, jossa esihenkilön ajatusmaailma on tällä tasolla. Veikkaan, että aika moni muukin on ollut vastaavanlaisissa tilanteissa ja antanut asian vain olla.

Monesti syrjintätapaukset eivät suinkaan ole näin selkeitä ja räävittömiä kuin omalla kohdallani. Harva varmastikaan sanoo ääneen, ettemme vuokraa asuntoja homoille tai vammaisille. Toisinaan voi kokea syrjityksi tulemista, vaikka tätä ei suoranaisesti sanota ääneen tai osoiteta erikseen. Tällaisten tapausten käsitteleminen, kun kyseessä on tunne syrjityksi tulemisesta, on haastavampi todentaa todeksi. Ja toisaalta, sitä voi itse kompastua ajattelemaan asenteellisesti, niin että jokin vastoinkäyminen liittyisi juurikin omaan homouteen, vaikkei vastapuoli edes tietäisi seksuaalista suuntautumista. Tämän takia onkin parempi kysyä apua aina viranomaisilta kuin jäädä yksin asian kanssa.

Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä, yhdenvertaisuus, pesojoonas, tampere, pispala

Mitä tehdä, jos kohtaa syrjintää? 

Sen sijaan, että jäisi itse miettimään onko tullut syrjityksi vai ei, on meillä useita viranomaistahoja, joilta saa aina neuvoja ja näkemystä. Näiden eri toimijoiden tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä puuttua syrjintään. Yksi näistä on yhdenvertaisuusvaltuutettu. Hänen puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää. Syrjinnän perusteita voi olla ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee taas tasa-arvovaltuutettu.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle voit tehdä kirjallisen yhteydenoton tai olla suoraan puhelimitse yhteydessä, jos epäilee syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun työ on antaa neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä osapuolten välillä, kouluttamista, tiedon keräämistä sekä lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin vaikuttamista. Älä myöskään emmi olla heihin yhteydessä, jos yhtään mieti. He palvelevat maksutta sinua. 

Jos taas koet syrjintää minun laillani työpaikalla, kannattaa alkuun olla yhteydessä ammattiliiton luottamushenkilöön. Voit myös olla yhteydessä tasa-arvovaltuuteettuun, jonka neuvonta on maksutonta. Heidän kautta saa varmasti tukea syrjinnän puuttumiseen ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin. Jos et ole aivan varma syrjitäänkö sinua, voit aina kysyä heiltä näkemystä tähän.

Molempiin tahoihin voi olla yhteydessä, jos epäilet syrjintään vaikka itse et olisi syrjitty. Ei ole pelkästään syrjityn tehtävä puuttua syrjintään, vaan se on meidän kaikkien tehtävä. Vierestä seuraaminen on hiljaista syrjinnän hyväksymistä, mikä voi vaikuttaa koko yhteisöön.

Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä, yhdenvertaisuus, pesojoonas

Mitä enemmän saamme tietoa syrjinnästä ja sen eri muodoista sitä paremmin viranomaiset osaavat kohdentaa toimintaansa. Aliraportoiminen jättää arvailun varaan missä ja miten syrjintää tapahtuu. Yksi syy jättää tekemättä syrjintäilmoitusta on tiedonpuute. Toivonkin tämän kirjoituksen lisäävän tietoutta yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä sekä madaltavan kynnystä tehdä ilmoitus.

Tästä pääset yhdenvertaisuusvaltuutetun kirjalliseen yhteydenottoon ilmoittamaan mahdollisesta syrjintätapauksesta. Vinkatkaa ihmeessä ystäville tai työkavereille näistä kahdesta eri tahosta, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetuista.

Muista, et ole yksin syrjinnän kanssa!

Ps. Jos kiinnostaa lukea homoparien oikeuksista ja mahdollisuuksista perustaa perhe, lue myös Setan kanssa tehty Q&A aiheesta.