Kyselin aikaisemmin Snapchatin puolella vinkkejä muovittomampaan arkeen. Ajatus tästä lähti liikenteeseen, kun huomasin taluttavani tiuhaan tahtiin täyttä roskapussia roskakatokseen heitettäväksi. Roskaa vain tuli ja tuli. Jotenkin sitä on vain elänyt siinä kuplassa, että roskaa nyt kuuluu vain tulla. Ja näinhän asian laita onkin, mutta missä määrin.
Nyt kun kirjoitan tätä tekstiä, ymmärrän olevani aika noviisi kierrättäjä. Olin ennen siinä uskossa, että olen keskivertoa parempi kierrättäjä ja tietoisempi kuluttaja kuin muut. Monesti luulemme vähän liikoja itsestämme, niin tälläkin kertaa. Yllätyin kuinka haastavaa on olla tietoinen kuluttaja. Toisinaan luulet tietäväsi mikä on oikein ja mikä ei, kunnes joku kertoo uusimmista tutkimustuloksista ja omat käsityksesi oikeasta muuttuvat hetkessä vääriksi. Hyvä esimerkki on biohajoavat pussit. Luulin niiden olevan todellinen ekoteko, mutta hetken googlettelun jälkeen, kyseessä onkin vain onnistunut viherpesu yrityksiltä. Toki biohajoavat muovipussit ovat ekologisempi vaihtoehto kuin perinteinen muovipussi, mutta siltikin saatanasta seuraava.
Sainkin Snapchatissä muutamia erittäin hyviä vinkkejä muovittomampaan elämään, kiitos niistä. Suurempi viestimäärä kuitenkin koski tietämättömyyttä: ”Tätä samaa mietin, miten pystyisin omalta osaltani vähentämään muovin määrää?” Samaistuin moneen teistä. Aika untuvikkoja tunnumme moni olevan tämän asian suhteen. Samaan aikaan uutisissa kerrottiin lohdutonta sanomaa: Suomalaiset ovat Euroopan laiskimpia kierrättäjiä! Tässä vaiheessa viimeistään tunsin piston sydämessäni.
Jostain ja joskus eli nyt ja tästä hetkestä, on aika aloittaa tämä savotta muovittomammasta arjesta. Mutta mitä tekoja voin sitten tehdä omassa pienessä yksiössäni jätteen minimoimiseen? Aloin tutkimaan omia kulutustottumuksia ja pakotin itseni kiinnittämään huomiota omaan roskakoriini, mitä kaikkea sieltä oikein löytyy. Mistä roskat tulevat ja ovatko ne tarpeellisia. Muutos kuin muutos lähtee aina liikenteeseen tiedostamisesta. Joskus tieto saattaa tulla ulkoapäin, toisinaan oivaltaminen vaatii aikaa, tilaa ja ärsykkeitä. Itselleni ehkä suurin juttu oli nimenomaan kyseenalaistaa ne omat tavat toimia ja ajatella. Aika paljon arjessamme on sellaisia pieniä turhakkeita, asioita, joita vain käytämme sen takia, että ne tuovat helpoutta ja mukavuutta arkeemme.
Kulutustottumuksien muuttamisen ytimessä on kuluttamisen vähentäminen. Neljä kuukautta 14 kiloisen rinkan kanssa kun matkusti, huomasi kuinka vähällä sitä oikeastaan pärjääkään. Miksi ihmeessä haalin sitten tavaroita nurkkiini? Miksi häkkivarastoni on pullollaan tavaraa, joita tuskin käytän? Luin joskus Suomen Kuvalehdestä, että suurin osa, olisko ollut noin 80% asioista, joita omistamme, eivät ole aktiivisessa käytössämme. Kelatkaa, omistetaan järkyttävä määrä tavaraa vain omistamisen ilosta, emmekä edes käytä niitä. Miksi? Miksi kaapistani löytyy kolme erilaista farkkutakkia? Miksi omistan yhdeksän kahvikuppia, 30 paria sukkia, 4 aurinkolasit… Kyse ei ole tarpeista, vaan haluista.
Muutoksien kannattaa alkuun olla aika pieniä, niin ainakin itse koen. Helposti arkeen sovitettavissa olevia. Ymmärrettäviä ja vähän energiaa vieviä. Ajattelin jakaa teille omat arkiset pienet muutokset, joilla itse olen pystynyt vähentämään rutkasti muovin ja roskan määrää omassa kotitaloudessani.
Ruokakassi -palvelu
Yksi suurimmista muoviroskan vähentäjistä on ollut Anton&Antonin ruokakassi-palvelu. Kassiin on mitoitettu tismalleen kaikki tarvittava määrä raaka-aineita, mitä tarvitsen kolmen päivän ruokien tekemiseen. Hedelmät ja vihannekset ovat useimmiten ilman muoveja, joka tuntuu olevan mahdottomuus lähi-Alepassa vierailuun verrattuna. Ruokahävikin määrä minimoituu, kun kassista löytyy juuri sopiva määrä safka-aineksia.
Kauppakassissa tulee aika harvoin paksussa muovissa olevia lihatuotteita, jotka ainakin itselläni täyttivät hetkessä roskiksen. Toki olen myöskin vähentänyt lihan kulutusta, jolloin muovin määrä on luonnollisesti vähentynyt kun tilalle on tullut kasviksia ja juureksia.
Palasaippua ja -hoitoaine
Löysin Uudesta-Seelannista tuliaisena itselleni palashampoota ja -hoitoainetta sekä kasvojenpesuun sopivan palasaippuan. Aivan killereitä! Tuotteet ovat luonnonkosmetiikkaa, eikä niistä myöskään löydy mikromuoveja. Palashampoo toimii myös sheivausvaahtona, jolloinka en tarvitse enää erikseen Gilletten partavaahtoa kainaloideni ajelemiseen. Paladeodorantteja on kanssa tullut vastaan, mutta ajatus deodorantista, joka ei ole suojattuna, tuntuu vielä jotenkin ällölle ja epähygieeniselle. Ehkä tulevaisuudessa siirryn siihen. Näiden palojen avulla roskapussista ei enää löydy isoja ja paksua muovia olevia puteleita. Keltakaa, kuinka kertakäyttöisiä nekin putelit ovat.
Turhakkeet
Korvatopsit ovat hyvä esimerkki tuotteesta, joka on täysin tarpeeton, kertakäyttöinen tavara, jonka pystyy korvaamaan korvapumpulla, joita löytyy apteekista. Toki korvapumppu on muovinen mutta sen käyttöikä on kestävämmällä pohjalla kuin korvapuikkojen. Kyse on pienestä käyttöesineestä, joka ei suoranaisesti roskapussia täytä, mutta tämän kaltaisista yksittäisista kertakäyttötuotteista luopuminen vähentää pitkässä juoksussa paskan määrää roskiksessa. Naamanpesuvanut menevät samaan kastiin, kertokäyttöveitset, -haarukat, -mukit yms ovat kaikki korvattavassi olevia asioita. You name it! Löydät varmasti lisää näitä kotoasi.
Ketsotuotteet
Rätit, tiskiharjat, kauppakassit, hedelmäpussit… Onhan näitä. Listaa voisi jatkaa varmasti pidemmällekin. Sitä pohtii miksei sitä ole aikaisemmin siirtynyt kestotuotteiden pariin? Onko kertakäyttökulttuuri tullut niin vahvasti osaksi käyttäytymistäni, etten edes huomaa tätä? Tai sitten kyse on jälleen kerran laiskuudesta.
Kestohedelmäpussien metsästäminen ottikin oman aikansa. Helsingissä Anne’s Past Present -kaupasta löytyy blogimaailmasta tuttuja verkkokasseja, jotka kelpaavat hedelmille ja vihanneksille myös. Kestokassin avulla olen pystynyt luopumaan täysin kaupan pienistä muovipusseista, joita tuli vähintäänkin viisi kappaletta per reissu himaan. Täysin turhaa roskaa!
Huuhteluaine
Olen luullut, että huuhteluaine olisi jotenkin oleellinen osa pyykipesua kunnes tarpeeksi moni on kertonut sen olevan ainoastaan tuomassa kivaa hentoa suomalaisen koivumetsän tuoksua ja pehmeyttä vaatteisiin. Miksen voisi elää ilman tuota tuoksua ja mennä lähimetsään haistelemaan ja halailemaan koivuja? Pyykinpesunesteen vaihdoin muovipullosta takaisin pyykinpesujauheeseen, joka on pakattuna pahviin. Pieni muutos mutta jälleen kerran yksi purkki vähemmän kierrätettäväksi.
Vaikka huuhteluaineettomuus ei nyt sinällään ole mikään iso ekoteko, niin tässäkin ajatuksena juuri se, että tarvitsemmeko kaikkia näitä ”arjen luksustuotteita”, vai voisimmeko yksinkertaistaa elämäämme ja ”tyytyä” vähempään.
Lihan vähentäminen
Yksi yllättä, tai no ei se enää niin yllätävä ole, muovin kasaaja on lihatuotteiden pakkausmateriaalit. Vedin valehtelematta vielä vuosi sitten viisi pakettia jauhelihaa viikossa. Ihan vain jauhelihan ilosta. En edes ajatellut silloin kuinka paljon jauhelihapakkaukset täyttivät roskalaatikkoani. Nyt en ole enää vuoteen ostanut jauhelihaa ja kaskummaa, roskis ei ole enää täyttynyt samaan tahtiin. Muutenkin olen yrittänyt siirtyä enemmissä määrin kasvisperäisten tuotteiden maailmaan, jolloinka esimerkiksi tofusta tuleva roskanmäärä on huomattavasti pienempi kuin kanasuikaleista tuleva. Toki jos ostaa lihat lihatiskiltä, on pakkausmateriaalin määrä vähäistä.
Aika pieniä juttujahan nämä ovat, mutta jostain sitä on lähdettä liikenteeseen. Välillä turhauttaa oikein urakalla, kun olen kaupassa käyttänyt minuutti tolkulla aikaa muovittomien vaihtoehtojen löytämiseen ja yhdessä hetkessä nappaan kassahihnalle hetken mielijohteesta muutaman makeisen muovikääreessä. Sitä hetkellisesti miettii, että onko tässä hevon #€%& mitään järkeä. Kunnes muistaa olla armollinen itseään kohtaan. Muutos on hitaampaan kuin nopeaa.
Itse olen aloittanut näistä esimerkeistä oman roskalaatikkoni remontin. Toki suurin tekijä on ollut havatuminen tilanteeseen ja asioiden tiedostaminen, jolloin on alkanut pohtimaan kaupassa omia valintoja. Seuraavana remonttiin menee itse roska- ja biojätebussit, jotka muuttuvat muovista paperiin. Semisti ällöttää ajatus paperisesta biojätekassista, mutta uskon, etten kuole siihen.
Tiedostamiseen liittyen, suosittelen kuuntelemaan HS Aamusauna podcastin, joka avasi itselleni käsitystä suomalaisesta jätehuollosta. En ole ajatellutkaan, että välillä muovi voisikin olla parempi vaihtoehto kuin monikerroksiset pakkaukset, joissa on usempaa eri raaka-ainetta. Hyvänä esimerkkinä tästä Slurpin muoviin pakatut kahvit, jotka ovat ekologisempia kuin moni muu kahvihyllyllä oleva pakkaus.
Kerron itselleni jatkuvasti mantraa, että pienistä teoista ja muutoksista syntyy vuosien saatossa isoja ja vaikuttavia virtauksia. Ehkä semi naivi ajatus, mutta jostain se on tässäkin lähdettävä liikenteeseen. Jotenka, #Pieniätekoja!
Millaisia muutoksia sulla on ollut muovittomamman arjen pariin? Olisi nasta kuulla lisää vinkkejä. Kommentoi tai postaa Instagramiin #pieniätekoja millaisia ratkaisuja sä olet tehnyt muovin vähentämisen suhteen.
P.S. Sanon tämän itse ääneen, jonka moni kriittinen lukija (oikeutetustikin) saattaa sanoa. Todellisuudessa yhdelläkään kestorätillä tai -kassilla ei ole mitään merkitystä iso kuvassa, kun olen matkustellut kolmasosan vuodesta maailmalla. Lentojen aiheuttamat päästöt ovat valtavat verrattuina muovin aiheuttamiin. Ehkä tätä kirjoitusta voisi tarkastella enempi kierrättämisen näkövinkkelistä kuin ilmastonmuutoksen, jotka toki molemmat liittyvät vahvasti toisiinsa.
P.S.2 Ennen viikossa saattoi tulla parikin roskapussia sekajätettä ja pussi biojätettä. Nykyään biojäte vaihtuu kerta viikkoon jo pelkästään hajun vuoksi ja sekajäteastia tulee vaihdettua kerta viikkoon kanssa. Muutosta on siis tapahtunut 2 kuukauden aikana jo.
P.S.3 Vielä vikana, tsiigaa Instasta @nollahukka! Täynnä arjen vinkkejä muovittomampaan elämään.
Kuvat: Viena K
Jos joku on vailla vielä kesto-hevipusseja, niin niitä saa nykyään ihan kaikista s-kauppojen heviosastoilta 80sentillä 🙂 myös siis sieltä lähi-alepasta.ehdottomasti myös muovin kierrätys olis fiksua. Meidän taloyhtiössä päädyttiin hommaamaan oma muovinkeräysroskis ja se on jatkuvasti täynnä! Ja sekajätteet vähemmän täysiä kuin ennen.
Toinen helppo tapa vaihtaa hammasharja bambuharjaa. Omani ostin halpahallista mutta olen nähnyt myös prismassa myytävän näitä!
Ihan mahtavaa, että oot innostunut ajattelemaan näitä ja puhut kertakäyttökulttuurista sun yleisölle ? Zero waste -jutuissa ajattelutavan muutos on se kaiken ydin! Se, että kyseenalaistaa omat tapansa ja kaiken sen markkinoinnin, joka kertoo mitä kaikkea me "tarvitaan". On myös hienoa että tiedostat lentämisen vaikutukset. Se on jo ihan oma tarinansa. 😀 Uskaltaisin kuitenkin olla eri mieltä siitä, että kestorätillä tai kestohedelmäpusseilla ei oo mitään merkitystä isossa kuvassa. Ehkä päästöjen kannalta ei, mutta meillä yksittäisillä ihmisillä on tärkeä rooli kulttuurin muuttamisessa. Tällä hetkellä on vielä ihan perus käyttää take away -kuppia sen kymmenen minuuttia ja sitten heittää pois, kun omaan mukiin pyytäminen voi tuntua vielä omituiselta tai vaikealta. Se on vähän vastavirtaan uimista. Mutta sitkeästi tekemällä "normien" vastaisesti asenteet ja tavat saadaan muuttumaan ?
P.S. Jos oot kiinnostunut, tsekkaa meidän uusi Zero Waste Finland ry -yhdistys, jossa pyritään ekana vuonna pureutumaan nimenomaan kertakäyttökulttuuriin 🙂 Aletaan ottamaan jäseniä loppukesästä/alkusyksystä. https://www.facebook.com/zerowastefinlandry/
Hei kiitti kommenteista!
Emilia: ehkä semisti kärjistän tuossa tuota. Toki yksilön liikkeistä voi lähteä ja lähteekin isommat aallot liikenteeseen. Ja politiikkakin on ihmisten ajamaan peliä eikä vain sanahölinää. Ehkä kömpelösti tolla kommentilla viittaan lainsäädäntöön. Sen avulla saadaan isoja muutoksia aikaan. Mäpä käyn tsiigaamassa ton yhdistyksen, dänks!
Ihan superia, että oot lähteny miettimään kulustusta ja roskan määrää! Oon tällä hetkellä samoilla ajatuksilla ja vasta alkanut ymmärtämään omaa tietämättömyyttä ja laiskuutta kierrätyksen ja kulutuksen suhteen. Voin samaistua niin suhun. Toisaalta tuntuu ettei tällä omalla yrittämisellä oo vaikutusta, mutta on sillä todellisuudessa. Muutos tapahtuu hitaasti. Lisäksi meidän kulttuurissa suositaan kertakäyttöisiä tuotteita, mikä hankaloittaa toisinaan. Yksi pieni teko kerrallaan parempaan suuntaan. 🙂