Tiedätte varmasti sen inspiraatiolauseen “Your home where is where your hotel room is”? Oma kotini tosiaan löytyy nykyään Jätkäsaaresta, hotelli Clarionista. En vieläkään ihan käsitä, että asun hotellissa. Säikähdän yhä aamuisin maisemia, jotka avautuvat suoraan sängystäni Helsingin ylle. Sanottakoon, että auringon nousut ovat olleet aika eeppisiä viime päivinä.

Tosiaan muutin helmikuun 1. päivänä hotelliin vuodeksi. Kyseessä on Clarionin ja Ping Helsingin vaikuttajamarkkinointi kampanja, johon meikä valittiin kaikkien hakijoiden joukosta. Asun siis tulevan vuoden kirjaimellisesti hotellissa, nauttien kaikista palveluista, joita on tarjolla. 

Projektin alkuvaiheista asti Clarionin väki painotti, että hotellihuoneesta lähdetään tekemään kotia minulle. Minun näköistäni kotia. Yksi ehdoistani oli, että saan ottaa kaikki 40 huonekasviani mukaani – ja kasvithan lähtivät mukaan. Clarionin väki yhdessä Kekkilän kanssa toden teolla innostuivat vihreästä harrastuksestani ja hankkivat minulle oman kylvöalustan keväälle, joten kohta päästään laittamaan kädet multaan. Ah, omat tuoreet yrtit, onko mitään kesäisempää juttua? No ehkä terassioluet ja rusketusrajat, varpaiden dippailu laiturilta ja pitkäksi venyneet baari-illat sekä mansikat. 

Huoneen kiinteään kalustukseen kuuluu sänky (sisältäen maailman muhkeimman tyynyn. Melkein varaisin yhden yön Clarionista pelkästään noiden tyynyjen takia), työpöytä, jääkaappi ja mikro eli keittiö ja Vitran Eames-nojatuoli sekä Trienna-sohvapöytä. Omasta takaa otin matkaani entisen taloyhtiön roskakatokseen hylätyn tarjoilukärryn, vaaterekin ja vartalopeilin. Laskutilaa löytyy tällä hetkellä rajoitetusti, joten metsästyksessä on sivupöytä työpöydän viereen. Maaliskuun agendalla onkin koluta kierrätyskeskukset ja erilaiset Facebook-ryhmät läpi ja löytää sopiva pöytä kotiini. Mitään väliaikaisratkaisua en halua ostaa, vaan löytää pöytä, jolle on käyttöä myös seuraavassa kodissani.

Halusin ottaa muitakin itselleni tärkeitä asioita mukaan kuin ainoastaan viherkasvit, jotta hotellihuoneesta tulisi mahdollisimman kotoisa ja turvallisen tuntuinen. Aika pienistä asioistahan se koti kuitenkin muodostuu. Pienistä tavaroista, joilla jokaisella on joku muisto kerrottavanaan tai muuten vaan ovat tärkeitä minulle. 

Monille arkinen asia kodin sisustuksessa on taulutelevisio. Itse en ole omistanut TV vuosiin. Luovuin siitä, kun valmistuin korkeakoulusta eli viitisen vuotta sitten. Mietin jo edelliseen asuntooni television ostamista, mutta neliöt ja seinätila olivat kortilla, joten en koskaan päätynyt moiseen hankintaan. Läppärin näytöltä ohjelmien ja elokuvien tuijottaminen ei ole imaissut allekirjoittanut mukaansa, ei sitten lainkaan. Kuluneen viikon aikana olen ahminut jo kolme elokuvaa ja jonossa on seuraavana Oscar-gaala.

Entisen kotini mustaa puhuva kylpyhuone on vaihtunut kaksi kertaa isompaan ja huomattavasti valoisampaan versioon. Rakastan koko seinän kokoista peiliä, joka tuplaa tilan tunnun. Olisin halunnut entiseen asuntooni samanlaisen, mutta peilin hankkiminen jäi ajan kuluessa.

Kylpyammetta en ehkä omaan asuntooni ensisijaisesti ottaisi, sillä suihkussa käyminen on aina omanlaisensa suoritus siinä. Nyt olen hoitanut suihkuttelun pitkälti Clarionin ylimmässä kerroksessa, jossa sijaitsee hulppeat saunatilat sekä ulkouima-allas. Koko hotellin ehdoton suosikkini on saunatilat, josta avautuu maisemat suoraan Jätkäsaaren ylle pitkälti Lauttasaareen asti. Kylpyammeellekin on paikkansa. Se toimii erinomaisena perjantai-illan rentouttajana, kun haluaa huuhtoa kiireisen viikon huolet ja hiet viemäristä alas kylpypommilla marinoituna. 

Kotini ei ihan vielä taivu parhaalla mahdollisella tavalla kevyeen kokkailuun. Laskutilan määrä on rajallinen, joten pientä kikkailua joutuu ruoanlaiton suhteen tekemään. Uskon lisäpöydän ratkaisevan tämän haasteen, mutta siihen asti nautin juuri uudistuneen Kitchen & Tablen menusta oikein urakalla.

Kierrättäminen herätti kiinnostusta Instagramin puolella. ”Miten hoidat nyt kierrätyksen, kun asut hotellissa?” Tähän pulmaan sain apua Niimaarilta, joka lähetti minulle monikäyttöisen kierrätysaseman, Ecosmolin. Upea Harri Koskisen suunnittelema laatikko löysi saman tien paikkansa kodissani. Tykkään siitä, että lajittelukeskus on tyylikäs, siinä missä muutkin huonekalut. Kirjoitan Ecosmolista ja kierrättämisestä myöhemmin lisää teille.

Kaiken kaikkiaan olen rakastunut asuntoni fiilikseen ja valon määrään sekä tilantunteeseen. Kasvini kylpevät suorastaan valossa, joten uskon tämän diilin olleen heillekin suotuisa. Korkea huonekorkeus antaa tilaa uudella tapaa ajattelulle ja sängyssä pomppimiseen. Pakko kai se on sanoa ääneen, että nyt jo mietityttää ensi vuosi: Miten raaskin luopua näistä puitteista?

Mitä mieltä olette, tunnistatteko hotellihuoneeksi kotiania?

Lue edellinenLue seuraava

17 kommenttia

17
  1. Mistä tuo kapea musta metallihylly on löytynyt? Etsin juuri tuollaista omille kasveille kun alkaa lattiatila käydä vähiin 😅

  2. Ihanan näköistä!

    Olisi kiva kuulla miten hoidat kasvojasi ja mitkä lajit ovat suosikkisi/helppohoitoisimmat yms! Olen muuttamassa itsekin ja haluan vuoraya tulevan kodin kasveihin, eli vinkit tulisi käyttöön 🙂

    1. Moikka! Kasvojen hoidosta on tulossa vinkkejä piakkoin, mutta kasvien hoidosta en olekaan vielä ajatellut kirjoittaa. Lisätään listalle tämä ja kohtahan sitä pitää multaa alkaa vaihtamaan kasveille. 🙂

  3. Vaikka hotellissa asumisesta ei tuossa mittakaavassa olekaan kokemusta, niin täytyy kompata, että korkea huonekorkeus ja luonnonvalo ovat kyllä omiaan tukemaan ajatuksen kulkua ja jaksamista. Sekä tietysti viherkasvit! Kotisi on viihtyisä ja seuraan mielenkiinnolla, miten hotelliseikkailusi jatkuu. Mahtavaa alkavaa kevättä!

  4. Hei mikä toi ihana vihreä marmoriasia on? Ja mistä? Upea! Tarjoilukärryn alkuperästä ei varmaa tietoa jos se on roskakatoksesta? Ei sattus lukee merkkiä tai mitään?

    1. Toi marmoriasia on leikkuulauta ja oliskohan Granitista. Kärryssä ei tosiaan ole mitään tuntomerkkejä, harmi.

  5. Niin random juttu tämä hotelliin muuttaminen kerta kaikkiaan! Mutta näyttää siis todella upealta kalustuksineen, huonekasviviidakkoineen ja auringonnousumaisemineen päivineen, eihän tätä kuvastoa voi muuta kuin ihailla! Mikä tässä uudessa elämäntyylissä erityisesti kiinnostaa on vuorovaikutus hotelliväen (sekä vieraiden että henkilökunnan) kanssa; hengaatko säännöllisesti esim. allasosastolla muiden hotellin asukkaiden kanssa? Miltä tuntuu kun vieraat vaihtuvat koko ajan (ahdistaako esim. jatkuva small talkaaminen ja tutustumisen jatkuva uudelleen aloittaminen ’naapurien’ kanssa)? Entä miltä tuntuu törmätä samoihin henkilökunnan tyyppeihin vähän väliä ( ja minkälainen ylipäätään on pitkäaikaisen hotelliasukkaan ja -asiakaspalvelijan välinen suhde)? Onko hotellissa muitakin ’influencer’-asiakkaita sinun lisäksesi, ja onko tämäntyyppinen vaikuttajamarkkinointi kuinka yleistä Suomessa/muualla maailmassa? Koetko, että hotellissa on mahdollista viettää halutessaan yksityistä elämää?

    1. Moikka Maria ja kiitos kommentista.

      Saunaosastolla tulee käytyä melkein päivittäin. Saunanlauteilla kuulee kaikenlaisia tarinoita ja kohtaa erilaisia kulttuureja. Nuo hetket ovat ainakin tähän asti olleet kaikista mieleenpainuvimpia. En ole ajatellut tuota lainkaan, että naapurit vaihtuvat. Ehkä juuri sen takia, että lähtökohta kaikelle on jatkuva vaihtuvuus. Henkilökunnan kanssa ollaan enempi työkavereita. Asukkaan näkövinkkelistä katsottuna niin rakastan sitä, kun joku toivottaa hyvät huomenet ja kyselee kuulumisia. Juuri niitä asioita, joita toivoisin rappukäytävällä muutenkin käytävän. Tuntuu hassulle, että edellisessä kodissani, kerrostalossa, en tuntenut lainkaan seinänaapureitani. Vietän ison osan ajasta kotona ja minulla ei ole mitään käsitystä ketä seinän toisella puolella asuu. Mun makuun jotenkin harmillinen asetelma, kuinka yksilökeskeistä meidän asuminen on. Rakastan yhteisöllisyyttä.

      Hotellielämässä on tiettyjä yksityisyyttä rajoittavia tekijöitä verrattuna tavalliseen elämään vuokra- tai omistusasunnossa. Tästä esimerkkinä ympäri vuorokautinen vastaanotto. Oman huoneeni sisällä kuitenkin yksityisyydessä päästään melkein samaan pisteeseen kuin missä tahansa.

      Tämän tyyppiseen vaikuttajamarkkinointiin ollaan varmaankin enempi menossa. Lyhyille kampanjoille on kanssa paikkansa. Tämän tyyppinen yhteistyö mahdollistaa syvemmän suhteen vaikuttajan ja yrityksen välille, jolloin kyse ei välttämättä enää ole markkinoinnista vaan rinnalle tulee palvelumuotoilu.

  6. Noi kasvit kyllä tekee hotellihuoneestakin niin kodikkaan! Mulla on viha-rakkaus -suhde kasveihin. Ja kissa. Ne kasvit, mitkä ei satu olemaan myrkyllisiä kissoille (oikeasti olin yllättynyt kuinka moni huonekasvi on myrkyllinen) kupsahtaa joko mun toimestani, tai jos selviää meitsin käsittelyssä, sen kissan toimesta. Kadehdin ihmisiä, joilla on viherpeukalo 😀

    1. ahhahaha hahah ymmärrän täysin suhteesi luonteen. En sano, että itekään mikään viherpeukalo olen. Luonnollinen poistuma se käy meikänkin kasveille. Mutta toivottavasti ajan myötä oppii ymmärtämään kasveja paremmin.

  7. Ei hitto näyttää kyllä hyvältä ja noi siun kasvit tulee niin kukoistamaan tosta valon määrästä. ❤

    Nyt tuli kyllä jotenkin pakottava tarve hankkia muutama uusi kasvi taas omaankin kotiin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *