Viime viikolla mietimme työporukalla, mitä tai millaisia asioita saatamme paheksua tulevaisuudessa, vuonna 2030. Spekuloimme ja loimme erilaisia tulevaisuuden kuvia. Lihansyönti, kotieläimet, ruokahävikki, yksityisautoilu keskusta-alueella ja pikamuoti nousivat paheksuttujen asioiden listalle. Tuolle listalle, jossa esimerkiksi sisällä tupakoiminen aikoinaan oli.

Ruokahävikki on varmastikin asia, jota tulemme paheksumaan ja toivottavasti hyvinkin pian jo. Maailmassa syntyy arvioiden mukaan ruokahävikkiä noin 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Euroopan unionin alueella luku on noin 88 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä tarkoittaa vuodessa henkeä kohden 173 kiloa. Hintalappu tälle hukatulle ruoalle on noin 143 miljardia euroa, ilmastovaikutuksia unohtamatta. 

Suomessa ruokahävikin määrä on noin 450 miljoonaa kiloa, joka tarkoittaa, että hukkaan heitetään 82 kiloa sapuskaa henkeä kohden vuodessa. Puhutaan järjettömistä määristä syömäkelpoista ruokaa. Välillä tuntuu, että ruoan roskiin heittäminen on jo niin arkipäiväistä, että se koetaan jopa osittain hyväksyttäväksi asiaksi. Suomessa suurin osa ruokahävikistä Suomessa syntyy kotitalouksista. Jokainen suomalainen heittää keskimäärin 24 kiloa vuodessa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Siis, sinä ja minä heitämme keskimäärin tuon verran ruokaa menemään.

Herätys! Ruokahävikki kuriin!

Olen viimeisten kuukausien ajan ihmetellyt, kuinka paljon ihmiset jättävät aamupalalla lautasille ruokaa. Pahimmissa tapauksissa hylätyiltä lautasilta löytyy valmiiksi voidellut leivät, isot kasat pannukakkuja hillovuorella ja kulhollinen koskematonta puuroa. Kaikki tämä on syömäkelpoista ja arvokasta ruokaa.

Buffet-pöydät tuntuvat olevan meille ihmisille jonkinlainen testi, joka iskee syvältä kumpuavaan tunteeseen nälkään nääntymisen pelosta tai sitten vain ajatuksesta ”kun kerran olen maksanut, teen myös mitä huvittaa.” Buffet-pöydän ehdoton hyvä puoli on, että kuka tahansa pystyy ottamaan juuri itselleen sopivan määrän ruokaa ja vielä santsaamaan, jos siltä tuntuu. Tämä on hyvä muistaa!

Juttelin Clarionin keittiöpäälliköiden Katja Elorannan ja Mikko Hämäläisen kanssa hävikistä ja sen syntymisestä Clarionin hotelleissa. Clarionissaruokahävikin vähentämiseen vaikutetaan parhaiten yhdessä asiakkaiden kanssa, mutta toki keittiön puolellakin tehdään valtavasti töitä hävikin minimoimiseen. Hävikin vähentämisen keinoja ovat muun muassa oikeanlainen viestintä, korkea jatkojalostus, suunnittelu sekä tiedostaminen, mistä hävikki koostuu. 

Miten näitä ammattikeittiön oppeja voisi jokainen meistä hyödyntää kotikeittiön puolella? 

Keittiöpäällikön vinkit hävikin vähentämiseen

1. Suunnittele, suunnitelle ja suunnittele

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” toimii tässäkin yhteydessä. Kauppalistan tekeminen sekä viikon menun suunnitteleminen, mahdollistavat tehokkaan ajankäytön, mutta ennen kaikkea vähentää heräteostosten tekemistä. 

Samalla pystyy miettimään, kuinka lounaalta ylijääneitä raaka-aineita voi hyödyntää esimerkiksi illallisella eri muodossa. Esimerkiksi lounaalla kasvissosekeitosta ylijääneet porkkanat voi hyödyntää päivällisellä padassa.

2. Jatkojalosta

Hävikkimehu, tomaattihilloke, drinkkien koristeet ja munakokkeli ovat osa Clarionin aamupalatuotteiden jatkojalostuksen tuotoksia. Oman kotikeittiöni suosikki on viikonloppuisin valmistuva sekametelisoppa, johon laitan jääkaapista löytyvät jämäpalat yhdeksi kokonaisuudeksi. Nahistuneet vihannekset ja kasvikset voi toki hyödyntää esimerkiksi pataruokiin tai pikkelöidä ne. Grilliruokakauden ollessa jo ovella, pikkelöidyt kasvikset ja vihannekset ovat oiva lisuke makkaran tai vakkaran kylkeen.

Kyse on aika pienistä asioista, kuten sitrushedelmien kuorien käyttämisestä mehujen tai drinkkien koristeena roskiin heittämisen sijaan. Itse koen, että nämä ovat juurikin niitä isoja tekoja kohti suurempaa ajattelun muutosta. Nollahukan Otso ja Aino kiteyttävät ajatukseni hyvin: ”Me Nollahukassa uskomme, että opettelemalla pois pientenkin asioiden hukkaamisesta, voimme oppia toimimaan kokonaisvaltaisesti kestävämmällä tavalla.” 

3. Käytä olemassa olevia raaka-aineita

Miltä kuulostaisi tilata ravintolassa No Name -annos, joka muovautuu juuri sen mukaan, mitä tuotteita keittiössä on sillä hetkellä eniten saatavilla tai juuri menossa käyttökelvottomiksi? Tätä filosofiaa käytetään Vantaan Clarionin Kitchen & Table ravintolassa. Samalla kun nautit ammattilaisen loihtimasta ateriasta, vähennät mahdollisen ruokahävikin määrää. Kaikki voittavat!

Hyödynnän usein itse samanlaista ajatusmallia omassa keittiössäni. Ennen ruokaostoksille lähtemistä, otan pikaisen vilkaisun jää- ja kuivamuonakaappiin. Nappaan muutaman jo olemassa olevan raaka-aineen, kuten riisin tai peston jämät, joiden ympärille suunnittelen ruokaostokseni. Kotikeittiön ruokakaappien rahallinen arvo on aika suuri, joten siinäkin mielessä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia resursseja viisaammin.

4. Tarkkaile ja mittaa hävikin määrää 

Luvut harvoin valehtelevat. Suosittelen parin viikon ajan tarkkailemaan, mistä biojäteastia oikein täyttyy. Toistuuko tietyt artikkelit siellä? Miten jätteen määrää olisi voinut vähentää tai jatkojalostaa?

Kun ruokahävikistä tekee näkyvää, realisoituu se paremmin. Itselleni ainakin tuli yllätyksenä tieto, että Suomessa kotitaloudet tuottavat eniten ruokahävikkiä. Syyttävä sormeni osoitti ennen tätä tietoa ruokakauppoja ja ravintoloita oman biojäteastiani sijaan.

5. Jaa ja pelasta ruokaa

Yhteiset kaupunkijääkaapit ovat myös rantautuneet Suomeen. Jääkaappi on siis kaupunkilaisten yhteinen, jonne kuka tahansa voi tuoda tai noutaa ylijäämäruokaa. Miten mahtava resurssiviisas innovaatio, joka tuo samalla kaupunkilaisia yhteen. Ainakin Seinäjoella, Kotkassa ja Helsingissä on toiminut tai toimii yhteiset jääkaapit. 

Toinen oiva tapa vähentää ruokahävikkiä on pelastaa ruokaa ResQ-palvelun avulla. Clarionissa otettiin viime viikolla käyttöön suosituksestani ResQ ja nyt jo kymmenet annokset ovat löytäneet pelastajansa. Sen sijaan, että tekisi aina itse ruokaa, suosittelen nappaamaan kyseisen sovelluksen käyttöön ja nauttimaan herkullisen ravintola-annoksen halvemmalla hinnalla. Varsinkin sushien pelastaminen on allekirjoittaneen mieleen ResQ:ssa. 

Ei niin seksikäs tapa pelastaa ruokaa on pakastaminen. Juustot, banaanit, leivät, riisit… Rohkeasti vain pakkaseen ennemmin kuin roskikseen. Vinkki vitonen banaanien pakastamiseen: suosittelen kuorimaan banaanin ennen pakastamista. Pakastetut banaanit toimivat hyvin smoothiessa.

Näiden vinkkien lisäksi on hyvä muistaa, ettei parasta ennen päiväys ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä. On myös tärkeää tarkastella omaa arvostusta ruokaa kohtaan. Ei ole mikään itsestäänselvyys syödä puhdasta ruokaa yllin kyllin päivästä toiseen. Varsinkin kouluruoan soisi saavan enemmän arvostusta Suomessa. Muutenkin ajatus siitä, että ruoka on vain energialähde, kuulostaa korvaani puiselta. Ruoka on ennen kaikkea nautinto, oli kyseessä sitten ranskalaiset ketsupilla tai Tomi Björkin tryffelit. Nauttikaamme ja arvostakaamme sitä.

Kuvat Omar El Mrabt